Eilinen autoiluni Savonlinnaan osui oikeean aikaan. Paitsi, että ehdin ihastella syksyksi kääntyvää luontoa niin huomasin myös kaupungin keskustassa keskellä sunnuntaipäivää jyrisevät tukkirekat. Hyvä tietenkin on, että näitä rekkoja vielä liikkuu, mutta kieltämättä erikoista se on, että heidän täytyy kurvailla pitkin kapean keskustan kapeita katuja. Onneksi rahoitus ns. Savonlinnan ohikulkutien tekemiseksi on vihdoin hoidossa!
Ajaessani Taipaleenniemeen, kuuntelin radiosta kuunnelmaa "Täällä Pohjantähden alla". Kylmät väreet menivät pitkin luita ja ytimiä, kun kuuntelin, kuinka Pentinkulmassa perustettiin Työväenyhdistystä ja puhuttiin torpparikysymyksestä ja äänioikeudesta. Tunsin jälleen olevani oikealla asialla, kun yli sata vuotta Pentinkulman tapahtumien jälkeen, sain olla menossa puhumaan edelleen toimivalle Savonlinnan Työväenyhdistyksen väelle. Upea tunne.
Suosittelenkin kaikille kvartaalielämää viettäville kokoomuskollegoille perehtymistä työväenliikkeen historiaan edes loistavasti toteutetun radiokuunnelman verran. Meidän historia kestää lähemmänkin tarkastelun ja sen tunteminen voisi olla avuksi hillitsemään porvarillista uhoa, jonka irtilaskeminen on vaarassa suistaa kansakuntamme jälleen kohti turmiota.
Itse kokous oli oikein räväkkä. Keskustelua ajankohtaisista asioista riitti ja itselleni jäi muutama asia paitsi eteenpäinvietäväksi, niin myös mietittäväksi. Asioiden ei tarvitse aina olla niinkuin ne ovat aina olleet. Muuttunut yhteiskunta tarvitsee uusia avauksia. Kokousväki on huolissaan nykymenosta ja tietenkin aivan syystä. Tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut ja ajatuksia herättävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti