Muutamana viime päivänä on Hesarissa tehty laajoja reportaaseja siitä, kuinka kaupunginvaltuutetut osallistuvat kokouksiin. Laiskimmat ja lintsarit on listattu ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Poliitikkojen noitavainot on näin ulotettu koskemaan myös kunnallispoliitikkoja.
Laiskimmiksi on leimattu ne, jotka eivät käytä puheenvuoroja. Lintsareiksi luonnollisestikin ne, jotka ovat eniten poissa kokouksista. Syitä ja kommenttejakin on kyselty.
Valtuustotyön (kuten muunkin luottamushenkilötyön) mittaaminen on vaikeaa. Pelkillä läsnäolotilastoilla ei työn vaikuttavuutta voida todeta. Me asianosaiset kyllä itse tiedämme osallistumisemme ja sen, kuinka kaupungin asioihin voi parhaiten vaikuttaa.
Itse lukeudun lehden mittarien mukaan varmastikin laiskiaisosastoon. En juurikaan tarkoituksellisesti käytä puheenvuoroja valtuustossa ja valtuustoaloitteenikin ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Koko 9 vuotta kestäneen valtuustourani ajan olen näet ollut mahdollisuudessa osallistua asioiden valmisteluun kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen jäsenen ei mielestäni ole tarvetta valtuuston kokouksia omilla todisteluillaan tai kysymyksillään pitkittää, ellei kh:n esitykseen ole jotakin uutta kommentoitavaa.
Valtuustoryhmien puolesta puheenvuorot voi käyttää ryhmän vetäjä, jolloin jokaisen ryhmänjäsenen omaa kannatuspuheenvuoroa ei tarvita. Lautakunnissa vastuulliset henkilöt, kuten puheenjohtajistot, voivat valtuuston kokouksessa vallan mainiosti valaista muuta porukkaa varsinkin silloin, kun kh:n esitys poikkeaa lautakunnan esityksestä.
Olen ennenkin tällä palstalla todennut sen, että liiallinen valtuustoaloitteiden tehtailu ei ole järkevää. Kovin moni asia olisi Mikkelissäkin ratkennut paljon paremmin ja helpommin suoraan virkamiehille asiasta puhumalla, kuin aloitteen kautta. Varsinkin, kun aloitteet eivät yleensä johda mihinkään, mutta teettävät virkamiehillä tuhottomasti työtä.
Parhaimpaan ja nopeimpaan lopputulokseen olen itse päässyt monissa asioissa suoraan virkamiehen kanssa puhumalla. Näitähän ei kylläkään tilastoida, joten houkutus aloiterumbaan voi olla kova, sen sijaan, että hoitaisi tarmokkaasti kuntalaisten asioita verhojen takana.
Poissaoloihin on jokaisella varmasti omat syynsä. Mielestäni näitä syitä on turha kyseenalaistaa. Kuntapolitiikassa toimii varamiesjärjestelmä juuri sen vuoksi, että aina ei jokainen valtuutettu voi olla kokouksessa läsnä. Meillä Mikkelissä kaupunginvaltuuston kokoukset ovat hyvin johdettuja ja pääasiassa tolkullisia. Kauhulla ajattelen valtuustokollegoita niissä kunnissa, joissa joidenkin henkilöiden päätarkoituksena on kokousten keinotekoinen pitkittäminen ja puheiden pitäminen omien tilastomerkintöjen vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti