Olen viime aikoina tehnyt uudistuksia kotisivulle, jonka johdosta blogikin muuttaa hieman muotoaan. Löydät sen kuitenkin entiseen tapaan joko eduskunnan sivujen kautta, kotisivun kautta tai suoraan osoitteesta: http://pauliinaviitamies.info/.
Vanhoja blogikirjoituksia voit lukea tästä osoitteesta eli http://pauliinaviitamies.blogspot.com/.
Kirjoituksia teen entiseen tahtiin eli aina silloin tällöin:)
perjantaina, syyskuuta 16, 2011
sunnuntai, syyskuuta 11, 2011
Kaikki Puumalan Puolesta
Jo useampaan kertaan on naapurikunnassame Puumalassa mitattu Suomen kesän lämpöennätys. Muutoin myönteiset uutiset pienestä Puumalasta ovat olleet vähän vähissä.
Noin vuosi sitten Puumalan kunnanhallitus teki äänestyspäätöksen siitä, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut Mikkelin kanssa. Kaupungissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti. Puumalan valtuusto kuitenkin linjasi liitossuunnan toisin; yhden äänen enemmistöllä Puumalan kunnanvaltuusto päätti, että kuntaliitosneuvottelut aloitetaankin Savonlinnan kanssa.
Mutkikkaat vaiheet ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että neuvottelut aloitetaan taas alusta. Savonlinnan rajanaapuri Punkaharju teki männä viikolla päätöksen, että se haluaa käynnistää liitosneuvottelut kaupungin kanssa. Punkaharjun mukaantulo voikin kääntyä puumalalaisille onneksi.
Puumala joutuu/pääsee tekemään uuden päätöksen siitä, jatketaanko neuvotteluja Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa vai lopetetaanko ne. Mikäli päätös olisi kielteinen, voisi Puumala käynnistää neuvottelut Mikkelin kanssa. Liittyminen Mikkeliin olisi kuntalaisten etu.
Hallitusohjelman kuntauudistus pohjautuu työssäkäyntialueisiin. Puumala kuuluu Mikkelin työssäkäyntialueeseen, ei Savonlinnan. Ihmisten muukin asioimissuunta on Mikkeli, ei Savonlinna. Mikkelillä ja Puumalalla on maaraja, Savonlinnan kanssa se jouduttaisi tekemään jotenkin keinotekoisesti.
Puumalan kunnalla on jo usean vuoden kokemus yhteistyöstä palveluntuotannossa Mikkelin kanssa ja se on ollut molempien mielestä pelkästään myönteistä. En ymmärrä, miksi juuri Savonlinna olisi Puumalan kunnan päättäjien mielestä se parempi liitoskaupunki. Nyt kannustankin meidän kaupungin virkamiesjohtoa olemaan asiassa aloitteellinen ja ryhtymään Puumalan pelastusoperaatioon ennenkuin on liian myöhäistä. Puumalan asukkaat ansaitsevat puolustajansa.
Noin vuosi sitten Puumalan kunnanhallitus teki äänestyspäätöksen siitä, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut Mikkelin kanssa. Kaupungissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti. Puumalan valtuusto kuitenkin linjasi liitossuunnan toisin; yhden äänen enemmistöllä Puumalan kunnanvaltuusto päätti, että kuntaliitosneuvottelut aloitetaankin Savonlinnan kanssa.
Mutkikkaat vaiheet ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että neuvottelut aloitetaan taas alusta. Savonlinnan rajanaapuri Punkaharju teki männä viikolla päätöksen, että se haluaa käynnistää liitosneuvottelut kaupungin kanssa. Punkaharjun mukaantulo voikin kääntyä puumalalaisille onneksi.
Puumala joutuu/pääsee tekemään uuden päätöksen siitä, jatketaanko neuvotteluja Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa vai lopetetaanko ne. Mikäli päätös olisi kielteinen, voisi Puumala käynnistää neuvottelut Mikkelin kanssa. Liittyminen Mikkeliin olisi kuntalaisten etu.
Hallitusohjelman kuntauudistus pohjautuu työssäkäyntialueisiin. Puumala kuuluu Mikkelin työssäkäyntialueeseen, ei Savonlinnan. Ihmisten muukin asioimissuunta on Mikkeli, ei Savonlinna. Mikkelillä ja Puumalalla on maaraja, Savonlinnan kanssa se jouduttaisi tekemään jotenkin keinotekoisesti.
Puumalan kunnalla on jo usean vuoden kokemus yhteistyöstä palveluntuotannossa Mikkelin kanssa ja se on ollut molempien mielestä pelkästään myönteistä. En ymmärrä, miksi juuri Savonlinna olisi Puumalan kunnan päättäjien mielestä se parempi liitoskaupunki. Nyt kannustankin meidän kaupungin virkamiesjohtoa olemaan asiassa aloitteellinen ja ryhtymään Puumalan pelastusoperaatioon ennenkuin on liian myöhäistä. Puumalan asukkaat ansaitsevat puolustajansa.
lauantaina, syyskuuta 10, 2011
Harhainen Kiviniemi?
Katselin äsken Ylen Ykkösaamua, jossa kansanedustaja Kiviniemi (kesk). oli lausumassa viisauksiaan mm. hallituksen kuntauudistuksesta. Hän lyttäsi koko suunnitelman aivan matalaksi, mutta perustelut olivat kyllä enemmän kuin ontuvia.
Kiviniemi syytti hallituspuolueita ihmisten ja palvelujen unohtamisesta sekä siitä, että kuntia pakotettaisi väkisin liittymään toisiinsa. Itselleni tuli epätodellinen olo; mielestäni Kiviniemi aivan harhaisesti väittää juuri päinvastaista kuin mitä nyt ollaan tekemässä.
Kukaan ainakaan sosialidemokraateista ei ole missään vaatinut kuntien pakkoliitoksia. Kukaan sosialidemokraateista ei ole puhunut kuntien hallinnon itsetarkoituksen puolesta. Kukaan sosialidemokraateista ei ole ollut vähentämässä demokratiaa. Päinvastoin.
Harhaisuus Kiviniemellä jatkui, kun hän vertasi nykyhallituksen suunnitelmia Neuvostoliiton toimintakulttuuriin ja käyttipä hän sanaa sosialismikin. Neuvoisin ystävällisesti kollega Kiviniemeä (kesk.) perehtymään sekä Neuvostoliiton historiaan että uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Yhtäläisyyksiä näistä toki löytyy, mutta ei todellakaan siinä merkityksessä mihin Kiviniemi viittaa.
Kiviniemi syytti hallituspuolueita ihmisten ja palvelujen unohtamisesta sekä siitä, että kuntia pakotettaisi väkisin liittymään toisiinsa. Itselleni tuli epätodellinen olo; mielestäni Kiviniemi aivan harhaisesti väittää juuri päinvastaista kuin mitä nyt ollaan tekemässä.
Kukaan ainakaan sosialidemokraateista ei ole missään vaatinut kuntien pakkoliitoksia. Kukaan sosialidemokraateista ei ole puhunut kuntien hallinnon itsetarkoituksen puolesta. Kukaan sosialidemokraateista ei ole ollut vähentämässä demokratiaa. Päinvastoin.
Harhaisuus Kiviniemellä jatkui, kun hän vertasi nykyhallituksen suunnitelmia Neuvostoliiton toimintakulttuuriin ja käyttipä hän sanaa sosialismikin. Neuvoisin ystävällisesti kollega Kiviniemeä (kesk.) perehtymään sekä Neuvostoliiton historiaan että uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Yhtäläisyyksiä näistä toki löytyy, mutta ei todellakaan siinä merkityksessä mihin Kiviniemi viittaa.
Yhdyshenkilö
Etelä-Savon kuuden kansanedustajan palaverissa torstaina kävimme läpi syksyn yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamispyyntöjä. Meillä on ollut tapana käydä porukalla sekä elokuussa että tammikuussa parina päivänä eri puolilla maakuntaa tapaamassa yhteistyökumppaneitamme.
Nämä tapaamiset sovitaan yhdessä ja aloite yleensä tulee maakunnasta päin. Osan tapaamisista järjestämme syksyn ja kevään aikana eduskunnassa ja nytkin on tälle syksylle jo pitkä lista sovittavia tilaisuuksia.
Järjestelyt ovat usein melko hankalia, sillä meillä jokaisella on omat kalenterit aika pitkälle täytettyinä ja onkin ollut hyvä jos meistä kuudesta edes puolet aina pääsee yhtä aikaa paikalle. Informaatio kyllä jaetaan sitten kirjallisesti poissaolleillekin.
Jokainen meistä toimii vuorollaan yhdyshenkilönä. Tämän syksyn ja ensi tammikuun hoidan minä. Minuun tai avustajaani voi siis olla yhteydessä, mikäli jokin asia vaatii eteläsavolaisten kansanedustajien saamista paikalle yhtäaikaa. Maakunnan asioiden hoitaminen edellyttää tiedon kulkemista puolin ja toisin.
Nämä tapaamiset sovitaan yhdessä ja aloite yleensä tulee maakunnasta päin. Osan tapaamisista järjestämme syksyn ja kevään aikana eduskunnassa ja nytkin on tälle syksylle jo pitkä lista sovittavia tilaisuuksia.
Järjestelyt ovat usein melko hankalia, sillä meillä jokaisella on omat kalenterit aika pitkälle täytettyinä ja onkin ollut hyvä jos meistä kuudesta edes puolet aina pääsee yhtä aikaa paikalle. Informaatio kyllä jaetaan sitten kirjallisesti poissaolleillekin.
Jokainen meistä toimii vuorollaan yhdyshenkilönä. Tämän syksyn ja ensi tammikuun hoidan minä. Minuun tai avustajaani voi siis olla yhteydessä, mikäli jokin asia vaatii eteläsavolaisten kansanedustajien saamista paikalle yhtäaikaa. Maakunnan asioiden hoitaminen edellyttää tiedon kulkemista puolin ja toisin.
Eka viikko
Eduskunnan ensimmäinen työviikko tältä syksyltä meni hujauksessa. Omat päiväni rytmittyivät tiiviisti valiokuntien, istuntojen ja muiden palavereiden kesken. Kaikissa neljässä omassa valiokunnassani tuntuu olevan tekemisen meininki jo heti alusta lähtien.
Uuden lisämausteen ja ehkä opettelunkin tähän työhön tuo kuuluminen nyt hallituspuolueeseen. Ihan aina ei nimittäin muista, että meillä on nyt omat ministerit ja heidän koneistonsa koko ajan käytettävissä. Asioiden valmisteluun on nyt helppo vaikuttaa.
Sosiaali-ja terveysvaliokunnan sd.ryhmä kokoontuu säännöllisesti joka perjantai ja näissä palavereissa meillä on mukana myös oma ministerimme, Maria G. Viimeksi eilen saimme kuulla tämän syksyn tulevista hallituksen esityksistä ja niihin nyt siis voimme porukalla saada sisältöä muokattua.
Uuden lisämausteen ja ehkä opettelunkin tähän työhön tuo kuuluminen nyt hallituspuolueeseen. Ihan aina ei nimittäin muista, että meillä on nyt omat ministerit ja heidän koneistonsa koko ajan käytettävissä. Asioiden valmisteluun on nyt helppo vaikuttaa.
Sosiaali-ja terveysvaliokunnan sd.ryhmä kokoontuu säännöllisesti joka perjantai ja näissä palavereissa meillä on mukana myös oma ministerimme, Maria G. Viimeksi eilen saimme kuulla tämän syksyn tulevista hallituksen esityksistä ja niihin nyt siis voimme porukalla saada sisältöä muokattua.
maanantaina, syyskuuta 05, 2011
Järkeä säästämiseenkin
Tänään kokoontuu Mikkelin kaupunginvaltuusto seminaariin, jossa käydään läpi hallinnonaloittain ensi vuoden taloussuunnitelmaa. Kaupunginjohtaja kertoo aluksi muuttuneet arviot niin omien verotulojen kuin valtionosuuksienkin osalta.
Budjetin valmistelu on jo virkamiestasolla täydessä vauhdissa ja pian pääsevät luottamushenkilöt sanomaan sanansa lautakunnissa. Odotettavissa on niukkuuden jakamista.
Tällä valtuustokaudella olemme tehneet hyviä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat näkyneet myös kaupungin taloudessa. Edellisellä kaudella, vuonna 2008, teimme tiukan talouden korjausliikkeen, minkä johdosta tällä kaudella on ollut helpompia vuosia. Nyt on jälleen aika tiukentaa menopuolta.
Olipa sitten käytössä mikä tahansa säästökeino, tulisi meidän muistaa, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta ei kannata säästää. Sijoittamalla euro niin vanhusten kuin lastenkin ennaltaehkäisevään työhön saamme säästettyä vähintään kaksi euroa seuraavina vuosina.
Investointilista tullee olemaan lyhyt. Sitäkin miettiessä pitää ottaa huomioon ne vaikutukset, joita esim. huonokuntoisten koulujen remonttien siirtäminen aiheuttaa paitsi ihmisille niin myös kustannuksina kaupungille. Koulujen korjaamattomuus 1990-luvulla (säästösyistä)aiheutti monikertaiset korjaustarpeet myöhemmin ja jopa muutaman koulun kokonaan sulkemisen.
Kaupunginvaltuuston seminaarissa on tänään mahdollisuus esittää rakentavia budjetin tasapainotustoimia. Kaikkien ryhmien tulisikin muistaa, että kuntapolitiikassa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa, vaan meillä kaikilla ryhmillä on samankaltainen vastuu taloudesta ja kuntalaisista.
Budjetin valmistelu on jo virkamiestasolla täydessä vauhdissa ja pian pääsevät luottamushenkilöt sanomaan sanansa lautakunnissa. Odotettavissa on niukkuuden jakamista.
Tällä valtuustokaudella olemme tehneet hyviä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat näkyneet myös kaupungin taloudessa. Edellisellä kaudella, vuonna 2008, teimme tiukan talouden korjausliikkeen, minkä johdosta tällä kaudella on ollut helpompia vuosia. Nyt on jälleen aika tiukentaa menopuolta.
Olipa sitten käytössä mikä tahansa säästökeino, tulisi meidän muistaa, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta ei kannata säästää. Sijoittamalla euro niin vanhusten kuin lastenkin ennaltaehkäisevään työhön saamme säästettyä vähintään kaksi euroa seuraavina vuosina.
Investointilista tullee olemaan lyhyt. Sitäkin miettiessä pitää ottaa huomioon ne vaikutukset, joita esim. huonokuntoisten koulujen remonttien siirtäminen aiheuttaa paitsi ihmisille niin myös kustannuksina kaupungille. Koulujen korjaamattomuus 1990-luvulla (säästösyistä)aiheutti monikertaiset korjaustarpeet myöhemmin ja jopa muutaman koulun kokonaan sulkemisen.
Kaupunginvaltuuston seminaarissa on tänään mahdollisuus esittää rakentavia budjetin tasapainotustoimia. Kaikkien ryhmien tulisikin muistaa, että kuntapolitiikassa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa, vaan meillä kaikilla ryhmillä on samankaltainen vastuu taloudesta ja kuntalaisista.
lauantaina, syyskuuta 03, 2011
Kiviä taskussa
Rankan ja vaiherikkaan työviikon päätteeksi teki todella hyvää eilen illalla päästä teatteriin. Mikkelin Teatteriin oli saapunut vieraileviksi tähdiksi kaksikon Helsingin kaupunginteatterista, Mika Nuojuan ja Martti Suosalon.(Nuojua tosin nykyisin meidän teatterin johtaja).
Esityksen nimi oli "Kiviä taskussa" ja se on mennyt jo pitkään Helsingissä täysille katsomoille. Varasin liput tähän heti, kun se oli mahdollista ja sainkin silloin illan viimeiset kaksi paikkaa. En ole aikoihin nauranut teatterissa niin paljon kuin eilen.
Mikkelin Teatteri on koko maakunnan ylpeydenaihe. Täällä käydään bussilasteittain katsomassa loistavia näytelmiä, joita tehdään varsin pienellä porukalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä. Syksyn ja talven ohjelmisto lupaa hyvää; Sirkku Peltolan "Lämminveriset", komedia "Vaimoni on toista maata" sekä "Arsenikkia ja vanhoja pitsejä". Nämä kolme kuuluvat ainakin omaan ohjelmistooni.
Esityksen nimi oli "Kiviä taskussa" ja se on mennyt jo pitkään Helsingissä täysille katsomoille. Varasin liput tähän heti, kun se oli mahdollista ja sainkin silloin illan viimeiset kaksi paikkaa. En ole aikoihin nauranut teatterissa niin paljon kuin eilen.
Mikkelin Teatteri on koko maakunnan ylpeydenaihe. Täällä käydään bussilasteittain katsomassa loistavia näytelmiä, joita tehdään varsin pienellä porukalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä. Syksyn ja talven ohjelmisto lupaa hyvää; Sirkku Peltolan "Lämminveriset", komedia "Vaimoni on toista maata" sekä "Arsenikkia ja vanhoja pitsejä". Nämä kolme kuuluvat ainakin omaan ohjelmistooni.
"Kaikenlaista kemiaaa..."
Etelä-Savon kansandedustajien toinen yhteinen maakuntapäivä vietettiin eilen Savonlinnassa. Aamu alkoi informaatiolla OKL:ssä, missä edellistä kertaa vapautuneemmissa tunnelmissa linjailtiin tulevaisuuden näkymiä.
Suurin ihmetyksen aihe sekä isännillä että meillä vierailla oli siinä, että OKL:n vieressä olevat entisen Kansainvälisen viestinnän laitoksen tilat ovat yhä tyhjillään ja niiden järkevämpi käyttö esim. Norssin toimintaan ei näytä olevan mahdollista. Seinät totisesti ohjaavat yhteiskunnan kehittymistä!
Etelä-Savon Yrittäjien tilaisuudessa kuulimme hyviä ja huonoja puolia hallitusohjelmasta. Keskustelussa paikallisen veneyrittäjän Esa Tynkkysen Esmarin Oy:ssä, nousi esille itseänikin jo vuosia askarruttanut oppisopimuskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja työelämän kolmio. Yrittäjien huoli ei ole aiheeton.
Toisin kuin tämän päivän Vartin pohtija arvelee, maakunnan kansanedustajien henkilökemiat ovat kunnossa. Asioista voidaan olla myös eri mieltä, riippumatta siitä mitä puoluetta kukin edustaa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu ja hommat toimivat. Toimintatavoissa meillä yksilöillä on erilaisia tapoja ja niiden nieleskelemisessä on jokaisella tekemistä.
Suurin ihmetyksen aihe sekä isännillä että meillä vierailla oli siinä, että OKL:n vieressä olevat entisen Kansainvälisen viestinnän laitoksen tilat ovat yhä tyhjillään ja niiden järkevämpi käyttö esim. Norssin toimintaan ei näytä olevan mahdollista. Seinät totisesti ohjaavat yhteiskunnan kehittymistä!
Etelä-Savon Yrittäjien tilaisuudessa kuulimme hyviä ja huonoja puolia hallitusohjelmasta. Keskustelussa paikallisen veneyrittäjän Esa Tynkkysen Esmarin Oy:ssä, nousi esille itseänikin jo vuosia askarruttanut oppisopimuskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja työelämän kolmio. Yrittäjien huoli ei ole aiheeton.
Toisin kuin tämän päivän Vartin pohtija arvelee, maakunnan kansanedustajien henkilökemiat ovat kunnossa. Asioista voidaan olla myös eri mieltä, riippumatta siitä mitä puoluetta kukin edustaa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu ja hommat toimivat. Toimintatavoissa meillä yksilöillä on erilaisia tapoja ja niiden nieleskelemisessä on jokaisella tekemistä.
torstaina, syyskuuta 01, 2011
Auf viedersehen
Otsikko on olevinaan saksaa ja tarkoittaa näkemiin. Sain pari päivää sitten vastata muutamien kiukkuisten kansalaisten kysymyksiin siitä, että Mikkelin kaupunginhallitus on lähdössä opintomatkalle Saksaan.
Todellakin näin on tapahtumassa. Oman kunnallispoliittisen urani (11 v.) aikana tämä on ensimmäinen toteutumassa oleva koko hallituksen ulkomaanmatka. Olen kannustanut sekä virkamiehiä, lautakuntia että valtuustoa hakemaan uusia eväitä Mikkelin ulkopuolelta. Liian harvoin tähän kuitenkaan on sytytty.
Joidenkin kuntalaisten on vaikea ymmärtää sitä, että elämää on tämän kaupungin ulkopuolellakin ja joistain asioista me voisimme jopa muilta jotakin oppiakin. Siksi erilaiset opintomatkat ovat erittäin suositeltavia, vaikkakin lehden tekstiviestipalstalla näistä ketään kiitelläänkään.
Harmikseni en työkiireiden vuoksi pääse matkalle osallistumaan, mutta tärkeintä on, että varsinaiset kaupunginhallituksen jäsenet matkalle hyvällä joukolla nyt lähtevät. Toivotan heille auf viedersehen ja odotan innolla uusia näkemyksiä esim. Satamanlahden suunnitteluun.
Todellakin näin on tapahtumassa. Oman kunnallispoliittisen urani (11 v.) aikana tämä on ensimmäinen toteutumassa oleva koko hallituksen ulkomaanmatka. Olen kannustanut sekä virkamiehiä, lautakuntia että valtuustoa hakemaan uusia eväitä Mikkelin ulkopuolelta. Liian harvoin tähän kuitenkaan on sytytty.
Joidenkin kuntalaisten on vaikea ymmärtää sitä, että elämää on tämän kaupungin ulkopuolellakin ja joistain asioista me voisimme jopa muilta jotakin oppiakin. Siksi erilaiset opintomatkat ovat erittäin suositeltavia, vaikkakin lehden tekstiviestipalstalla näistä ketään kiitelläänkään.
Harmikseni en työkiireiden vuoksi pääse matkalle osallistumaan, mutta tärkeintä on, että varsinaiset kaupunginhallituksen jäsenet matkalle hyvällä joukolla nyt lähtevät. Toivotan heille auf viedersehen ja odotan innolla uusia näkemyksiä esim. Satamanlahden suunnitteluun.
Rahahuolia
Tänään maakunnan kansanedustajat vierailevat joukolla ELY-keskuksessa, TE-keskuksessa, Hiippakunnassa ja maavoimien esikunnassa. Keskellä päivää olemme myös Mikkelin kaupungin vieraina. Näillä perinteisillä yhteisillä kierroksilla saamme kaikki saman informaation samaan aikaan ja keskustelu näissä tapaamisissa on yleensä ollut vilkasta.
Mielenkiinnolla odotan kaupungin viestiä kollegoille, sillä turbulenssi kuntien kohdalla jatkuu ja voimakkuus vaihtelee aina sen mukaan, kuka on kulloinkin äänessä. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana olen uudet madonluvut jo kuullut ja nähnyt, eikä talousarvion valmistelussa ole mitään kivaa luvassa.
Tämän päivän Länkkärissä kerrottiin, että kollega Toivakka (kok.) luopuu kaupunginhallituksen jäsenyydestä. Muistan ihmetelleeni hänelle itselleen vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen sitä, kuinka hän kansanedustajana luulee ehtivänsä paneutua myös kaupunginhallituksen jäsenyyden vaatimalla tavalla kaupungin asioihin. Itselläni oli siitä edellisen kauden lopusta reilu vuoden mittainen kokemus ja tiesin, että se ei ole mahdollista.
Harmi, että Lenita teki ratkaisun juuri nyt, sillä valtuustokautta on jäljellä enää vuosi ja tämän syksyn budjettivalmistelu tulee olemaan äärimmäisen vaikea. Ekonomi Toivakkaa olisi budjettivalmistelussa tarvittu tänä syksynä aikaisempia syksyjä enemmän.
Vaikeiden ratkaisujen toteuttaminen vaatii kokemusta kaupunginhallituksen työskentelystä, kykyä kantaa vastuuta ja valmius seistä ikävienkin ratkaisujen takana. Tosin kunnallisvaaleissa ei kiitosta näistä ratkaisuista ole ennenkään satanut, mutta siitä huolimatta jonkun ikävätkin päätökset täytyy uskaltaa tehdä.
Mielenkiinnolla odotan kaupungin viestiä kollegoille, sillä turbulenssi kuntien kohdalla jatkuu ja voimakkuus vaihtelee aina sen mukaan, kuka on kulloinkin äänessä. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana olen uudet madonluvut jo kuullut ja nähnyt, eikä talousarvion valmistelussa ole mitään kivaa luvassa.
Tämän päivän Länkkärissä kerrottiin, että kollega Toivakka (kok.) luopuu kaupunginhallituksen jäsenyydestä. Muistan ihmetelleeni hänelle itselleen vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen sitä, kuinka hän kansanedustajana luulee ehtivänsä paneutua myös kaupunginhallituksen jäsenyyden vaatimalla tavalla kaupungin asioihin. Itselläni oli siitä edellisen kauden lopusta reilu vuoden mittainen kokemus ja tiesin, että se ei ole mahdollista.
Harmi, että Lenita teki ratkaisun juuri nyt, sillä valtuustokautta on jäljellä enää vuosi ja tämän syksyn budjettivalmistelu tulee olemaan äärimmäisen vaikea. Ekonomi Toivakkaa olisi budjettivalmistelussa tarvittu tänä syksynä aikaisempia syksyjä enemmän.
Vaikeiden ratkaisujen toteuttaminen vaatii kokemusta kaupunginhallituksen työskentelystä, kykyä kantaa vastuuta ja valmius seistä ikävienkin ratkaisujen takana. Tosin kunnallisvaaleissa ei kiitosta näistä ratkaisuista ole ennenkään satanut, mutta siitä huolimatta jonkun ikävätkin päätökset täytyy uskaltaa tehdä.
tiistaina, elokuuta 30, 2011
Virallinen veroviisastelija
Eilen olin mielenkiintoisessa tilaisuudessa. Maakunnan lehdet olivat kutsuneet meidät kansanedustajat keskustelemaan hallitusohjelmaan kirjatusta, lehdistöä koskevasta, arvonlisäveroprosentin nostosta. Nykyisen nollan sijaan ehdotetaan 9 prosentin veroa.
Veronkorotuksen uhkakuvista meille kertoi Viestinnän keskusliiton Håkan Gabrielsson, jonka mukaan vero siirtyisi suoraan tilattavien lehtien hintoihin ja samantien vähentäisi levikkiä. Tämän seurannaisvaikutukset olisivat kohtalokkaat.
Oma huoleni liittyy etenkin nuorisoon ja nuoriin aikuisiin. Lehtien lukemisen esimerkki saadaan lapsuudenkodista. Mikäli kotona ei olla totuttu lukemaan sanomalehtiä, on kynnys niiden tilaamiseen aikuisena korkeampi kuin sellaisilla, joiden kodeissa lehtiä on aktiivisesti luettu.
Tämä on ongelma, joka liittyy nuorten kiinnittymiseen yhteiskuntaan sekä sitä kautta kansan kahtiajakautumiseen. Informaatiota ympäröivästä maailmasta ei voida laskea saatavan ainoastaan internetin tietotulvasta ja päättömistä keskustelupalstoista tai verkkolehdistäkään, sillä tottumus päivän lehden lukemiseen vaaditaan, ennenkuin verkkolehtiin osataan tarttua.
Gabrielssonkin muistutti meitä kaikkia siitä demokraattisen yhteiskunnan kivijalasta, jota ilman yksikään vapaa kansa ei pysty elämään, nimittäin riippumattomasta mediasta. Tästä on huonoja esimerkkejä tälläkin hetkellä esim. Libyassa ja parinkymmenen vuoden takaisessa lähinaapurissamme Virossa.
Palaverissa eduskuntaryhmämme pj, puolueemme virallinen veroviisastelija (myönteinen ilmaus) kollega Backman alusti ansiokkaasti veropolitiikasta yleensä ja kehotti samalla etsimään luovia ratkaisuja, joilla mahdollinen alv voitaisi korvata. Lupasin ryhmässä tukeni kaikille niille Jounin esittämille ehdotuksille, joilla verotuksen haittoja voitaisi minmoida. Hänen ideoimalleen suoralle lehdistötuelle en ihan heti lämmennyt, siitä tarvitsen vähän enemmän konkreettista informaatiota ja käsittelyä eduskuntaryhmässä.
Suora lehdistötuki voi olla ongelmallinenkin; kuinka tuki jaetaan? Millä perusteilla ja kenelle? Onko se oikeudenmukaista? Ja ennen kaikkea, vaarantaako se lehdistön riippumattomuuden tiedon välittäjänä? Tätä keskustelua kuitenkin voitaneen käydä, vaikka hallitusohjelmassa sitä ei mainitakaan. Tärkeintä on turvata uudenkin sukupolven yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallisuus ympäröivästä maailmasta.
Veronkorotuksen uhkakuvista meille kertoi Viestinnän keskusliiton Håkan Gabrielsson, jonka mukaan vero siirtyisi suoraan tilattavien lehtien hintoihin ja samantien vähentäisi levikkiä. Tämän seurannaisvaikutukset olisivat kohtalokkaat.
Oma huoleni liittyy etenkin nuorisoon ja nuoriin aikuisiin. Lehtien lukemisen esimerkki saadaan lapsuudenkodista. Mikäli kotona ei olla totuttu lukemaan sanomalehtiä, on kynnys niiden tilaamiseen aikuisena korkeampi kuin sellaisilla, joiden kodeissa lehtiä on aktiivisesti luettu.
Tämä on ongelma, joka liittyy nuorten kiinnittymiseen yhteiskuntaan sekä sitä kautta kansan kahtiajakautumiseen. Informaatiota ympäröivästä maailmasta ei voida laskea saatavan ainoastaan internetin tietotulvasta ja päättömistä keskustelupalstoista tai verkkolehdistäkään, sillä tottumus päivän lehden lukemiseen vaaditaan, ennenkuin verkkolehtiin osataan tarttua.
Gabrielssonkin muistutti meitä kaikkia siitä demokraattisen yhteiskunnan kivijalasta, jota ilman yksikään vapaa kansa ei pysty elämään, nimittäin riippumattomasta mediasta. Tästä on huonoja esimerkkejä tälläkin hetkellä esim. Libyassa ja parinkymmenen vuoden takaisessa lähinaapurissamme Virossa.
Palaverissa eduskuntaryhmämme pj, puolueemme virallinen veroviisastelija (myönteinen ilmaus) kollega Backman alusti ansiokkaasti veropolitiikasta yleensä ja kehotti samalla etsimään luovia ratkaisuja, joilla mahdollinen alv voitaisi korvata. Lupasin ryhmässä tukeni kaikille niille Jounin esittämille ehdotuksille, joilla verotuksen haittoja voitaisi minmoida. Hänen ideoimalleen suoralle lehdistötuelle en ihan heti lämmennyt, siitä tarvitsen vähän enemmän konkreettista informaatiota ja käsittelyä eduskuntaryhmässä.
Suora lehdistötuki voi olla ongelmallinenkin; kuinka tuki jaetaan? Millä perusteilla ja kenelle? Onko se oikeudenmukaista? Ja ennen kaikkea, vaarantaako se lehdistön riippumattomuuden tiedon välittäjänä? Tätä keskustelua kuitenkin voitaneen käydä, vaikka hallitusohjelmassa sitä ei mainitakaan. Tärkeintä on turvata uudenkin sukupolven yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallisuus ympäröivästä maailmasta.
sunnuntai, elokuuta 28, 2011
Asiaa
On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka tiedotusvälineet raportoivat Kreikka-vakuuksien vaiheista. Muutaman vuoden päästä joku tutkija saa mehevän aineiston käyttöönsä, kun näitä asioita aletaan katsoa vähän muustakin kuin päivänpoliittisests näkökulmasta.
Itselläni on olo, kuin puhuttaisi kahdesta aivan eri asiasta, tai oikeastaan kolmesta, mikäli Soinin (persu) jutustelut otetaan lukuun mukaan. Nimittäin se informaatio, jota esim. eduskuntaryhmässä annetaan on aivan toisenlaista kuin lehdistä lukemamme.
Yhteistä kaikille lehdille on se, että vakuustaistelu on jätetty valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) selitettäväksi. Kyse on kuitenkin Suomen hallituksen linjauksesta, jolla on eduskunnan siunaus ja siksikin se on koko Suomen asia. Ei demareiden eikä jonkun yksittäisen urpilaisen!
Tämä johtunee kaiketi meidän lehdistökenttämme porvarillistumisesta; lähes kaikkien maakuntien valtalehdet ovat ns. oikealle kallellaan ja siksi asioiden käsittely on usein kovin asenteellista. Muistuttaisin kuitenkin pääkirjoittajia siitä, että pääministeripuolue on nyt Kokoomus (oik.) ja se on yhtä lailla vastuussa siitä, että kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto Kreikka-asiassa otetaan vakavasti.
Kokonaan omaan arvoonsa voi nyt jättää pääoppositiopuolue Persujen vahingoniloisen mölinän siitä, kuinka tämäkin asia on väärin hoidettu ja kuinka ainoastaan Hänen esittämänsä toimintamalli olisi ainut oikea. Persuilla oli kansan antama mahdollisuus tulla mukaan tekemään parempaa politiikkaa, mutta heillä ei siihen kyvyt riittäneet. Puskista huutelu kyllä osataan.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka Persujen vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle tulee tasapainottamaan valtion talouden. Tällaista budjettia menneinä neljänä vuotena ei nähty ja kun sen perään oppositiossa hieman kyselimme, vastaus oli "ei meillä ole sellaista koneistoa käytettävissä kuin suurilla puolueilla eikä rahattomana sitä voi kansliassa tehdä".
Nyt heillä on sekä rahaa, henkilökuntaa että kansan tuki; vaihtoehtobudjetti on varmasti jo työn alla. Toivottavasti tätä budjettia kaipaavat myös toimittajat, sillä ainaisen viisastelun sijaan on nyt vaadittava myös tiukkaa asiaa.
Itselläni on olo, kuin puhuttaisi kahdesta aivan eri asiasta, tai oikeastaan kolmesta, mikäli Soinin (persu) jutustelut otetaan lukuun mukaan. Nimittäin se informaatio, jota esim. eduskuntaryhmässä annetaan on aivan toisenlaista kuin lehdistä lukemamme.
Yhteistä kaikille lehdille on se, että vakuustaistelu on jätetty valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) selitettäväksi. Kyse on kuitenkin Suomen hallituksen linjauksesta, jolla on eduskunnan siunaus ja siksikin se on koko Suomen asia. Ei demareiden eikä jonkun yksittäisen urpilaisen!
Tämä johtunee kaiketi meidän lehdistökenttämme porvarillistumisesta; lähes kaikkien maakuntien valtalehdet ovat ns. oikealle kallellaan ja siksi asioiden käsittely on usein kovin asenteellista. Muistuttaisin kuitenkin pääkirjoittajia siitä, että pääministeripuolue on nyt Kokoomus (oik.) ja se on yhtä lailla vastuussa siitä, että kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto Kreikka-asiassa otetaan vakavasti.
Kokonaan omaan arvoonsa voi nyt jättää pääoppositiopuolue Persujen vahingoniloisen mölinän siitä, kuinka tämäkin asia on väärin hoidettu ja kuinka ainoastaan Hänen esittämänsä toimintamalli olisi ainut oikea. Persuilla oli kansan antama mahdollisuus tulla mukaan tekemään parempaa politiikkaa, mutta heillä ei siihen kyvyt riittäneet. Puskista huutelu kyllä osataan.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka Persujen vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle tulee tasapainottamaan valtion talouden. Tällaista budjettia menneinä neljänä vuotena ei nähty ja kun sen perään oppositiossa hieman kyselimme, vastaus oli "ei meillä ole sellaista koneistoa käytettävissä kuin suurilla puolueilla eikä rahattomana sitä voi kansliassa tehdä".
Nyt heillä on sekä rahaa, henkilökuntaa että kansan tuki; vaihtoehtobudjetti on varmasti jo työn alla. Toivottavasti tätä budjettia kaipaavat myös toimittajat, sillä ainaisen viisastelun sijaan on nyt vaadittava myös tiukkaa asiaa.
Avointa päätöksentekoa, pliis.
Valtakunnallista Metsäkeskusta yritettiin saada Itä-Suomeen. Me eteläsavolaiset teimme työtä Savonlinnan puolesta ja sen jälkeen kakkosvaihtoehto olisi ollut Joensuu. Pohjois-Karjalan porukat toimivat päinvastoin. Molemmat jäimme lehdelle soittelemaan.
Perjantaina tuli julki maa-ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) päätös siitä, että Metsäkeskus sijoitetaan Lahteen. Edellisellä kaudella ministeri Anttila (kesk.) kiersi Itä-Suomea lupaamassa sitä vähän sinne sun tänne. Siinä oli siis aitoa vaalienaluspolitiikkaa, jolla kepulaisten metsänomistajien suut pidettiin soukalla.
Mikäli olisin nyt kepulainen eteläsavolainen kansanedustaja, kyselisin hieman viime kauden linjausten perään. Keskusta ja Kokoomus kulkivat hallitustaivalta ripirinnan ja silloin molemmille puolueille tuntui olevan tärkeää Metsäkeskuksen saaminen itäiseen Suomeen. Oliko tämä myös Kokoomuksen puolelta pelkkää vaalienaluselämää...?
Jos koko hankkeella ei ollut alunperinkään mitään mahdollisuuksia sijoittua Savonlinnaan, kuten eilisessä Länsi-Savossa annetaan ymmärtää, olisi meidän ollut tietenkin viisaampaa tukea Joensuuta. Edunvalvontaa Etelä-Savossa riittää, eikä resursseja tulisi haaskata asioihin, jotka ovat jo etukäteen päätetty. Nämä päätökset vaan tulisi olla kaikkien asianosaisten tiedossa ennenkuin lobbausta ryhdytään tosi toimin tekemään. Avoimuutta peliin siis!
Perjantaina tuli julki maa-ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) päätös siitä, että Metsäkeskus sijoitetaan Lahteen. Edellisellä kaudella ministeri Anttila (kesk.) kiersi Itä-Suomea lupaamassa sitä vähän sinne sun tänne. Siinä oli siis aitoa vaalienaluspolitiikkaa, jolla kepulaisten metsänomistajien suut pidettiin soukalla.
Mikäli olisin nyt kepulainen eteläsavolainen kansanedustaja, kyselisin hieman viime kauden linjausten perään. Keskusta ja Kokoomus kulkivat hallitustaivalta ripirinnan ja silloin molemmille puolueille tuntui olevan tärkeää Metsäkeskuksen saaminen itäiseen Suomeen. Oliko tämä myös Kokoomuksen puolelta pelkkää vaalienaluselämää...?
Jos koko hankkeella ei ollut alunperinkään mitään mahdollisuuksia sijoittua Savonlinnaan, kuten eilisessä Länsi-Savossa annetaan ymmärtää, olisi meidän ollut tietenkin viisaampaa tukea Joensuuta. Edunvalvontaa Etelä-Savossa riittää, eikä resursseja tulisi haaskata asioihin, jotka ovat jo etukäteen päätetty. Nämä päätökset vaan tulisi olla kaikkien asianosaisten tiedossa ennenkuin lobbausta ryhdytään tosi toimin tekemään. Avoimuutta peliin siis!
lauantaina, elokuuta 27, 2011
Kesäkokous
SDP piti eduskuntaryhmän kesäkokousta tänä vuonna Porissa. Kiva, kaunis ja sopivankokoinen kaupunki, mutta näin mikkeliläisesti katsottuna, tosi kaukana. Junamatka kolmella eri junalla eilen kesti 5 tuntia, joten kokouksenkin antia ehdin hyvin matkan aikana sulatella.
Osallistumisprosentti oli hyvä ja se on tärkeää näin kauden ensimmäisessä isommassa ryhmäkokouksessa. Puolueen puheenjohtaja piti hyvät katsaukset ajankohtaisista asioista, ml. Kreikan vakuusasiat. Hallitusohjelman kirjauksista ja valtiovarainministeriön esityksestä saimme lisäinformaatiota. Info olikin tarpeen, sillä niin kovin paljon asioiden ympärillä leijuu väärää tietoa.
Ajankohtaisten asioiden lisäksi ryhmä valitsi itselleen uuden pääsihteerin. Edellinen, Sisko Seppä, palveli ryhmää 20 vuotta ja siirtyi nyt uusiin tehtäviin raha-automaattiyhdistykseen. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Konola, jolla on monenalaista kokemusta eduskunnassa tehtävästä työstä.
Pääsihteerin posti on monellakin tapaa vaativa. Hän toimii eduskuntaryhmän kanslian päällikkönä, mutta myös meidän edustajien kaitseminen kuuluu hänen tehtäviinsä. Uskon, että Jyrkistä saamme hyvän toimijan meidän koko porukkaan.
Osallistumisprosentti oli hyvä ja se on tärkeää näin kauden ensimmäisessä isommassa ryhmäkokouksessa. Puolueen puheenjohtaja piti hyvät katsaukset ajankohtaisista asioista, ml. Kreikan vakuusasiat. Hallitusohjelman kirjauksista ja valtiovarainministeriön esityksestä saimme lisäinformaatiota. Info olikin tarpeen, sillä niin kovin paljon asioiden ympärillä leijuu väärää tietoa.
Ajankohtaisten asioiden lisäksi ryhmä valitsi itselleen uuden pääsihteerin. Edellinen, Sisko Seppä, palveli ryhmää 20 vuotta ja siirtyi nyt uusiin tehtäviin raha-automaattiyhdistykseen. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Konola, jolla on monenalaista kokemusta eduskunnassa tehtävästä työstä.
Pääsihteerin posti on monellakin tapaa vaativa. Hän toimii eduskuntaryhmän kanslian päällikkönä, mutta myös meidän edustajien kaitseminen kuuluu hänen tehtäviinsä. Uskon, että Jyrkistä saamme hyvän toimijan meidän koko porukkaan.
Pohjois-Karjalassa
Viime sunnuntaina olin vierailulla Pohjois-Karjalan Juuassa. Väärään vaalipiiriin eksyminen ei ollut vahinko eikä mikään kannanotto vaalipiiriuudistuksen puolesta.
Noin vuosi sitten olin näet silloinkin kutsuttuna vieraana Etelä-Savon Heinävedellä, kun paikallinen sosialidemokraattinen vaikuttaja, kunnallismies Onni Happonen sai reliefin kunnantalon seinään. Onni Happonen koki 1930-luvun poliittisen vainon ja hänen maallinen vaelluksensa päättyi oikeistoradikaalien toimesta väkivaltaisesti.
Tuossa juhlatilaisuudessa sain ilokseni tutustua reliefin tekijään, taiteilija Kauko Kortelaiseen ja hänen rouvaansa Liisaan. He ovat pohjoiskarjalaisia kulttuurielämän vaikuttajia ja Juuan työväenyhdistyksen aktiiveja. Sovimme tuolloin, että tulen jolloinkin käymään heitä ja muita juukalaisia tervehtimässä. Näin siis tapahtui viime sunnuntaina.
Kohtaaminen oli noin 700 kilometrin ajomatkan väärtti. Sain ihastella taiteilijan tuotantoa hänen ateljeessaan, päivitimme puoluepolitiikan tilannetta ja nautimme maistuvan lounaan Kortelaisten kotona. Juuan työväentalolla koolle oli kutsuttu työväenyhdistyksen väkeä ja sitä olikin paljon paikalla.
Ilmoitin jo aikaisemmin kesällä kollegoilleni Pohjois-Karjalassa, että olen tällaisen kutsun saanut ja että varmasti myös oman alueen edustajat ovat tilaisuuteen enemmän kuin tervetulleita. Mielestäni on kohteliasta, että aina oman alueen edustajat vinkataan paikalle silloinkin, kun vierailijoita on tulossa.
Toinen kollegoista eli Merja Mäkisalo-Ropponen sai aikatauluunsa Juukan sopimaan ja olimmekin yhdessä keskustelemassa paikallisten kanssa ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli niin onnistunut, että kerroin isännille tulevani sinne mielelläni toistekin. Ajomatka takaisin kotiin sujui hyvillä mielin.
Noin vuosi sitten olin näet silloinkin kutsuttuna vieraana Etelä-Savon Heinävedellä, kun paikallinen sosialidemokraattinen vaikuttaja, kunnallismies Onni Happonen sai reliefin kunnantalon seinään. Onni Happonen koki 1930-luvun poliittisen vainon ja hänen maallinen vaelluksensa päättyi oikeistoradikaalien toimesta väkivaltaisesti.
Tuossa juhlatilaisuudessa sain ilokseni tutustua reliefin tekijään, taiteilija Kauko Kortelaiseen ja hänen rouvaansa Liisaan. He ovat pohjoiskarjalaisia kulttuurielämän vaikuttajia ja Juuan työväenyhdistyksen aktiiveja. Sovimme tuolloin, että tulen jolloinkin käymään heitä ja muita juukalaisia tervehtimässä. Näin siis tapahtui viime sunnuntaina.
Kohtaaminen oli noin 700 kilometrin ajomatkan väärtti. Sain ihastella taiteilijan tuotantoa hänen ateljeessaan, päivitimme puoluepolitiikan tilannetta ja nautimme maistuvan lounaan Kortelaisten kotona. Juuan työväentalolla koolle oli kutsuttu työväenyhdistyksen väkeä ja sitä olikin paljon paikalla.
Ilmoitin jo aikaisemmin kesällä kollegoilleni Pohjois-Karjalassa, että olen tällaisen kutsun saanut ja että varmasti myös oman alueen edustajat ovat tilaisuuteen enemmän kuin tervetulleita. Mielestäni on kohteliasta, että aina oman alueen edustajat vinkataan paikalle silloinkin, kun vierailijoita on tulossa.
Toinen kollegoista eli Merja Mäkisalo-Ropponen sai aikatauluunsa Juukan sopimaan ja olimmekin yhdessä keskustelemassa paikallisten kanssa ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli niin onnistunut, että kerroin isännille tulevani sinne mielelläni toistekin. Ajomatka takaisin kotiin sujui hyvillä mielin.
sunnuntai, elokuuta 21, 2011
Blondin budjetti
Jossain lehdessä muistaakseni eilen oli otsikkona yllä oleva "Blondin budjetti". Blondina en olisi asiaan kiinnittänyt mitään huomiota, mikäli kyseessä olisi ollut Kauppalehden teräviä lausuva kaunis naikkonen sivun yläreunassa, Iltalehden Iltatyttö tai joku muu vastaavalla tavalla ansioitunut kaunotar.
Hämmästyin, kun huomasin, että jutussahan käsiteltiin Suomen valtiovaraiministerin budjettiesitystä ensi vuodelle. Aihe on mitä tärkein ja vakavin. Median tehtävänä on kertoa kansalaisille pelkistetysti, mistä esityksessä on kysymys. Budjettiesityksen plussat ja miinukset ovat lehdissä jokaisen arvioitavissa ja se on hyvä. Esityksen tekijän tukanvärillä ei liene niin suurta merkitystä kansalaisillekaan.
Kirjoitin aikaisemminkin tästä ihmeellisestä asennevammasta, joka suomalaisella medialla nyt tuntuu olevan merkittävässä asemassa olevia naisia kohtaan. Vamma näköjään senkun jatkuu ja pahenee. Urpilainen tietenkin suhtautuu ymmärtävästi tähän ilmiöön, mutta se ei estä meitä muita ihmettelemästä sitä.
Vähättely, tytöttely ja mitätöinti ovat niitä keinoja, joita on menneinä vuosikymmeninä käytetty naisia vastaan milloin missäkin. Oman kokemukseni mukaan, luulin jo niistä päästyn. Itse en ole siitä joutunut koskaan kärsimään.
Olen myös eri mieltä kuin kollega ja hyvä ystäväni Tuula Peltonen (sd.), joka männä viikolla lausui lehdissä eduskunnassa olevan naisiin kohdistuvaa vähättelyä. Talon sisällä mielestäni sitä ei ole, mutta näköjään kolmas valtiomahti tätä jaksaa jatkaa, maailman muuttumisesta huolimatta.
Hämmästyin, kun huomasin, että jutussahan käsiteltiin Suomen valtiovaraiministerin budjettiesitystä ensi vuodelle. Aihe on mitä tärkein ja vakavin. Median tehtävänä on kertoa kansalaisille pelkistetysti, mistä esityksessä on kysymys. Budjettiesityksen plussat ja miinukset ovat lehdissä jokaisen arvioitavissa ja se on hyvä. Esityksen tekijän tukanvärillä ei liene niin suurta merkitystä kansalaisillekaan.
Kirjoitin aikaisemminkin tästä ihmeellisestä asennevammasta, joka suomalaisella medialla nyt tuntuu olevan merkittävässä asemassa olevia naisia kohtaan. Vamma näköjään senkun jatkuu ja pahenee. Urpilainen tietenkin suhtautuu ymmärtävästi tähän ilmiöön, mutta se ei estä meitä muita ihmettelemästä sitä.
Vähättely, tytöttely ja mitätöinti ovat niitä keinoja, joita on menneinä vuosikymmeninä käytetty naisia vastaan milloin missäkin. Oman kokemukseni mukaan, luulin jo niistä päästyn. Itse en ole siitä joutunut koskaan kärsimään.
Olen myös eri mieltä kuin kollega ja hyvä ystäväni Tuula Peltonen (sd.), joka männä viikolla lausui lehdissä eduskunnassa olevan naisiin kohdistuvaa vähättelyä. Talon sisällä mielestäni sitä ei ole, mutta näköjään kolmas valtiomahti tätä jaksaa jatkaa, maailman muuttumisesta huolimatta.
Savonlinnassa
Eilen olin savonlinnalaisten demareitten järjestämällä kahvikojulla Savonlinnan CityMarketin edustalla. Tavoitteena tavata ihmisiä ihan ilman taka-ajatuksia ja kuulostella heidän näkemyksiään meneillään oleviin asioihin.
Parituntisen session aikana tiensä teltalle löysivät useatkin kauppareissullaan piipahtaneet, mutta lähes jokaisen ensimmäinen kysymys oli: "Minkäs takia te NYT täällä olette?" Selityksen jälkeen päästiin sitten ihan asiaankin.
Meillä Mikkelissä on ollut vuosikausia tapana jalkautua kahvikojun kanssa torille aina silloin tällöin, olivatpa vaalit sitten menossa tai tulossa. Kansalaisten kuunteleminen on tärkein osa tätä duunia, mutta myös koko poliittista järjestelmäämme. Hyvä, että pää Savonlinnassakin on nyt avattu ja sitä tulee jatkaa.
Parituntisen session aikana tiensä teltalle löysivät useatkin kauppareissullaan piipahtaneet, mutta lähes jokaisen ensimmäinen kysymys oli: "Minkäs takia te NYT täällä olette?" Selityksen jälkeen päästiin sitten ihan asiaankin.
Meillä Mikkelissä on ollut vuosikausia tapana jalkautua kahvikojun kanssa torille aina silloin tällöin, olivatpa vaalit sitten menossa tai tulossa. Kansalaisten kuunteleminen on tärkein osa tätä duunia, mutta myös koko poliittista järjestelmäämme. Hyvä, että pää Savonlinnassakin on nyt avattu ja sitä tulee jatkaa.
perjantaina, elokuuta 19, 2011
Kentän laidalla
Tiedotusvälineiden mukaan, suomalaisjoukkue on voittanut jonkun toisen maan joukkueen jalkapallossa. Eilen piipahtaessani Helsingissä, olinkin huomaavinani poikkeuksellisen paljon jalkapallofanien näköistä porukkaa kuleksivan pitkin katuja.
Suomalaisten perinteikäs kohtalo on ollut hävitä kansainvälisiä jalkapalloturnauksia, mikä on kuitenkin pienoinen ihme, sillä yksittäiset suomalaiset pelaajat kuitenkin pärjäävät maailmalla huippujoukkueissa. Vai onko meitä suomalaisia vaan liian vähän, jotta yhteen joukkueeseen saisi useampaa hyvää pelaajaa...?
Reilu viikko sitten kävin katsastamassa mikkeliläistä naisjalkapalloilua. PU 62:n naiset pelasivat (muistaakseni) lappeenrantalaisia vastaan ja hävisivät tuon tärkeän matsin. Ennen peliä sekä valmentaja että joukkueenjohtaja kertoivat naisjalkapalloilun mahdollisuuksista Mikkelissä ja siitä, kuinka meillä olisi saumaa saada nostettua PU 62 mestaruussarjatasolle ja kuinka jo nyt muutama lupaava pelaaja osallistuu maajoukkueen leireille ym.
Jalkapalloilu, kuten muutkin joukkuelajit ovat sellaisia urheilumuotoja, joita itse mielelläni näkisin yhteiskunnan arvostavan ja tukevan enemmän. Joukkuelajissa lapset oppivat paljon enemmän kuin vain pelin säännöt. Parhaimmillaan joukkue antaa elinikäisiä ystävyyssuhteita ja yhteisiä kokemuksia koko elämän varrelle.
Tuki voi olla muutakin kuin pelkkää rahaa. Meidän kuntapäättäjien tehtävänä on pitää huolta siitä, että urheiluseuroilla on kunnolliset olosuhteet harrastuttaa lapsiamme, olipa sitten kyse jalkapallosta, jääkiekosta, jääpallosta tai salibandystä. Kaikki nämä tarvitsevat omanlaisensa tilat, joista tällä hetkellä Mikkelissä on puutetta. Urskin saaneraus on lähivuosina aivan välttämätöntä.
Suomalaisten perinteikäs kohtalo on ollut hävitä kansainvälisiä jalkapalloturnauksia, mikä on kuitenkin pienoinen ihme, sillä yksittäiset suomalaiset pelaajat kuitenkin pärjäävät maailmalla huippujoukkueissa. Vai onko meitä suomalaisia vaan liian vähän, jotta yhteen joukkueeseen saisi useampaa hyvää pelaajaa...?
Reilu viikko sitten kävin katsastamassa mikkeliläistä naisjalkapalloilua. PU 62:n naiset pelasivat (muistaakseni) lappeenrantalaisia vastaan ja hävisivät tuon tärkeän matsin. Ennen peliä sekä valmentaja että joukkueenjohtaja kertoivat naisjalkapalloilun mahdollisuuksista Mikkelissä ja siitä, kuinka meillä olisi saumaa saada nostettua PU 62 mestaruussarjatasolle ja kuinka jo nyt muutama lupaava pelaaja osallistuu maajoukkueen leireille ym.
Jalkapalloilu, kuten muutkin joukkuelajit ovat sellaisia urheilumuotoja, joita itse mielelläni näkisin yhteiskunnan arvostavan ja tukevan enemmän. Joukkuelajissa lapset oppivat paljon enemmän kuin vain pelin säännöt. Parhaimmillaan joukkue antaa elinikäisiä ystävyyssuhteita ja yhteisiä kokemuksia koko elämän varrelle.
Tuki voi olla muutakin kuin pelkkää rahaa. Meidän kuntapäättäjien tehtävänä on pitää huolta siitä, että urheiluseuroilla on kunnolliset olosuhteet harrastuttaa lapsiamme, olipa sitten kyse jalkapallosta, jääkiekosta, jääpallosta tai salibandystä. Kaikki nämä tarvitsevat omanlaisensa tilat, joista tällä hetkellä Mikkelissä on puutetta. Urskin saaneraus on lähivuosina aivan välttämätöntä.
Ketjuvasikoita ja kädentaitoja
Maanantaina me maakunnan kansanedustajat tapasimme Pieksämäen Naarajärvellä eteläsavolaisia 4H-liiton miehiä, naisia ja nuoria. Parin tunnin session aikana saimme aimo annoksen tietoa kaikesta siitä, mitä 4H-kerhot tekevätkään. Uutena asiana itselleni kirkastui termi "Ketjuvasikka".
Pääasiassa 4H -toiminta on keskittynyt maaseudulle, jossa aktiivisimmat kerhotkin ovat. Kaupungeissa 4H:t vastaavat mm. koululaisten iltapäiväkerhon pyörittämisestä, Mikkelissäkin se on iso toimija juuri tällä saralla. Oma poikani oli ekaluokkalaisena juuri 4H:n ylläpitämässä iltapäiväkerhossa Rouhialan alakoululla.
Hyvin organisoituna ja joka ikäryhmälle jotakin tarjoavana, 4H on esimerkillinen lasten ja nuorten kolmannen sektorin toimija, jonka tulevaisuus on turvattava jatkossakin. Toisin kuin joskus luullaan, 4H ei ole yksistään mikään kepulaisten juttu tai heidän vastineensa pioneereille.
Sen tervehenkiseen toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret ja siitä voisivat oikeat poliittiset nuorisojärjestöt ottaa jopa oppia, sillä tärkeintä on saada yhä useampi nuori kiinnittymään johonkin sosiaaliseen toimintaan sen sijaan, että elämää eletään virtuaalisesti jossakin.
Paikalla tilaisuudessa oli myös muutama ihkaelävä 4H-nuori. Nuoret naiset esittelivät perustamaansa käsityöalan yritystä, jonka tuotteita oli meilläkin mahdollisuus paitsi ihastella niin myös ostaa. Itselleni tarttui mukaan syksyn väreihin sopiva kierrätysmateriaaleista tehty kaulakoru, jonka debyytti tullee olemaan heti ilmojen viilennyttyä.
Pääasiassa 4H -toiminta on keskittynyt maaseudulle, jossa aktiivisimmat kerhotkin ovat. Kaupungeissa 4H:t vastaavat mm. koululaisten iltapäiväkerhon pyörittämisestä, Mikkelissäkin se on iso toimija juuri tällä saralla. Oma poikani oli ekaluokkalaisena juuri 4H:n ylläpitämässä iltapäiväkerhossa Rouhialan alakoululla.
Hyvin organisoituna ja joka ikäryhmälle jotakin tarjoavana, 4H on esimerkillinen lasten ja nuorten kolmannen sektorin toimija, jonka tulevaisuus on turvattava jatkossakin. Toisin kuin joskus luullaan, 4H ei ole yksistään mikään kepulaisten juttu tai heidän vastineensa pioneereille.
Sen tervehenkiseen toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret ja siitä voisivat oikeat poliittiset nuorisojärjestöt ottaa jopa oppia, sillä tärkeintä on saada yhä useampi nuori kiinnittymään johonkin sosiaaliseen toimintaan sen sijaan, että elämää eletään virtuaalisesti jossakin.
Paikalla tilaisuudessa oli myös muutama ihkaelävä 4H-nuori. Nuoret naiset esittelivät perustamaansa käsityöalan yritystä, jonka tuotteita oli meilläkin mahdollisuus paitsi ihastella niin myös ostaa. Itselleni tarttui mukaan syksyn väreihin sopiva kierrätysmateriaaleista tehty kaulakoru, jonka debyytti tullee olemaan heti ilmojen viilennyttyä.
maanantaina, elokuuta 15, 2011
Kuntalaiskysely
Tämän päivän Länkkärissä kaupunginjohtajamme Mikander pohdiskelee kuntaliitosten tarpeellisuutta. Hän viittaa maan hallitusohjelmaan, jossa kuntarakenteen tarkasteluun kannustetaan monin tavoin.
Mikander ei sano ääneen sitä, keiden Mikkelin naapurikuntien olisi päätöksiä vihdoin tehtävä, mutta kaikki tietävät hänen tarkoittavan Mikkelin työssäkäyntialueeseen kuuluvia Hirvensalmea ja Ristiinaa.
Nämä kaksi olivat mukana kuntaliitoskeskusteluissa yli kymmenen vuotta sitten, kun kaupunkiin liittyivät maalaiskunta ja Anttola. Silloin aika ei ollut heidän näkökulmastaan katsottuna oikea.
Kaupunginjohtaja toivoo liitoskeskustelua käytäväksi presidentinvaalien jälkeen. Miksi vasta sitten? Mielestäni oikea aika avata keskustelu olisi tänä syksynä, sillä nyt olemme aloittamassa kuntien yhteistä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämistä ja yhteistyömme kuntien kesken saa aivan uuden ulottuvuuden.
Keskustelun avaaminen on kuitenkin pienemmistä kunnista kiinni. Viime eduskuntavaalien aikana tapasin lukemattoman määrän kuntalaisia sekä Ristiinassa että Hirvensalmella, jotka olivat sitä mieltä, että liittyminen Mikkeliin ei olisi ollenkaan huono asia, hoitaahan kaupunki nytkin suurimman osan heidän palveluistaan.
Siksi vihjaankin nyt tässä jollekin em. kuntien päättäjistä, että järjestäkää kuntalaiskysely asiasta. Ajatukset ja tunnot ovat saattaneet viime vuosina muuttua maailmankin muututtua. Kyselyn toteuttaminen ei ole hankalaa, mutta antaisi päättäjille vahvan selkänojan tehdä asiaa koskevia ratkaisuja nimenomaan kuntalaisten tahdon mukaisesti (tai vastaisesti).
Kyselyllä voidaan tietenkin saada juuri halutun kaltainen lopputulos. Nimittäin jos kysytään: "Haluatko säilyttää kunnan itsenäisenä", niin lopputulos on varmasti säilyttämisen kannalta myönteinen. Itsenäisyyden menettämisellä pelottelu on pahinta, mitä suomalaiselle voi sotavuosien jälkeen sanoa.
Mikäli kysyttäisiin toisin eli: "Mikkeli tuottaa tai järjestää nyt suurimman osan kuntasi palveluista, haluatko poistaa kuntarajat kaupungin ja kunnan väliltä ja liittää kunnan osaksi Mikkelin kaupunkia", lopputulos olisi ehkä toisenlainen.
Kuntaliitokset tulee tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta ja pienemmän kunnan niin halutessa. Siksi tätä halukkuutta olisi aika ajoin kunnan sisällä puntaroitava ja tämä syksy voisi olla joutavaa aikaa siihen. Kannustan tovereita Hirvensalmella ja Ristiinassa ottamaan ohjat omiin käsiin ja tunnustelemaan kuntalaisten halukkuutta mahdollisiin neuvotteluihin. Sen jälkeen me mikkeliläiset olemme valmiita käynnistämään keskustelut, ei ennemmin.
Mikander ei sano ääneen sitä, keiden Mikkelin naapurikuntien olisi päätöksiä vihdoin tehtävä, mutta kaikki tietävät hänen tarkoittavan Mikkelin työssäkäyntialueeseen kuuluvia Hirvensalmea ja Ristiinaa.
Nämä kaksi olivat mukana kuntaliitoskeskusteluissa yli kymmenen vuotta sitten, kun kaupunkiin liittyivät maalaiskunta ja Anttola. Silloin aika ei ollut heidän näkökulmastaan katsottuna oikea.
Kaupunginjohtaja toivoo liitoskeskustelua käytäväksi presidentinvaalien jälkeen. Miksi vasta sitten? Mielestäni oikea aika avata keskustelu olisi tänä syksynä, sillä nyt olemme aloittamassa kuntien yhteistä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämistä ja yhteistyömme kuntien kesken saa aivan uuden ulottuvuuden.
Keskustelun avaaminen on kuitenkin pienemmistä kunnista kiinni. Viime eduskuntavaalien aikana tapasin lukemattoman määrän kuntalaisia sekä Ristiinassa että Hirvensalmella, jotka olivat sitä mieltä, että liittyminen Mikkeliin ei olisi ollenkaan huono asia, hoitaahan kaupunki nytkin suurimman osan heidän palveluistaan.
Siksi vihjaankin nyt tässä jollekin em. kuntien päättäjistä, että järjestäkää kuntalaiskysely asiasta. Ajatukset ja tunnot ovat saattaneet viime vuosina muuttua maailmankin muututtua. Kyselyn toteuttaminen ei ole hankalaa, mutta antaisi päättäjille vahvan selkänojan tehdä asiaa koskevia ratkaisuja nimenomaan kuntalaisten tahdon mukaisesti (tai vastaisesti).
Kyselyllä voidaan tietenkin saada juuri halutun kaltainen lopputulos. Nimittäin jos kysytään: "Haluatko säilyttää kunnan itsenäisenä", niin lopputulos on varmasti säilyttämisen kannalta myönteinen. Itsenäisyyden menettämisellä pelottelu on pahinta, mitä suomalaiselle voi sotavuosien jälkeen sanoa.
Mikäli kysyttäisiin toisin eli: "Mikkeli tuottaa tai järjestää nyt suurimman osan kuntasi palveluista, haluatko poistaa kuntarajat kaupungin ja kunnan väliltä ja liittää kunnan osaksi Mikkelin kaupunkia", lopputulos olisi ehkä toisenlainen.
Kuntaliitokset tulee tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta ja pienemmän kunnan niin halutessa. Siksi tätä halukkuutta olisi aika ajoin kunnan sisällä puntaroitava ja tämä syksy voisi olla joutavaa aikaa siihen. Kannustan tovereita Hirvensalmella ja Ristiinassa ottamaan ohjat omiin käsiin ja tunnustelemaan kuntalaisten halukkuutta mahdollisiin neuvotteluihin. Sen jälkeen me mikkeliläiset olemme valmiita käynnistämään keskustelut, ei ennemmin.
sunnuntai, elokuuta 14, 2011
Kiertoajelulla, osa 2
Tänään kiertelimme toisella puolen kaupunkia eli Kaihun ympäristössä ja Mikkeli-puistossa. Harjumaastot hoidettuine kävelyteineen ovat kaupunkimme helmiä ja toriltakin alueelle on matkaa ainoastaan kilometrin verran.
Kymmenen vuoden ajan Mikkeli-puistoa on rakennettu ja ylläpidetty tarkoituksena saada alueesta laaja mallipuutarha-alue, jossa yritykset voivat esitellä tuotteitaan ja asiakkaat saada ideoita omiin puutarhoihinsa. Kaupunki on ollut rahallisesti tukemassa puistoa sen alusta lähtien.
Puiston laajentuminen ei ole tapahtunut ihan toivotulla tavalla ja yritysten sitoutumisenkin kanssa on ollut ongelmia. Tänään puistossa oli muutamia ihmisiä ja kaikki näytti oikein hyvältä. Itse en ole ollut puiston rahoittamisen kannalla koskaan, mutta nyt kun sitä on jatkunut jo kymmenen vuotta, on siitä meidän kaupunkilaisten nautittava koko rahan edestä.
Tänään katselin sillä silmällä puiston ympäristöä; nyt luonnontilassa olevat pellot olisikin syytä kaavoittaa uudelleen ja tällä kertaa asumiskäyttöön. Muutama pieni kerrostalo lisäisi alueen elävyyttä ja olisi varmasti haluttua seutua kahden järven välissä Kenkäveron ja Mikkeli-puiston vieressä. Maankäyttömaksuista saataisi vähän pätäkkää puistonkin ylläpitämiseen. Tässä vinkkiä vihreille seuraavasta valittamisen aiheesta:)
Kymmenen vuoden ajan Mikkeli-puistoa on rakennettu ja ylläpidetty tarkoituksena saada alueesta laaja mallipuutarha-alue, jossa yritykset voivat esitellä tuotteitaan ja asiakkaat saada ideoita omiin puutarhoihinsa. Kaupunki on ollut rahallisesti tukemassa puistoa sen alusta lähtien.
Puiston laajentuminen ei ole tapahtunut ihan toivotulla tavalla ja yritysten sitoutumisenkin kanssa on ollut ongelmia. Tänään puistossa oli muutamia ihmisiä ja kaikki näytti oikein hyvältä. Itse en ole ollut puiston rahoittamisen kannalla koskaan, mutta nyt kun sitä on jatkunut jo kymmenen vuotta, on siitä meidän kaupunkilaisten nautittava koko rahan edestä.
Tänään katselin sillä silmällä puiston ympäristöä; nyt luonnontilassa olevat pellot olisikin syytä kaavoittaa uudelleen ja tällä kertaa asumiskäyttöön. Muutama pieni kerrostalo lisäisi alueen elävyyttä ja olisi varmasti haluttua seutua kahden järven välissä Kenkäveron ja Mikkeli-puiston vieressä. Maankäyttömaksuista saataisi vähän pätäkkää puistonkin ylläpitämiseen. Tässä vinkkiä vihreille seuraavasta valittamisen aiheesta:)
Kiertoajelulla, osa 1
Tänä viikonloppuna olen kierrellyt koiran kanssa ihan lähikulmilla. Kävimme tarkastamassa Etelä-Savon kenties upeimman peruskoulun pihamiljöön. Raviradantielle avataan näet huomenna uusi Kalevankankaan koulu, jossa kolme entistä koulua aloittaa yhteiselon uusissa upeissa tiloissa.
Ratkaisu koulun perustamisesta ja kolmen lakkauttamisesta ei ollut helppo, mutta huonokuntoiset rakennukset edellyttivät muutosta. Nyt, kun pytinki alkaa olla valmis, voimme kaikki nähdä, että päätös oli oikea.
Hinnaltaan kallis rakennus (remontoitu ja laajennettu) tulee palvelemaan noin viittäsataa peruskoululaista. Kymmenen vuoden jälkeen tulemme vihdoin näkemään sen, kuinka kaupungin erityisoppilaat saavat juuri heille suunnitellut tilat. Parakkikoulut jäävät heidän osaltaan nyt historiaan.
Henkilökohtaisesti olen tästä erityisen iloinen, onhan tämän ongelman ratkaiseminen ollut yksi oman kunnallispoliittisen taipaleeni tärkeimpiä. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka asiat kuitenkin järjestyvät, toiset ennemmin kuin toiset. Asioiden muuttaminen on mahdollista, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä.
Kalevankankaan koulun piha-alueet ovat huikeat. Ainakaan olosuhteista ei enää ole lasten liikkuminen kiinni. Oman lisänsä tuo upea Kalvenkankaan maasto sekä vieressä olevat (yksityinen) liikuntahalli ja jäähalli. Uskon, että tämä investointi tulee todellakin olemaan hintansa väärtti.
Ratkaisu koulun perustamisesta ja kolmen lakkauttamisesta ei ollut helppo, mutta huonokuntoiset rakennukset edellyttivät muutosta. Nyt, kun pytinki alkaa olla valmis, voimme kaikki nähdä, että päätös oli oikea.
Hinnaltaan kallis rakennus (remontoitu ja laajennettu) tulee palvelemaan noin viittäsataa peruskoululaista. Kymmenen vuoden jälkeen tulemme vihdoin näkemään sen, kuinka kaupungin erityisoppilaat saavat juuri heille suunnitellut tilat. Parakkikoulut jäävät heidän osaltaan nyt historiaan.
Henkilökohtaisesti olen tästä erityisen iloinen, onhan tämän ongelman ratkaiseminen ollut yksi oman kunnallispoliittisen taipaleeni tärkeimpiä. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka asiat kuitenkin järjestyvät, toiset ennemmin kuin toiset. Asioiden muuttaminen on mahdollista, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä.
Kalevankankaan koulun piha-alueet ovat huikeat. Ainakaan olosuhteista ei enää ole lasten liikkuminen kiinni. Oman lisänsä tuo upea Kalvenkankaan maasto sekä vieressä olevat (yksityinen) liikuntahalli ja jäähalli. Uskon, että tämä investointi tulee todellakin olemaan hintansa väärtti.
torstaina, elokuuta 11, 2011
Ei mikään kiintiö-Paavo!
Paavo Lipposen ilmoitus asettua puolueemme presidenttiehdokkaaksi oli iloinen yllätys. Puhelin on käynyt kuumana demareiden kesken myös täällä Etelä-Savossa. Juuri tätä sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta on sosialidemokraattinen aate parhaimillaan!
Nimittäin lähes kaiken nähneenä ja kokeeneena ikämiehenä ei hänen olisi tarvinnut lähteä vaativaan vaalikampanjaan ja tavoittelemaan vielä vaativampaa tehtävää. Pakko ehdokkuuteen tuli hänen sisimmästään ja perusteltuina syinä on hän tänään kertonut olevan vakava huoli isänmaasta ja Euroopasta. Voiko enempää suomalainen mies meitä (demari)naisia herkistää.
Lipposen ehdokkuuden myötä katosivat paineet myös kepulaisilta. Sillä Väyrysen näkemyksen mukaan, kaikissa pressanvaaleissa on aina oltava yksi paavokin mukana. Keskustan nihkeys olla nimeämättä Väyryspaavoa ehdokkaakseen voidaan nyt unohtaa, sillä meidän Paavon taakse voivat kaikki kepulaisetkin tulla.
Kiiruhtihan itse Väyrynenkin jossain jo aikaisemmin kehumaan joidenkin demareiden olevan hänen takanaan, mutta sukunimestä ei liene noissa tupailloissa ollut ollut puhetta. Sattuuhan noita erreyksiä:)
Mikkelin Työväenyhdistys on yksi lukuisista puolueosastoista, jotka esittävät Paavo Lipposta SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Odotamme innolla vaalityön käynnistymistä ja teemme kaikkemme, että paras ehdokas presidentiksi ensi tammikuun 3. sunnuntai valitaan.
Nimittäin lähes kaiken nähneenä ja kokeeneena ikämiehenä ei hänen olisi tarvinnut lähteä vaativaan vaalikampanjaan ja tavoittelemaan vielä vaativampaa tehtävää. Pakko ehdokkuuteen tuli hänen sisimmästään ja perusteltuina syinä on hän tänään kertonut olevan vakava huoli isänmaasta ja Euroopasta. Voiko enempää suomalainen mies meitä (demari)naisia herkistää.
Lipposen ehdokkuuden myötä katosivat paineet myös kepulaisilta. Sillä Väyrysen näkemyksen mukaan, kaikissa pressanvaaleissa on aina oltava yksi paavokin mukana. Keskustan nihkeys olla nimeämättä Väyryspaavoa ehdokkaakseen voidaan nyt unohtaa, sillä meidän Paavon taakse voivat kaikki kepulaisetkin tulla.
Kiiruhtihan itse Väyrynenkin jossain jo aikaisemmin kehumaan joidenkin demareiden olevan hänen takanaan, mutta sukunimestä ei liene noissa tupailloissa ollut ollut puhetta. Sattuuhan noita erreyksiä:)
Mikkelin Työväenyhdistys on yksi lukuisista puolueosastoista, jotka esittävät Paavo Lipposta SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Odotamme innolla vaalityön käynnistymistä ja teemme kaikkemme, että paras ehdokas presidentiksi ensi tammikuun 3. sunnuntai valitaan.
keskiviikkona, elokuuta 10, 2011
Asennevamma?
Eilisessä jommassakummassa iltapäivälehdessä kerrottiin kuinka valtiovarainministeri Urpilainen on palannut lomaltaan. Kahden viikon lomansa hän oli lehden mukaan viettänyt sekä kotimaassa että ulkomailla.
Jutussa kerrotiin laveasti, mitä kaikkea Euroopan ja maailman taloudessa on kahden viikon aikana tapahtunut ja kuinka Urpilainen vaan lomailee. Kerrottiin myös se, kuinka hän oli lomansa aikana lukenut kahdeksan kirjaa.
Samaan tapaan Urpilaista moitittiin kesällä 2008, kun hän vastavalittuna puolueen puheenjohtajana piti parin viikon loman eikä ollut tiedotusvälineiden tavoitettavissa. Jo silloin ihmettelin ilmapiiriä.
Samaan tapaan arvosteltiin tänä kesänä puheenjohtaja Kiviniemeä, joka ilmoitti olevansa perheensä kanssa lomalla muutaman viikon.
Sen sijaan puheenjohtaja, pääministeri Katainen sai paljon myönteistä palstatilaa sillä, kuinka HÄN lähtee perheensä kanssa lomamatkalle ja kuinka tärkeää on viettää aikaa perheensä kanssa ja kuinka viksua on muistaa myös lomailla välillä.
Jäin miettimään, onko suomalainen media todellakin yhä näin asenteellista vai johtuuko Kataisen lomailun hyvyys pelkästään oikean puolueen jäsenkirjasta. Mielestäni lomansa ovat ansainneet kaikki työssäkäyvät ihmiset ja myös poliitikot sitä tarvitsevat.
Poliitikon kunnollinen lomanvietto on velvollisuus kansalaisia kohtaan; väsyneenä ja ylirasittuneena ei kukaan pysty antamaan parastaan ja meidän ammatissa on oltava iskussa 24/7.
Jutussa kerrotiin laveasti, mitä kaikkea Euroopan ja maailman taloudessa on kahden viikon aikana tapahtunut ja kuinka Urpilainen vaan lomailee. Kerrottiin myös se, kuinka hän oli lomansa aikana lukenut kahdeksan kirjaa.
Samaan tapaan Urpilaista moitittiin kesällä 2008, kun hän vastavalittuna puolueen puheenjohtajana piti parin viikon loman eikä ollut tiedotusvälineiden tavoitettavissa. Jo silloin ihmettelin ilmapiiriä.
Samaan tapaan arvosteltiin tänä kesänä puheenjohtaja Kiviniemeä, joka ilmoitti olevansa perheensä kanssa lomalla muutaman viikon.
Sen sijaan puheenjohtaja, pääministeri Katainen sai paljon myönteistä palstatilaa sillä, kuinka HÄN lähtee perheensä kanssa lomamatkalle ja kuinka tärkeää on viettää aikaa perheensä kanssa ja kuinka viksua on muistaa myös lomailla välillä.
Jäin miettimään, onko suomalainen media todellakin yhä näin asenteellista vai johtuuko Kataisen lomailun hyvyys pelkästään oikean puolueen jäsenkirjasta. Mielestäni lomansa ovat ansainneet kaikki työssäkäyvät ihmiset ja myös poliitikot sitä tarvitsevat.
Poliitikon kunnollinen lomanvietto on velvollisuus kansalaisia kohtaan; väsyneenä ja ylirasittuneena ei kukaan pysty antamaan parastaan ja meidän ammatissa on oltava iskussa 24/7.
maanantaina, elokuuta 08, 2011
Työn touhussa
Tänään on ensimmäinen varsinainen lomanjälkeinen työpäivä. Seuraavat viikot istuntokauden alkuun asti kuluvat pääosin omassa maakunnassa. Eduskuntaryhmän kesäkokous Porissa 25.- 26.8. katkaisee tämän maakuntajakson, mutta muutoin päivät täyttyvät mm. niin Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon maakuntaliiton, Itä-Suomen neuvottelukunnan kuin Ammattikorkeakoulu Oy:n kokouksista.
Kokousten lisäksi kansanedustajana kierrän ympäri maakuntaa sekä yksin, että kollegoiden kanssa yhdessä. Uutena elementtinä omalle duunilleni on se, että nyt meitä demariedustajia on kaksi, joten yhteisiä keikkojakin on siis luvassa.
Joitakin täysin vapaitakin arkipäiviä vielä elokuuhun mahtuu ja ne kulunevat entiseen malliin kotitöitä tehden ja Onnin kanssa touhuten. Pojan päivät ja illat kylläkin alkavat yhä enemmän sujua ilman äidin seuraa, mutta läsnäolo ja saatavuus ovat kuitenkin se turvallisen kasvun perusta vielä monta vuotta.
Istuntokausi alkaa tiistaina 6.9. ja sille viikolle onkin jo buukattu jos jonkinlaista muutakin tapaamista ja kokousta Helsingissä eli tehokkaasti tulee sitten syksykin alkamaan. Blogeja kirjoitan taas tästä alkaen säännöllisesti, niin isoista kuin pienistäkin asioista.
Kokousten lisäksi kansanedustajana kierrän ympäri maakuntaa sekä yksin, että kollegoiden kanssa yhdessä. Uutena elementtinä omalle duunilleni on se, että nyt meitä demariedustajia on kaksi, joten yhteisiä keikkojakin on siis luvassa.
Joitakin täysin vapaitakin arkipäiviä vielä elokuuhun mahtuu ja ne kulunevat entiseen malliin kotitöitä tehden ja Onnin kanssa touhuten. Pojan päivät ja illat kylläkin alkavat yhä enemmän sujua ilman äidin seuraa, mutta läsnäolo ja saatavuus ovat kuitenkin se turvallisen kasvun perusta vielä monta vuotta.
Istuntokausi alkaa tiistaina 6.9. ja sille viikolle onkin jo buukattu jos jonkinlaista muutakin tapaamista ja kokousta Helsingissä eli tehokkaasti tulee sitten syksykin alkamaan. Blogeja kirjoitan taas tästä alkaen säännöllisesti, niin isoista kuin pienistäkin asioista.
Onnistunut loma
Lomat on nyt siis pidetty ja tein melkein, kuten uhosinkin eli pidin koneet kiinni koko lomareissun ajan. Kaksi viikkoa Kreetalla hyvässä seurassa tuli tarpeeseen ja oli ihmeitätekevää. Tällä hetkellä tuntuu siltä, kuin loman jälkeen pitäisi aina tuntuakin; intoa ja tarmoa riittää!
Lomamatkamme tiedotussulun katkaisi kylläkin STT:n laittama viesti Oslon järkyttävistä tapahtumista ja sitä uutisointia sitten kyllä seurasinkin useina päivinä sekä sähköpostista että BBC:n uutisista.
Oman miettimisensä aiheuttivat nuoret matkaseuralaiseni (12,13 ja 14 vuotiaat pojat); jouduin arvioimaan, kuinka kertoa heille tapahtuneesta ja miten asiasta tulee heidän kanssaan keskustella. Järkevinä poikina he suhtautuivat uutisiin asiallisesti, mutta toki ihmetellen. Ihmettelyyn en osannut enkä vieläkään osaa antaa vastauksia. Tuskin kukaan muukaan siihen pystyy.
Muutoin matkamme oli onnistunut ja kaikin puolin mukavia kokemuksia täynnä. Itse iloitsin eniten siitä, että oma poikani Onni 12 v vihdoin "oppi lukemaan". Hän luki ihan oma-aloitteisesti reissun aikana kaksi kokonaista nuortenkirjaa, mistä olen tosi iloinen.
Tähän asti yritykseni pojan lukemisen lisäämiseksi (lahjonta, uhkailu ja kiristäminen) ovat olleet tuloksettomia, mutta ilmeisesti oikeanlaisen kirjan löytymisellä oli suurempi merkitys kiinnostuksen heräämiseen. Lukemisen merkitystä oppimisen ja muun elämän kannalta en koskaan väsy korostamaan. Onni itsekin oli asiasta hämmästynyt ja myös innoissaan suunnitteli kertovansa asiasta omalle opelleen syksyllä:)
Lomamatkamme tiedotussulun katkaisi kylläkin STT:n laittama viesti Oslon järkyttävistä tapahtumista ja sitä uutisointia sitten kyllä seurasinkin useina päivinä sekä sähköpostista että BBC:n uutisista.
Oman miettimisensä aiheuttivat nuoret matkaseuralaiseni (12,13 ja 14 vuotiaat pojat); jouduin arvioimaan, kuinka kertoa heille tapahtuneesta ja miten asiasta tulee heidän kanssaan keskustella. Järkevinä poikina he suhtautuivat uutisiin asiallisesti, mutta toki ihmetellen. Ihmettelyyn en osannut enkä vieläkään osaa antaa vastauksia. Tuskin kukaan muukaan siihen pystyy.
Muutoin matkamme oli onnistunut ja kaikin puolin mukavia kokemuksia täynnä. Itse iloitsin eniten siitä, että oma poikani Onni 12 v vihdoin "oppi lukemaan". Hän luki ihan oma-aloitteisesti reissun aikana kaksi kokonaista nuortenkirjaa, mistä olen tosi iloinen.
Tähän asti yritykseni pojan lukemisen lisäämiseksi (lahjonta, uhkailu ja kiristäminen) ovat olleet tuloksettomia, mutta ilmeisesti oikeanlaisen kirjan löytymisellä oli suurempi merkitys kiinnostuksen heräämiseen. Lukemisen merkitystä oppimisen ja muun elämän kannalta en koskaan väsy korostamaan. Onni itsekin oli asiasta hämmästynyt ja myös innoissaan suunnitteli kertovansa asiasta omalle opelleen syksyllä:)
torstaina, heinäkuuta 14, 2011
Lomalla
Tänään aloitan LOMAN. Lähdemme kohta Onnin kanssa Helsinkiin, josta sitten illalla Kreikan saaristoon. Tätä lomamatkaa olemme molemmat odottaneet erityisen paljon, onhan takana rankka ja työntäyteinen talvi ja kevät.
Poikkean toki vielä työhuoneella hoitamassa muutaman siellä odottavan asian, mutta sitten olen kaksi viikkoa pois koneen äärestä ja puhelintakin pidän päällä ainoastaan joskus. Olen kuunnellut ammattilaisia ja teen nyt kerrankin niinkuin neuvotaan; totaalinen irrottautuminen töistä.
Tälle forumille palailen siis elokuun alkupuolella. Aurinkoisia hetkiä kaikille!
Poikkean toki vielä työhuoneella hoitamassa muutaman siellä odottavan asian, mutta sitten olen kaksi viikkoa pois koneen äärestä ja puhelintakin pidän päällä ainoastaan joskus. Olen kuunnellut ammattilaisia ja teen nyt kerrankin niinkuin neuvotaan; totaalinen irrottautuminen töistä.
Tälle forumille palailen siis elokuun alkupuolella. Aurinkoisia hetkiä kaikille!
maanantaina, heinäkuuta 11, 2011
Kyläpassi
Viime torstaina vierailimme uunituoreen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla. Päivän sana oli ekotehokkuus ja rakennusten mitattavuus siinä.
Ministeri oli vaikuttunut näkemästään, niinkuin lähes jokainen yli 50 000 messuvieraasta gallupin mukaan oli ollut. Mäntyharjussa oli yhdistetty mukavalla tavalla kulttuuri ja loma-asuminen. Arkielämässäkin ne kulkevat ripirinnan, miksei siis myös messuilla.
Messuilla lanseerattiin myös uudet ekotehokkaan asumisen mittarit eli työkalut nimeltään ekopassi ja kyläpassi. Ekopassi kertoo yhden talon energia- ja jätehuoltokuormittavuuden lukemat ja kyläpassi koko lomakylän lukemat yhdessä.
Nämä VTT:n laatimat mittarit ovat aivan uusinta uutta Suomessa ja antavat varmasti jatkossa hyvät keinot saada asumisen kulujen hintaa pienemmiksi ekologisuutta ollenkaan unohtamatta. Mäntyharjun messut ovat olleet yksi tämän kesän parhaimpia ja valtakunnallisesti näkyvämpiä eteläsavolaisia tapahtumia.
Ministeri oli vaikuttunut näkemästään, niinkuin lähes jokainen yli 50 000 messuvieraasta gallupin mukaan oli ollut. Mäntyharjussa oli yhdistetty mukavalla tavalla kulttuuri ja loma-asuminen. Arkielämässäkin ne kulkevat ripirinnan, miksei siis myös messuilla.
Messuilla lanseerattiin myös uudet ekotehokkaan asumisen mittarit eli työkalut nimeltään ekopassi ja kyläpassi. Ekopassi kertoo yhden talon energia- ja jätehuoltokuormittavuuden lukemat ja kyläpassi koko lomakylän lukemat yhdessä.
Nämä VTT:n laatimat mittarit ovat aivan uusinta uutta Suomessa ja antavat varmasti jatkossa hyvät keinot saada asumisen kulujen hintaa pienemmiksi ekologisuutta ollenkaan unohtamatta. Mäntyharjun messut ovat olleet yksi tämän kesän parhaimpia ja valtakunnallisesti näkyvämpiä eteläsavolaisia tapahtumia.
keskiviikkona, heinäkuuta 06, 2011
OKL pelastettu
Työ tekijäänsä kiittää -sanonta tuli eilen mieleeni, kun kuulin Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätöksestä jatkaa opettajien kouluttamista Savonlinnassa jatkossakin.
Pari vuotta sitten oikeistohallituksen hurraama yliopistolakiuudistus aiheutti sen, että lähes jokainen yliopisto joutui taloudellisten vaikeuksie eteen. Meidän kohdallamme se tarkoitti yliopiston suunnitelmia lakkautaa Savonlinnan OKL ja keskittää opetus Joensuuhun.
Taistelu maakunnallemme tärkeän laitoksen puolesta oli armotonta. Lobbauksen, lehtikirjoittelun ja puolustuspuheiden lisäksi tein viime syksynä talousarvioaloitteen 2 miljoonan euron hätäavusta koululle. Sain siihen koko meidän eduskuntaryhmän tuen. Budjettikäsittelyssä joulukuussa tätä eivät kuitenkaan silloiset hallituspuolueiden edustajat halunneet hyväksyä.
Demareiden vaatimuksesta saatiin uuteen hallitusohjelmaan kirjattua OKL:n säilyttämistä koskeva lause. Uusi opetusministeri Gustafsson (sd.)otti asiaan huomattavasti edeltäjäänsä järkevämmän kannan. Viimeksi viime perjantaina puhuin asiasta hänen kanssaan ja onneksi hänen näkemyksensä olivat aivan oikeanlaisia. Nyt näyttää siltä, että vaikuttaminen on onnistunut!
Pari vuotta sitten oikeistohallituksen hurraama yliopistolakiuudistus aiheutti sen, että lähes jokainen yliopisto joutui taloudellisten vaikeuksie eteen. Meidän kohdallamme se tarkoitti yliopiston suunnitelmia lakkautaa Savonlinnan OKL ja keskittää opetus Joensuuhun.
Taistelu maakunnallemme tärkeän laitoksen puolesta oli armotonta. Lobbauksen, lehtikirjoittelun ja puolustuspuheiden lisäksi tein viime syksynä talousarvioaloitteen 2 miljoonan euron hätäavusta koululle. Sain siihen koko meidän eduskuntaryhmän tuen. Budjettikäsittelyssä joulukuussa tätä eivät kuitenkaan silloiset hallituspuolueiden edustajat halunneet hyväksyä.
Demareiden vaatimuksesta saatiin uuteen hallitusohjelmaan kirjattua OKL:n säilyttämistä koskeva lause. Uusi opetusministeri Gustafsson (sd.)otti asiaan huomattavasti edeltäjäänsä järkevämmän kannan. Viimeksi viime perjantaina puhuin asiasta hänen kanssaan ja onneksi hänen näkemyksensä olivat aivan oikeanlaisia. Nyt näyttää siltä, että vaikuttaminen on onnistunut!
Palmujen katveessa
Mikkelin keskusta alkaa olla "valmis". Monta vuotta kestänyt uudistaminen saa päätöksensä viikon päästä, kun uusi upea torimme avataan parin vuoden remontin jälkeen.
Torin alle rakennettiin parkkihalli, joka onkin ollut (omien havaintojeni perusteella) aktiivisessa käytössä. Toriparkista riideltiin ennen päätöksentekoa pari vuotta ja äänestyspäätöksen jälkeen, hankkeeseen ryhdyttiin ripeästi.
Vastustus kuntalaisten keskuudessa oli kovaa. Itse ymmärsin rakentamisen liittyvän kokonaisuuteen, jolla saadaan kaupunkimme keskustasta elävä ja yrityksiä (työpaikkoja) houkutteleva. Nyt lopputulos on meidän kaikkien nähtävissä.
Uutena elementtinä Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja sen yrittäjät rohkaistuivat hankkimaan uusitulle kävelykadulle isoissa ruukuissa olevia palmuja. Villi idea, joka näyttää nyt tosi hyvältä. Samankaltaista rohkeutta ja ennakkoluulottomia ideoita tarvitaan lisää kaupungin jokaisella sektorilla.
Torin alle rakennettiin parkkihalli, joka onkin ollut (omien havaintojeni perusteella) aktiivisessa käytössä. Toriparkista riideltiin ennen päätöksentekoa pari vuotta ja äänestyspäätöksen jälkeen, hankkeeseen ryhdyttiin ripeästi.
Vastustus kuntalaisten keskuudessa oli kovaa. Itse ymmärsin rakentamisen liittyvän kokonaisuuteen, jolla saadaan kaupunkimme keskustasta elävä ja yrityksiä (työpaikkoja) houkutteleva. Nyt lopputulos on meidän kaikkien nähtävissä.
Uutena elementtinä Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja sen yrittäjät rohkaistuivat hankkimaan uusitulle kävelykadulle isoissa ruukuissa olevia palmuja. Villi idea, joka näyttää nyt tosi hyvältä. Samankaltaista rohkeutta ja ennakkoluulottomia ideoita tarvitaan lisää kaupungin jokaisella sektorilla.
lauantaina, heinäkuuta 02, 2011
Kesätauko
Eduskunta päätti kevätistuntokautensa eilen. Seuraava istunto onkin vasta syyskuun alussa ja syksystä on ennustettu erityisen tiivistä ja työntäyteistä.
Joku toimittaja Iltalehdestä (muistaakseni) kiirehtikin jo kysymään meiltä kaikilta, että "Miltä tuntuu jäädä kolmen kuukauden kesälomalle?" Lohduttavaa oli huomata, että tulee niitä virheitä joskus toimittajillekin, vaikkakin varmasti tosi harvoin.
Syyskuuhunhan ei kuitenkaan ole kolmea kuukautta, vaan juuri tasan kaksi. Iltalehdessä varmastikin tulee olemaan jokavuotinen reportaasi siitä, kuinka kansanedustajat pitkän lomansa käyttävät. Omalta osaltani jätin tähän kyselyyn vastaamatta.
Aikaisemmin olen yrittänyt kertoa, että kesätauko eduskunnassa ei suinkaan tarkoita totaalista joutenoloa eli lomaa. Meistä monet aloittavat sekä kunnalliset että maakunnalliset tehtävät jo aikaisin elokuussa; istuntotauot ovat hyvä mahdollisuus kokopäiväiseen toimintaan omalla alueella. Omat elokuuni ovat olleet tähän asti varsin kiireisiä ja siltä vaikuttaa tänäkin vuonna.
Nämä selostukset eivät kuitenkaan ole uutiskynnystä ylittäneet, saati sitten asennetta muuttaneet ja siksikään en vaivautunut kyselyyn vastaamaan. Edellisessä työssäni opettajana keaäloman pituus oli huomattavasti pidempi, mutta eipä se ole koskaan valveutuneita toimittajia jaksanut ihmetyttää. Toki kateutta pitkä kesäloma on herättänyt aina.
Opettajien määrä Suomessa on paljon suurempi ja myös he saavat palkkansa meidän yhteisesti maksamista veroista. Lukijoita luulisi kiinnostavan se, kuinka lastemme opettajat lataavat kesäisin akkujaan ja millä tavalla he keräävät voimia seuraavaa syksyä varten ollakseen taas työkykyisiä.
Jokainen, joka on opetustyötä tehnyt, tietää sen joka vuosi vievän mehut kevätjuhlapäivänä. Siihen asti työtä on tehty kiireessä ja melussa lastemme kasvu ja oppiminen ainoana päämääränä. Suvivirren jälkeen on huilaamisen paikka. Opettaja on pitkän lomansa ansainnut.
Itse pidän tänä vuonna lomaa heinäkuun. Muutama kolumnivuoro osuu juuri tälle pätkälle, mutta juurikaan muita varsinaisia töitä en suunnittele tekeväni. Blogia kirjoittelen irvailusta huolimatta silloin tällöin, mutta pari viikkoa heinäkuusta pidän taukoa siinäkin; lähdemme näet Onnin kanssa kovasti odottamallemme ulkomaanmatkalle ja siellä koneet eivät kuulu päivittäiseen menoon.
Joku toimittaja Iltalehdestä (muistaakseni) kiirehtikin jo kysymään meiltä kaikilta, että "Miltä tuntuu jäädä kolmen kuukauden kesälomalle?" Lohduttavaa oli huomata, että tulee niitä virheitä joskus toimittajillekin, vaikkakin varmasti tosi harvoin.
Syyskuuhunhan ei kuitenkaan ole kolmea kuukautta, vaan juuri tasan kaksi. Iltalehdessä varmastikin tulee olemaan jokavuotinen reportaasi siitä, kuinka kansanedustajat pitkän lomansa käyttävät. Omalta osaltani jätin tähän kyselyyn vastaamatta.
Aikaisemmin olen yrittänyt kertoa, että kesätauko eduskunnassa ei suinkaan tarkoita totaalista joutenoloa eli lomaa. Meistä monet aloittavat sekä kunnalliset että maakunnalliset tehtävät jo aikaisin elokuussa; istuntotauot ovat hyvä mahdollisuus kokopäiväiseen toimintaan omalla alueella. Omat elokuuni ovat olleet tähän asti varsin kiireisiä ja siltä vaikuttaa tänäkin vuonna.
Nämä selostukset eivät kuitenkaan ole uutiskynnystä ylittäneet, saati sitten asennetta muuttaneet ja siksikään en vaivautunut kyselyyn vastaamaan. Edellisessä työssäni opettajana keaäloman pituus oli huomattavasti pidempi, mutta eipä se ole koskaan valveutuneita toimittajia jaksanut ihmetyttää. Toki kateutta pitkä kesäloma on herättänyt aina.
Opettajien määrä Suomessa on paljon suurempi ja myös he saavat palkkansa meidän yhteisesti maksamista veroista. Lukijoita luulisi kiinnostavan se, kuinka lastemme opettajat lataavat kesäisin akkujaan ja millä tavalla he keräävät voimia seuraavaa syksyä varten ollakseen taas työkykyisiä.
Jokainen, joka on opetustyötä tehnyt, tietää sen joka vuosi vievän mehut kevätjuhlapäivänä. Siihen asti työtä on tehty kiireessä ja melussa lastemme kasvu ja oppiminen ainoana päämääränä. Suvivirren jälkeen on huilaamisen paikka. Opettaja on pitkän lomansa ansainnut.
Itse pidän tänä vuonna lomaa heinäkuun. Muutama kolumnivuoro osuu juuri tälle pätkälle, mutta juurikaan muita varsinaisia töitä en suunnittele tekeväni. Blogia kirjoittelen irvailusta huolimatta silloin tällöin, mutta pari viikkoa heinäkuusta pidän taukoa siinäkin; lähdemme näet Onnin kanssa kovasti odottamallemme ulkomaanmatkalle ja siellä koneet eivät kuulu päivittäiseen menoon.
Kesäteatterissa
Olimme eilen illalla Mikkelin Työväenyhdistyksen porukan kanssa perinteisellä kesäteatteriretkellä. Tällä kertaa kävimme katsomassa oman kaupungin tuotoksen; Mies, joka ei osannut sanoa ei.
Katsomo oli tupaten täynnä porukkaa ja omien havaintojeni mukaan, mukana oli paljon alueemme kesäasukkaita. Näiden kesäteattereiden merkitystä sekä oman paikkakunnan asukkaiden että vierailijoiden viihtyvyyden kannalta ei voi vähätellä.
Itse esitys oli tosi hyvä ja näytelmän teksti mitä mainioin juuri lämpimään kesäiltaan. Suosittelenkin tämänvuotista Naisvuoren kesäteatterinäytelmää kaikille, jotka kepeästä hömpästä jaksavat nauttia.
Omaan kesäohjelmistooni kuuluvat myös naapurikuntien harrastelijateatterit. Monesti olen käynyt katsastamassa Puumalan, Ristiinan, Mäntyharjun ja Kangasniemen esitykset. Niin varmasti tänäkin kesänä.
Katsomo oli tupaten täynnä porukkaa ja omien havaintojeni mukaan, mukana oli paljon alueemme kesäasukkaita. Näiden kesäteattereiden merkitystä sekä oman paikkakunnan asukkaiden että vierailijoiden viihtyvyyden kannalta ei voi vähätellä.
Itse esitys oli tosi hyvä ja näytelmän teksti mitä mainioin juuri lämpimään kesäiltaan. Suosittelenkin tämänvuotista Naisvuoren kesäteatterinäytelmää kaikille, jotka kepeästä hömpästä jaksavat nauttia.
Omaan kesäohjelmistooni kuuluvat myös naapurikuntien harrastelijateatterit. Monesti olen käynyt katsastamassa Puumalan, Ristiinan, Mäntyharjun ja Kangasniemen esitykset. Niin varmasti tänäkin kesänä.
Irwin ja lärvin
Meillä Länsi-Savo -lehdessä on palsta, jossa Vartin pohtija irvii ja lärvii ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Kansanedustajatkin saavat osansa. Omalle kohdalle palstalle pääsy on ollut kiitettävää ja palstamillimetrit maakunnan lehdessä ovat kansanedustajalle toki aina vain hyväksi.
Tämän aamun lehdessä irvitään edellisessä blogissani kertomaa puolustusvaliokunnan jäsenyyttäni. Innoissani olen kirjoittanut "puolustusvaliokunnan siviilityöpaikkoja", kun luonnollisestikin olen tarkoittanut puolustushallinnon työpaikkoja.
Tästä lapsuksesta, joka ei muuten muita lukijoita sekoittanut, Vartin pohtija sai lärvittävää ison kappaleen verran. Tapahtuneen johdosta joudunkin alentamaan itseni korpraaliksi; olihan kirjoitusvirheeni lähes maanpetosluokkaa.
Tämän aamun lehdessä irvitään edellisessä blogissani kertomaa puolustusvaliokunnan jäsenyyttäni. Innoissani olen kirjoittanut "puolustusvaliokunnan siviilityöpaikkoja", kun luonnollisestikin olen tarkoittanut puolustushallinnon työpaikkoja.
Tästä lapsuksesta, joka ei muuten muita lukijoita sekoittanut, Vartin pohtija sai lärvittävää ison kappaleen verran. Tapahtuneen johdosta joudunkin alentamaan itseni korpraaliksi; olihan kirjoitusvirheeni lähes maanpetosluokkaa.
keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011
Kersantti Pauliina
Valiokuntapaikat jaettiin eilen. Jatkan sivistysvaliokunnassa varsinaisena jäsenenä ja hallintovaliokunnassa varajäsenenä. Molemmat ovat tällä(kin) kaudella tosi tärkeiden asioiden äärellä.
Sivistystoimen hallitusohjelmaan kirjoitettu osuus on perusopetuksen osalta hyvä. Haasteena tulee olemaan opetustoimen säästöt, joita tullaan hakemaan rakenteista sen vuoksi, että silloin jäljelle jäävät oppilaitokset voivat parantaa opetuksen saatavuutta ja laatua kaikilla tasoillaan. Päällekäisyyksiä sekä ammatillisen- että ammattikorkeakouluverkoston osalta on syytäkin karsia.
Hallintovaliokunta joutuu isojen kysymysten äärelle, kun suuri kuntauudistus käynnistyy. Meidän kantamme kestää hyvin päivänvalon; olemme vahvojen ja toimivien kuntien kannalla. Tärkeintä on, että asukkaat saavat heille kuuluvat palvelut laadukkaina. Kuntauudistus ei suinkaan ole kuntien pakkoliitosoperaatio, niinkuin kepulaiset antavat väärin ymmärtää.
Oman sävynsä hallintovaliokuntaan tuo tietenkin perussuomalainen puheenjohtaja, Halla-aho. Hänen mielenkiintonsa kohteena tuntuu enemmänkin olevan maahanmuutto- ja aseasiat, jotka myös hallintovaliokuntaan kuuluvat. Se, että puheenjohtaja on opposition kansanedustaja, tuo omat vivahteensa valiokunnan työskentelyyn.
Uusi henkilökohtainen aluevaltaus on puolustusvaliokunnan jäsenyys. Hallitusohjelmaan on kirjattu suurimmat leikkaustavoitteet juuri puolustukseen ja siksi valiokunnan työ ei tule olemaan helppoa. Varuskuntien lakkauttamiset ovat välttämättömiä, mutta siviiliuhrien (siviilityöntekijöiden) minimoiminen on tärkeää.
Omalle maakunnalleni puolustusvaliokunnan siivilityöpaikat ovat Mikkelissä tärkeitä, samoin sotilasoittokunnan säilyminen kaupungissa. Varuskuntahan Mkkelistä lakkautettiin jo vuosia sitten.
Entisenä varuskunnan asukkaana ja kovin armeijahenkisen kasvatuksen saaneena,olen tyytyväinen päästessäni perehtymään puolustusvoimien toimintaan tätäkin kautta. Puolustuspoliittinen selonteko tultaneen tekemään heti vaalikauden aluksi ja siitä on hyvä jatkaa puolustusvoimauudistuksen tekemistä.
Uutena valiokuntana aloitan myös sosiaali-ja terveysvaliokunnassa, jossa olen nyt siis varajäsenenä. Varajäsenyys on sikäli hyvä, että vaikka varsinaiseen kokoukseen ei pääsisiskään paikalle, ovat materiaalit ja kaikki informaatio saatavilla myös varoille.
Näillä valiokuntapaikoilla mennään toistaiseksi ja ainakin nyt vaikuttaa siltä, että ei tarvitse töiden vähyyttä harmitella tälläkään vaalikaudella.
Sivistystoimen hallitusohjelmaan kirjoitettu osuus on perusopetuksen osalta hyvä. Haasteena tulee olemaan opetustoimen säästöt, joita tullaan hakemaan rakenteista sen vuoksi, että silloin jäljelle jäävät oppilaitokset voivat parantaa opetuksen saatavuutta ja laatua kaikilla tasoillaan. Päällekäisyyksiä sekä ammatillisen- että ammattikorkeakouluverkoston osalta on syytäkin karsia.
Hallintovaliokunta joutuu isojen kysymysten äärelle, kun suuri kuntauudistus käynnistyy. Meidän kantamme kestää hyvin päivänvalon; olemme vahvojen ja toimivien kuntien kannalla. Tärkeintä on, että asukkaat saavat heille kuuluvat palvelut laadukkaina. Kuntauudistus ei suinkaan ole kuntien pakkoliitosoperaatio, niinkuin kepulaiset antavat väärin ymmärtää.
Oman sävynsä hallintovaliokuntaan tuo tietenkin perussuomalainen puheenjohtaja, Halla-aho. Hänen mielenkiintonsa kohteena tuntuu enemmänkin olevan maahanmuutto- ja aseasiat, jotka myös hallintovaliokuntaan kuuluvat. Se, että puheenjohtaja on opposition kansanedustaja, tuo omat vivahteensa valiokunnan työskentelyyn.
Uusi henkilökohtainen aluevaltaus on puolustusvaliokunnan jäsenyys. Hallitusohjelmaan on kirjattu suurimmat leikkaustavoitteet juuri puolustukseen ja siksi valiokunnan työ ei tule olemaan helppoa. Varuskuntien lakkauttamiset ovat välttämättömiä, mutta siviiliuhrien (siviilityöntekijöiden) minimoiminen on tärkeää.
Omalle maakunnalleni puolustusvaliokunnan siivilityöpaikat ovat Mikkelissä tärkeitä, samoin sotilasoittokunnan säilyminen kaupungissa. Varuskuntahan Mkkelistä lakkautettiin jo vuosia sitten.
Entisenä varuskunnan asukkaana ja kovin armeijahenkisen kasvatuksen saaneena,olen tyytyväinen päästessäni perehtymään puolustusvoimien toimintaan tätäkin kautta. Puolustuspoliittinen selonteko tultaneen tekemään heti vaalikauden aluksi ja siitä on hyvä jatkaa puolustusvoimauudistuksen tekemistä.
Uutena valiokuntana aloitan myös sosiaali-ja terveysvaliokunnassa, jossa olen nyt siis varajäsenenä. Varajäsenyys on sikäli hyvä, että vaikka varsinaiseen kokoukseen ei pääsisiskään paikalle, ovat materiaalit ja kaikki informaatio saatavilla myös varoille.
Näillä valiokuntapaikoilla mennään toistaiseksi ja ainakin nyt vaikuttaa siltä, että ei tarvitse töiden vähyyttä harmitella tälläkään vaalikaudella.
sunnuntai, kesäkuuta 26, 2011
Puhemiesvaali
Eduskunta valitsi itselleen myös puhemiehet. Tällä kertaa kaikki valitut todellakin ovat miehiä, mutta ehkäpä se ei menoa haittaa. Puhemiehet Heinäluoman ja Ravin tunnen; ainakin heidän tiedän olevan miehiä paikallaan tässä uudessakin hommassa. Varmasti myös 2. varapuhemies osoittautuu eduskunnan luottamuksen arvoiseksi, jahka nyt pääsemme vauhtiin.
Itse valintaoperaatio tehtiin torstaina. Poikani Onni (12 v.)vietti viime viikolla joitakin päiviä Helsingissä ja oli (pakotettuna) seuraamassa lehterillä puhemiehen valintaa. Jälkikäteen hän tietenkin ihmetteli monia asioita, mm. äänestystuloksen lukemista nimi nimeltä ääneen ja selkeästi miehisenä miehenä, hänen huomionsa oli kiinnittynyt tv:stä tutun ex-ministeri Sinnemäen farkkusortsiasuun.
Onni on joutunut olosuhteiden pakosta "katsomaan" kaikki tv-uutiset ja eduskuntavaalikeskustelut. Hänen mielikuvansa Vihreiden entisestä puheenjohtajasta on siis pelkästään ulkoinen, mutta aika armottoman ehdoton. Ehkä tästäkin syystä hän pongasi 200 edustajan joukosta juuri "suosikkinsa" ja jälkikäteen tätä kovasti ihmetteli.
Puhemiehet pääsevät vihdoin hekin tositoimiin, kun tiistaina ja keskiviikkona käymme maratonkeskustelut sekä hallitusohjelmasta, että ensimmäisestä lisäbudjetista (työllisyysmäärärahat). Tiedossa siis tuntikausien kestävät istunnot satoine puheenvuoroineen.
Itse valintaoperaatio tehtiin torstaina. Poikani Onni (12 v.)vietti viime viikolla joitakin päiviä Helsingissä ja oli (pakotettuna) seuraamassa lehterillä puhemiehen valintaa. Jälkikäteen hän tietenkin ihmetteli monia asioita, mm. äänestystuloksen lukemista nimi nimeltä ääneen ja selkeästi miehisenä miehenä, hänen huomionsa oli kiinnittynyt tv:stä tutun ex-ministeri Sinnemäen farkkusortsiasuun.
Onni on joutunut olosuhteiden pakosta "katsomaan" kaikki tv-uutiset ja eduskuntavaalikeskustelut. Hänen mielikuvansa Vihreiden entisestä puheenjohtajasta on siis pelkästään ulkoinen, mutta aika armottoman ehdoton. Ehkä tästäkin syystä hän pongasi 200 edustajan joukosta juuri "suosikkinsa" ja jälkikäteen tätä kovasti ihmetteli.
Puhemiehet pääsevät vihdoin hekin tositoimiin, kun tiistaina ja keskiviikkona käymme maratonkeskustelut sekä hallitusohjelmasta, että ensimmäisestä lisäbudjetista (työllisyysmäärärahat). Tiedossa siis tuntikausien kestävät istunnot satoine puheenvuoroineen.
Periferia-puheenjohtajisto
SDP:n eduskuntaryhmä sai männä viikolla uudet puheenjohtajat. Muutaman äänestyksen jälkeen johtoon astuivat (istuivat) Jouni Backman, Sirpa Paatero ja Johanna Ojala-Niemelä. Kolmikko edustaa meitä periferian ihmisiä, sillä ovathan he kaikki kotoisin joko itäisestä tai pohjoisesta Suomesta.
Puheet siitä, että meillä olisi nyt ainoastaan eteläisen Suomen hallitus ovat mielestäni turhaa hapatusta. Ministereiden paikkoja vaan on niin vähän, että kaikille halukkaille niitä ei riitä. Moni maakunta jäi tälläkin kierroksella ilman ministeriään. Jokainen ministeri vastaa omasta sektoristaan ja siksikin on tärkeää, että paikoille valitaan sellaiset henkilöt, jotka tehtävistä suoriutuvat. Jokainen ministeri joutuu ajattelmaan koko Suomen parasta, ihan niinkuin me kansanedustajatkin joudumme tekemään työtä koko maakunnan puolesta.
Meidän ryhmässä tietenkin olisi ollut paljon muitakin, kuin nämä nyt valitut, joita olisi voitu ministereiksi valita. Kaikilla ryhmillä ei aina ole ihan yhtä hyvä tilanne ollut. Maakuntien lehdet mielellään näkisivät ministerin juuri omasta maakunnastaan; olisihan yhteys vallan syvimpiin kammareihin silloin mitä suorin.
Vaikuttamisen kannalta asia ei ole ihan yhtä yksioikoinen. Tässä mielessä peesaan kollega Jouni B:n ajatuksia siitä, että asioihin voi vaikuttaa muutoinkin, kuin ministerisalkun kahvasta kiinni pitäen. Jälkikäteen kun muistelee, niin mitä Etelä-Savolle jäi esimerkiksi käteen siitä ajasta, kun meillä oli edellisen kerran kokoomuslainen ministeri (Pirjo Rusanen 1990-luvun alussa)? Oman muistikuvani mukaan ei juuri mitään. Ainakaan mitään sellaista, mitä ei olisi ollut ilman salkkuakin.
Puheet siitä, että meillä olisi nyt ainoastaan eteläisen Suomen hallitus ovat mielestäni turhaa hapatusta. Ministereiden paikkoja vaan on niin vähän, että kaikille halukkaille niitä ei riitä. Moni maakunta jäi tälläkin kierroksella ilman ministeriään. Jokainen ministeri vastaa omasta sektoristaan ja siksikin on tärkeää, että paikoille valitaan sellaiset henkilöt, jotka tehtävistä suoriutuvat. Jokainen ministeri joutuu ajattelmaan koko Suomen parasta, ihan niinkuin me kansanedustajatkin joudumme tekemään työtä koko maakunnan puolesta.
Meidän ryhmässä tietenkin olisi ollut paljon muitakin, kuin nämä nyt valitut, joita olisi voitu ministereiksi valita. Kaikilla ryhmillä ei aina ole ihan yhtä hyvä tilanne ollut. Maakuntien lehdet mielellään näkisivät ministerin juuri omasta maakunnastaan; olisihan yhteys vallan syvimpiin kammareihin silloin mitä suorin.
Vaikuttamisen kannalta asia ei ole ihan yhtä yksioikoinen. Tässä mielessä peesaan kollega Jouni B:n ajatuksia siitä, että asioihin voi vaikuttaa muutoinkin, kuin ministerisalkun kahvasta kiinni pitäen. Jälkikäteen kun muistelee, niin mitä Etelä-Savolle jäi esimerkiksi käteen siitä ajasta, kun meillä oli edellisen kerran kokoomuslainen ministeri (Pirjo Rusanen 1990-luvun alussa)? Oman muistikuvani mukaan ei juuri mitään. Ainakaan mitään sellaista, mitä ei olisi ollut ilman salkkuakin.
tiistaina, kesäkuuta 21, 2011
Valintoja
Kesäviikot ovat hujahtaneet vauhdilla ja touhua on riittänyt. Onni on ollut jo pari viikkoa kesälomalla ja onpa ehtinyt tehdä jo yhden pienen ulkomaanmatkankin. Äiti sai Lontoon -tuliaisina "rakkaudella valittua" teetä ja sitä on nyt sitten nautiskeltu iltaisin. Muutoin pojan loma jatkuu siellä täällä; huomisesta lähtien Helsingissä.
SDP:n eduskuntaryhmä valitsee tänään puhemiehen. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen on jo ilmoittanut, että hänen ehdokkaansa ykköspuhemiehen paikalle on ryhmän nykyinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Nämä paikat ovat katkolla aina vuosittain.
Valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat valitaan ensi viikolla, joten sen jälkeen meillä jokaisella on joku paikka, missä toimia. Kansanedustajien paikkojen lisäksi, sosialidemokraatit joutuvat valitsemaan ryhmälleen uuden pääsihteerin nykyisen siirtyessä kesän jälkeen muihin tehtäviin. Ryhmän pääsihteerin tehtävä on vaativa ja sen täytön kanssa ei kannattaisi hötkyillä.
SDP:n eduskuntaryhmä valitsee tänään puhemiehen. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen on jo ilmoittanut, että hänen ehdokkaansa ykköspuhemiehen paikalle on ryhmän nykyinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Nämä paikat ovat katkolla aina vuosittain.
Valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat valitaan ensi viikolla, joten sen jälkeen meillä jokaisella on joku paikka, missä toimia. Kansanedustajien paikkojen lisäksi, sosialidemokraatit joutuvat valitsemaan ryhmälleen uuden pääsihteerin nykyisen siirtyessä kesän jälkeen muihin tehtäviin. Ryhmän pääsihteerin tehtävä on vaativa ja sen täytön kanssa ei kannattaisi hötkyillä.
Hyvää ja huonoa
Hallitusohjelma on nyt siis valmis ja ministeritkin jo kaikki valittu. Me sosialidemokraatit voimme olla tyytyväisiä hallitusohjelmaan; saimme läpi kaikki kolme isoa vaaleissa lupaamamme pääasiaa (nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi, eläkeiän pakkonoston torjuminen ja pääomatuloverojen korottaminen).
Suurin iso linjaus ohjelmassa on kuitenkin talouden tasapainottamisen ohella tehtävä perusturvan parantaminen. Toki puutteitakin jäi, sillä tämä hallitusohjelma on kuuden hyvin erilaisen puolueen kompromissien kompromissi. Mikäli olisimme olleet yksin ohjelman kimpussa, olisimme varmasti saaneet viilattua vielä jäljelle jääneet epäkohdatkin pois.
Tulevina neljänä vuotena on tärkeää, että suhdanteiden muuttuessa, voidaan myös hallitusohjelmaa avata ja tarvittaessa muuttaa. Edellinen hallitus ei näin nähnyt tarpeelliseksi tehdä ja se oli harmi. Talouden muutokset on voitava ottaa tarvittaessa huomioon ja kenties tehdä uusia investointeja matalasuhdannetta parantaaksemme.
SDP:n kuuden hengen ministeriporukka on hyvä sekoitus uutta ja vanhaa, kokemusta ja tuoreutta sekä tasapuolisesti miehiä ja naisia. Etelä-Savo jäi ilman ministerinpostia, mutta niin jäi moni muukin maakunta. Kansanedustajien voimavarat ovat koko maakunnan käytettävissä ja uskon, että saamme asioita edistettyä näinkin.
Itse aloittelen nyt siis uutta jaksoa hallituspuolueen edustajana. Voi olla varmasti outoa alkaa jatkuvalla syötöllä kehua hallituksen toimia ja moittia oppositiota. Aivan näin yksioikoinen toimintatapa ei kyllä itselleni luonnistukaan; hyviä asioita kehutaan, huonosti hoidettuja moititaan jatkossakin riippumatta siitä, mistä leiristä esitykset tulee.
Suurin iso linjaus ohjelmassa on kuitenkin talouden tasapainottamisen ohella tehtävä perusturvan parantaminen. Toki puutteitakin jäi, sillä tämä hallitusohjelma on kuuden hyvin erilaisen puolueen kompromissien kompromissi. Mikäli olisimme olleet yksin ohjelman kimpussa, olisimme varmasti saaneet viilattua vielä jäljelle jääneet epäkohdatkin pois.
Tulevina neljänä vuotena on tärkeää, että suhdanteiden muuttuessa, voidaan myös hallitusohjelmaa avata ja tarvittaessa muuttaa. Edellinen hallitus ei näin nähnyt tarpeelliseksi tehdä ja se oli harmi. Talouden muutokset on voitava ottaa tarvittaessa huomioon ja kenties tehdä uusia investointeja matalasuhdannetta parantaaksemme.
SDP:n kuuden hengen ministeriporukka on hyvä sekoitus uutta ja vanhaa, kokemusta ja tuoreutta sekä tasapuolisesti miehiä ja naisia. Etelä-Savo jäi ilman ministerinpostia, mutta niin jäi moni muukin maakunta. Kansanedustajien voimavarat ovat koko maakunnan käytettävissä ja uskon, että saamme asioita edistettyä näinkin.
Itse aloittelen nyt siis uutta jaksoa hallituspuolueen edustajana. Voi olla varmasti outoa alkaa jatkuvalla syötöllä kehua hallituksen toimia ja moittia oppositiota. Aivan näin yksioikoinen toimintatapa ei kyllä itselleni luonnistukaan; hyviä asioita kehutaan, huonosti hoidettuja moititaan jatkossakin riippumatta siitä, mistä leiristä esitykset tulee.
tiistaina, kesäkuuta 14, 2011
Pieni jääkausi
Hallitusneuvottelut jo kertaalleen kokeilulla porukalla on nyt siis aloitettu uudelleen ja kaikki merkit näyttävät siltä, että homma etenee vauhdilla.
SDP:n eduskuntaryhmää on informoitu aktiivisesti siitä, missä mennään ja olemme saaneet koko ajan antaa "ohjeistusta" puolueen johdolle neuvottelujen eteenpäinviemiseksi. Tänään kokoustimme jälleen ja hyvältä vaikuttaa:)
Viikon tauko on tehnyt ilmeisen hyvää koko porukalle. Puheenjohtaja Urpilaisen esittämä vertaus avioparista ja avioeron harkinta-ajasta oli oikein osuva. Pitkän avioliiton ja ikävän eron kokeneena voin kertoa, että silloin, kun puolisoiden välinen tahto avioliiton jatkamiseksi on kertakaikkiaan loppu, ei edellytyksiä jatkolle enää ole.
Onneksi hallituksen muodostajien tahto ei ole päässyt loppumaan. Se on meidän kaikkien suomalaisten etu. Hallitusyhteistyö (niinkuin avioliittokin) vaatii toisten kunnioittamista, luottamusta ja tahtoa yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Viikon mittainen jääkausi on nyt sulanut ja huoli suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta on otettu yhteiseksi asiaksi. Tästä on hyvä jatkaa.
SDP:n eduskuntaryhmää on informoitu aktiivisesti siitä, missä mennään ja olemme saaneet koko ajan antaa "ohjeistusta" puolueen johdolle neuvottelujen eteenpäinviemiseksi. Tänään kokoustimme jälleen ja hyvältä vaikuttaa:)
Viikon tauko on tehnyt ilmeisen hyvää koko porukalle. Puheenjohtaja Urpilaisen esittämä vertaus avioparista ja avioeron harkinta-ajasta oli oikein osuva. Pitkän avioliiton ja ikävän eron kokeneena voin kertoa, että silloin, kun puolisoiden välinen tahto avioliiton jatkamiseksi on kertakaikkiaan loppu, ei edellytyksiä jatkolle enää ole.
Onneksi hallituksen muodostajien tahto ei ole päässyt loppumaan. Se on meidän kaikkien suomalaisten etu. Hallitusyhteistyö (niinkuin avioliittokin) vaatii toisten kunnioittamista, luottamusta ja tahtoa yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Viikon mittainen jääkausi on nyt sulanut ja huoli suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta on otettu yhteiseksi asiaksi. Tästä on hyvä jatkaa.
lauantaina, kesäkuuta 04, 2011
Vuosisadan puhallus
Maassa on hallituskriisi, vaikka hallitusta ei ole saatu edes syntymään. Siis juuri siksi. Nyt hallitustunnustelija Katainen (kok.) joutuu kokeilemaan kolmatta versiota kahden ensimmäisen karahdettua kiville.
Missähän vaiheessa tunnustelija itse huomaa, että kokoomuslainen kova ja rikkaita suosiva politiikka ei vaan yksinkertaisesti muille kelpaa. Kansalaiset sen kertoivat jo vaaleissa; kuuluihan Kokoomus paikkamääräisesti laskettuna vaalien suurimpiin häviäjiin.
Ilma on nyt sakeanaan syytöksiä, moitteita ja epätotuuksia. Posket rusoittaen tunnustelija Katainen kertoo tv:ssä, kuinka ainoastaan kokoomuslainen politiikka on vastuullista ja sitä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa kansalaisten asioita. Nyt olisi hyvä jonkun vanhan kaartin porvarin tulla kehiin ja vihjaista pienestä määrästä nöyryyttä.
Kuuden puolueen hallituksen syntymisprosessi oli kaiken kaikkiaan omituinen. Työryhmät tekivät työtään innoissaan ja vastuullisesti ja sen jälkeen kun nämä olivat valmiit, potkaisi Katainen demarit ja vassarit ulos neuvotteluista vedoten erimielisyyksiin. Tämänkaltainen ulosheitto taitaa muuten olla sosialidemokraattisen puolueen pitkällä taipaleella ensimmäinen ja siltäkin osin Katainen jatkaa kyseenalaisen historian tekemistä.
Oma vainoharhainen ja kaikenlaista nähnyt ja kokenut mieleni pohdiskeleekin, että Kokoomuksen alkuperäinen tavoite oli koko ajan se, että pidetään demarit mukana niin kauan, kuin Portugal-paketti vaati hyväksyntää ja niin kauan kuin varsinaisen hallitusohjelman tekstien tekeminen vaati.
Sen jälkeen kun nämä on hoidettu, niin palataan alkuperäiseen ideaan porvarihallituksesta ja jatketaan niin upeaksi, fantastiseksi ja historialliseksi kehutun sinivihreän hallituksen työtä kansan kahtiajakamiseksi, köyhien kyykyttämiseksi ja rikkaiden suosimiseksi.
Tehdystä Sateenkaaren hallitusohjelmaluonnoksesta voidaan nyt näppärästi poistaa ne demareiden vaatimukset oikeudenmukaisesta verotuksesta, perusturvan parantamisesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta ja simsalabin; porvarihallituksen ohjelma on valmis.
Moni politiikan tutkija on ihmetellyt tätä omituista järjestystä Kataisen hallitusohjelman teossa; ensin tehdään substanssikirjaukset ja vasta sitten aletaan keskustella rahoista. Jokaisen maalaisjärki sanoo, että tietenkin ensin olisi sovittava talousraameista ja vasta sitten niiden sisällä asioista.
Nyt voitiin vielä syyllistää demarit siitä, että kaksi viikkoa meni hukkaan, kun ei sopua leikkauksista syntynytkään. Mikäli rätingit olisi lyöty pöytään heti aluksi, olisi homma voitu viheltää poikki jo saman tien.
Itsevaltiaan lailla hallitustunnustelijana toiminut Katainen saattoi nyt sotkeentua omaan näppäryyteensä, sillä on vaikea uskoa, että vaaleissa kansalaisilta saadun palautteen perusteella entisen hallituksen toiminta voisi noin vain jatkua. Jonkun olisi muistutettava keisari Kataista uusista vaatteista.
Missähän vaiheessa tunnustelija itse huomaa, että kokoomuslainen kova ja rikkaita suosiva politiikka ei vaan yksinkertaisesti muille kelpaa. Kansalaiset sen kertoivat jo vaaleissa; kuuluihan Kokoomus paikkamääräisesti laskettuna vaalien suurimpiin häviäjiin.
Ilma on nyt sakeanaan syytöksiä, moitteita ja epätotuuksia. Posket rusoittaen tunnustelija Katainen kertoo tv:ssä, kuinka ainoastaan kokoomuslainen politiikka on vastuullista ja sitä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa kansalaisten asioita. Nyt olisi hyvä jonkun vanhan kaartin porvarin tulla kehiin ja vihjaista pienestä määrästä nöyryyttä.
Kuuden puolueen hallituksen syntymisprosessi oli kaiken kaikkiaan omituinen. Työryhmät tekivät työtään innoissaan ja vastuullisesti ja sen jälkeen kun nämä olivat valmiit, potkaisi Katainen demarit ja vassarit ulos neuvotteluista vedoten erimielisyyksiin. Tämänkaltainen ulosheitto taitaa muuten olla sosialidemokraattisen puolueen pitkällä taipaleella ensimmäinen ja siltäkin osin Katainen jatkaa kyseenalaisen historian tekemistä.
Oma vainoharhainen ja kaikenlaista nähnyt ja kokenut mieleni pohdiskeleekin, että Kokoomuksen alkuperäinen tavoite oli koko ajan se, että pidetään demarit mukana niin kauan, kuin Portugal-paketti vaati hyväksyntää ja niin kauan kuin varsinaisen hallitusohjelman tekstien tekeminen vaati.
Sen jälkeen kun nämä on hoidettu, niin palataan alkuperäiseen ideaan porvarihallituksesta ja jatketaan niin upeaksi, fantastiseksi ja historialliseksi kehutun sinivihreän hallituksen työtä kansan kahtiajakamiseksi, köyhien kyykyttämiseksi ja rikkaiden suosimiseksi.
Tehdystä Sateenkaaren hallitusohjelmaluonnoksesta voidaan nyt näppärästi poistaa ne demareiden vaatimukset oikeudenmukaisesta verotuksesta, perusturvan parantamisesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta ja simsalabin; porvarihallituksen ohjelma on valmis.
Moni politiikan tutkija on ihmetellyt tätä omituista järjestystä Kataisen hallitusohjelman teossa; ensin tehdään substanssikirjaukset ja vasta sitten aletaan keskustella rahoista. Jokaisen maalaisjärki sanoo, että tietenkin ensin olisi sovittava talousraameista ja vasta sitten niiden sisällä asioista.
Nyt voitiin vielä syyllistää demarit siitä, että kaksi viikkoa meni hukkaan, kun ei sopua leikkauksista syntynytkään. Mikäli rätingit olisi lyöty pöytään heti aluksi, olisi homma voitu viheltää poikki jo saman tien.
Itsevaltiaan lailla hallitustunnustelijana toiminut Katainen saattoi nyt sotkeentua omaan näppäryyteensä, sillä on vaikea uskoa, että vaaleissa kansalaisilta saadun palautteen perusteella entisen hallituksen toiminta voisi noin vain jatkua. Jonkun olisi muistutettava keisari Kataista uusista vaatteista.
keskiviikkona, kesäkuuta 01, 2011
Karttaharjoituksia
Maakuntaa ravistelee nyt uusi ulkoapäin ideoitu uhka; Etelä-Savon vaalipiirin rajojen muutos. Hallitusohjelmaan tultaneen kirjaamaan jotakin, jonka mukaan seuraavat eduskuntavaalit käydään.
Mikkelin torilla ja Länsi-Savo lehdessä on aloitettu karhunpaini asian tiimoilta. Huhut suunnitelmista vaalipiirin muuttamiseksi ovat levottomuutta herättäviä monestakin syystä. Hurjin huhu kertoo, että Etelä-Savon vaalipiiri palasteltaisiin osiin ja alueet siirtyisivät osiksi Keski-Suomea, Pohjois-Savoa, Kymeä ja Pohjois-Karjalaa.
Maltillisemmat ideat liittäisivät ainoastaan kolme vaalipiiriä yhteen; Phjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon. Näin saataisi 21 yhden kansanedustajan vaalipiiri eli edustajamäärältään ja pinta-alaltaan lähes suurin.
Tärkeintä tässä uudistuksessa, joka siis jollakin tavalla kuitenkin tullaan tekemäään, on se, että alueiden ihmisiä kuunneltaisi. Ainoastaan suuruuden ekonomian ei pitäisi antaa hämätä, vaan nyt tulisi rauhassa miettiä, mikä olisi juuri oman maakunnan edunvalvonnan kannalta paras tapa järkevöittää äänestysaluetta.
Itse olen sitä mieltä, että suurempi alue takaisi paremmin ehdokkaiden mahdollisuudet tulla vaaleissa valituksi, sillä silloin äänikynnys laskisi nykyisestä korkeasta 14 prosentista. Käytännössä se tarkoittaisi ilman vaaliliittoa kohtuullisellakin äänimäärällä olevan mahdollista päästä vaaleissa läpi, toisin kuin tällä hetkellä on.
Etelä-Savo tarvitsee asiassa tuumaustauon. Meidän on yhdessä mietittävä, mikä suunta meille olisi paras. En näet ole ollenkaan varma siitä, että juuri jossain muualla ideoitu Itä-Suomen vaalipiiri olisi meille paras vaitoehto. Teemme paljon yhteistyötä Kymen ja Etelä-Karjalan kanssa ja sekin vaihtoehto olisi tutkailtava.
Nyt näyttää pahasti siltä, että vaalipiirien rajoja on tehty karttaharjoituksina joissakin puoluetoimistoissa. Todelliset tavoitteet näille harjoituksille tuskin päivänvaloa tulevat näkemään. Toivottavasti huhut niistä ja menettelytavoista ovat vahvasti liioiteltuja.
Mikkelin torilla ja Länsi-Savo lehdessä on aloitettu karhunpaini asian tiimoilta. Huhut suunnitelmista vaalipiirin muuttamiseksi ovat levottomuutta herättäviä monestakin syystä. Hurjin huhu kertoo, että Etelä-Savon vaalipiiri palasteltaisiin osiin ja alueet siirtyisivät osiksi Keski-Suomea, Pohjois-Savoa, Kymeä ja Pohjois-Karjalaa.
Maltillisemmat ideat liittäisivät ainoastaan kolme vaalipiiriä yhteen; Phjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon. Näin saataisi 21 yhden kansanedustajan vaalipiiri eli edustajamäärältään ja pinta-alaltaan lähes suurin.
Tärkeintä tässä uudistuksessa, joka siis jollakin tavalla kuitenkin tullaan tekemäään, on se, että alueiden ihmisiä kuunneltaisi. Ainoastaan suuruuden ekonomian ei pitäisi antaa hämätä, vaan nyt tulisi rauhassa miettiä, mikä olisi juuri oman maakunnan edunvalvonnan kannalta paras tapa järkevöittää äänestysaluetta.
Itse olen sitä mieltä, että suurempi alue takaisi paremmin ehdokkaiden mahdollisuudet tulla vaaleissa valituksi, sillä silloin äänikynnys laskisi nykyisestä korkeasta 14 prosentista. Käytännössä se tarkoittaisi ilman vaaliliittoa kohtuullisellakin äänimäärällä olevan mahdollista päästä vaaleissa läpi, toisin kuin tällä hetkellä on.
Etelä-Savo tarvitsee asiassa tuumaustauon. Meidän on yhdessä mietittävä, mikä suunta meille olisi paras. En näet ole ollenkaan varma siitä, että juuri jossain muualla ideoitu Itä-Suomen vaalipiiri olisi meille paras vaitoehto. Teemme paljon yhteistyötä Kymen ja Etelä-Karjalan kanssa ja sekin vaihtoehto olisi tutkailtava.
Nyt näyttää pahasti siltä, että vaalipiirien rajoja on tehty karttaharjoituksina joissakin puoluetoimistoissa. Todelliset tavoitteet näille harjoituksille tuskin päivänvaloa tulevat näkemään. Toivottavasti huhut niistä ja menettelytavoista ovat vahvasti liioiteltuja.
tiistaina, toukokuuta 31, 2011
Opiksi otettavaa?
Jouduin turvautumaan yksityisen lääkäriaseman palveluihin. Hämmästykseni oli suuri, kun kuulin yli 70-vuotiaalta äidiltäni, että ajanvarauksen voi tehdä itse netistä. Hän on tätä palvelua käyttänyt jo monesti.
Näin siis tein sunnuntaina ja sain ajan erikoislääkärille tämän viikon keskiviikolle. Helppoa, ripeää ja toimivaa. Nyt herääkin kysymys, kuinka tämä onnistuu yksityisellä puolella, mutta julkisella puolella lääkäriin pääsyn ensimmäinen este on jo ajanvaraukseen pääsemisessä.
Oma maalaisjärkeni sanoo, että ohjaamalla ajanvaraus kunnallisellakin puolella myös nettiin, saataisiin purettua puhelinvarauksessa olevia ruuhkia ja annettaisi siellä sitä kautta parempi mahdollisuus netittömille ihmisille saada vaivansa kerrottua ja aika varattua. Taas yksi selvittämisen arvoinen asia omassa kaupungissani!
Näin siis tein sunnuntaina ja sain ajan erikoislääkärille tämän viikon keskiviikolle. Helppoa, ripeää ja toimivaa. Nyt herääkin kysymys, kuinka tämä onnistuu yksityisellä puolella, mutta julkisella puolella lääkäriin pääsyn ensimmäinen este on jo ajanvaraukseen pääsemisessä.
Oma maalaisjärkeni sanoo, että ohjaamalla ajanvaraus kunnallisellakin puolella myös nettiin, saataisiin purettua puhelinvarauksessa olevia ruuhkia ja annettaisi siellä sitä kautta parempi mahdollisuus netittömille ihmisille saada vaivansa kerrottua ja aika varattua. Taas yksi selvittämisen arvoinen asia omassa kaupungissani!
Tiedotussulku
Säätytalolla on tiedotussulku. Ehkä se on työrauhan kannalta ihan tarpeenkin, mutta toisaalta; olisiko kaikkivaltias media vähän rauhallisempana, mikäli neuvottelujen etenemisestä olisi matkan varrella jotain jo kerrottukin. Mene ja tiedä.
Meidät säätytalon ulkopuolella olevat kansanedustajat on pidetty tilanteesta varsin hyvin ajan tasalla. Luotan ainakin meidän puolueen neuvotteluporukoihin ja uskon, että siellä tehdään juuri sellaisia kompromisseja, joiden takana me kaikki voimme neljän seuraavan vuoden aikana seistä.
Varsinaista pidättyväisyyttä edusti pari päivää sitten Länkkärissä haastateltu poikakaksikkokin, kun toimittaja teki juttua Urheilupuiston koulujen välisistä yleisurheilukisoista. Pojilta Onni ja Ilari kysyttiin mm. kesäsuunnitelmia. Vetelään tyyliin nämä kertoivat etteivät vielä kesälomasuunnitelmistaan tiedä mitään.
Äiti kyllä on vähän toista mieltä; pojat ovat jo kesän aloittaneet trampalla pomppien ja jätskiä syöden, joten luulen että loppukesä menee samaan tyyliin. Onnin kesään kuulunee muutaman päivän lomamatka isän kanssa ja kenties poikaporukalla (äiteineen) risteily Tukholmaan.
Todellinen riski näiden toteutumiseen on kuitenkin realisoitumassa lauantaina, kun todistus tuodaan kotiin. Epäilen, että uskonnonkokeessa Kirkastus-vuoren rinnastaminen AA-kerhoon ei kovin kummoista numeroa todkistukseenkaan tuo. Elämme jännittäviä aikoja myös muualla kuin Säätytalolla.
Meidät säätytalon ulkopuolella olevat kansanedustajat on pidetty tilanteesta varsin hyvin ajan tasalla. Luotan ainakin meidän puolueen neuvotteluporukoihin ja uskon, että siellä tehdään juuri sellaisia kompromisseja, joiden takana me kaikki voimme neljän seuraavan vuoden aikana seistä.
Varsinaista pidättyväisyyttä edusti pari päivää sitten Länkkärissä haastateltu poikakaksikkokin, kun toimittaja teki juttua Urheilupuiston koulujen välisistä yleisurheilukisoista. Pojilta Onni ja Ilari kysyttiin mm. kesäsuunnitelmia. Vetelään tyyliin nämä kertoivat etteivät vielä kesälomasuunnitelmistaan tiedä mitään.
Äiti kyllä on vähän toista mieltä; pojat ovat jo kesän aloittaneet trampalla pomppien ja jätskiä syöden, joten luulen että loppukesä menee samaan tyyliin. Onnin kesään kuulunee muutaman päivän lomamatka isän kanssa ja kenties poikaporukalla (äiteineen) risteily Tukholmaan.
Todellinen riski näiden toteutumiseen on kuitenkin realisoitumassa lauantaina, kun todistus tuodaan kotiin. Epäilen, että uskonnonkokeessa Kirkastus-vuoren rinnastaminen AA-kerhoon ei kovin kummoista numeroa todkistukseenkaan tuo. Elämme jännittäviä aikoja myös muualla kuin Säätytalolla.
maanantaina, toukokuuta 30, 2011
Yhteiskunnallinen yritys
Nyt kun hallitusta on kasattu Helsingin Säätytalolla jo toista viikkoa, on meillä ns. sivustaseuraajilla ollut mahdollisuus tehdä muuta kansanedustajan työtä kuin normaali eduskuntatyötä.
Itse piipahdin viime viikolla Mikkelin kaupunginhallituksen ja virkamiesjoukon nkanssa Oulussa tutustumassa heidän uusiin aluevaltauksiinsa liittyen palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen.
Oulun kaupunki on perustamassa yhteiskunnallista yritystä, jonka alle kasataan kaikki kaupunginosissa tällä hetkellä toimivat ns. Asukastuvat. Nämä tuvat ovat olleet asukkaidensa käytössä kohtaamispaikkoina ja palvelujen tarjoajina parhaimmillaan ou vuosikymmeniä ja ne ovat täydentäneet kaupungin omaa tarjontaa esim. vanhusten kotihoitopalveluissa.
Yhteiskunnallisen yrityksen ideana on osakeyhtiömuotoisesti ottaa vastatakseen tiettyjen palveluiden järjestäminen ja siten, että kaikki yritykseen tuleva raha käytetään itse toimintaan eli voittoa ei kellekään tuloksesta jaeta.
Mallia tämänkaltaisesta on haettu Iso-Britanniasta, jossa se on kehitetty eri aloille ja tosi pitkälle. Olen aivan ihastunut malliin ja Oulun visiitin jälkeen entsitä vakuuttuneempi siitä, että se tulee toimimaan Mikkelissäkin. Suunnitelmat asian eteenpäin viemiseksi ovat jo pitkällä.
Itse piipahdin viime viikolla Mikkelin kaupunginhallituksen ja virkamiesjoukon nkanssa Oulussa tutustumassa heidän uusiin aluevaltauksiinsa liittyen palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen.
Oulun kaupunki on perustamassa yhteiskunnallista yritystä, jonka alle kasataan kaikki kaupunginosissa tällä hetkellä toimivat ns. Asukastuvat. Nämä tuvat ovat olleet asukkaidensa käytössä kohtaamispaikkoina ja palvelujen tarjoajina parhaimmillaan ou vuosikymmeniä ja ne ovat täydentäneet kaupungin omaa tarjontaa esim. vanhusten kotihoitopalveluissa.
Yhteiskunnallisen yrityksen ideana on osakeyhtiömuotoisesti ottaa vastatakseen tiettyjen palveluiden järjestäminen ja siten, että kaikki yritykseen tuleva raha käytetään itse toimintaan eli voittoa ei kellekään tuloksesta jaeta.
Mallia tämänkaltaisesta on haettu Iso-Britanniasta, jossa se on kehitetty eri aloille ja tosi pitkälle. Olen aivan ihastunut malliin ja Oulun visiitin jälkeen entsitä vakuuttuneempi siitä, että se tulee toimimaan Mikkelissäkin. Suunnitelmat asian eteenpäin viemiseksi ovat jo pitkällä.
Kalaämpäri
Mikkelin Setlementti ry teki uuden aluevaltauksen. Aloitimme yhteistyön ristiinalaisen toimijan kanssa tarkoituksena saada mielenterveys-ja päihdekuntoutujat tutustumaan luontoon Kalaämpäri -hankkeen muodossa.
Hankkeen ideana on, että Mikkelin Setlementin sienestys- ja kalastusporukat ovat ns. tutoreina nuorille ja mielenterveyskuntoutujille tutustuttaen heidät luonnon ihmeelliseen maailmaan.
Kalaämpäri sai rahoittajien taholta hyvän vastaanoton ja on nyt siis aloittanut toimintansa. Täällä Etelä-Savossa luonnossa toimiminen on helppoa ja mahdollisuuksia on monia.
Kolmannen sektorin toiminta on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun julkisen puolen rahat ja henkilöstö ovat vähenevä voimavara suhteessa kasvaviin asiakasvirtoihin. Toivoa sopii, että tulevassa hallitusohjelmassa myös muistetaan kansalaisjärjestöjen rooli.
Hankkeen ideana on, että Mikkelin Setlementin sienestys- ja kalastusporukat ovat ns. tutoreina nuorille ja mielenterveyskuntoutujille tutustuttaen heidät luonnon ihmeelliseen maailmaan.
Kalaämpäri sai rahoittajien taholta hyvän vastaanoton ja on nyt siis aloittanut toimintansa. Täällä Etelä-Savossa luonnossa toimiminen on helppoa ja mahdollisuuksia on monia.
Kolmannen sektorin toiminta on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun julkisen puolen rahat ja henkilöstö ovat vähenevä voimavara suhteessa kasvaviin asiakasvirtoihin. Toivoa sopii, että tulevassa hallitusohjelmassa myös muistetaan kansalaisjärjestöjen rooli.
lauantaina, toukokuuta 21, 2011
Vaalipiirimuutos
Sekä radion uutisissa että meidän Demari-lehdessä kerrottiin eilen, että vaalilakia tullaan muuttamaan siten, että pienempiä vaalipiirejä yhdistettäisiin keskenään. Samaa kaavailua on ollut jo edellisen kauden aikana.
Perustuslakivaliokunnan edellinen (kok) ja tämänhetkinen (sd.) puheenjohtaja ovat antaneet lausunnon, että yhdistäminen tehtäisi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kesken. Etelä-Savosta ei puhuttu mitään, vaikka meillähän se pienin edustajamäärä on ja vähintäänkin yhtä korkea äänikynnys kuin Pohjois-Karjalassa.
Puolueiden piirijärjestöjen vastustaminen tässä tuskin tulee ketään pelastamaan. Siksi olisikin ymmärrettävä realiteetit ja lähdettävä pikaisesti miettimään, kenen kanssa Etelä-Savon olisi järkevintä yhdistyä eikä työnnettäisi päätä pensaaseen ja odoteltaisi jakojäännöksenä muiden päättämää kohtaloa.
Sillä nimittäin on merkitystä, mihin suuntaan haluamme omaa maakuntaamme viedä siinä vaiheessa, kun lakiin tulee tehtäväksi muutos vaalipiireistä. Maakuntalehti Länsi-Savo uutisoi asiasta myös tänään ja kertoi jutussa kysyneensä kommenttia vaalipiirin kansanedustajilta Backmanilta ja Toivakalta, mutta eivät saaneet heitä säätytalolta kiinni.
Olisi hyvä Länkkärinkin muistaa, että Etelä-Savosta on toistaiseksi vielä valittu kuusi kansanedustajaa lehden toistuvasti luuleman kahden sijasta. Vaalipiirimuutos toki voi tämänkin tilanteen nopeasti muuttaa, varsinkin jos emme itse ole aktiivisia uuden suunnan hakemisessa.
Perustuslakivaliokunnan edellinen (kok) ja tämänhetkinen (sd.) puheenjohtaja ovat antaneet lausunnon, että yhdistäminen tehtäisi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kesken. Etelä-Savosta ei puhuttu mitään, vaikka meillähän se pienin edustajamäärä on ja vähintäänkin yhtä korkea äänikynnys kuin Pohjois-Karjalassa.
Puolueiden piirijärjestöjen vastustaminen tässä tuskin tulee ketään pelastamaan. Siksi olisikin ymmärrettävä realiteetit ja lähdettävä pikaisesti miettimään, kenen kanssa Etelä-Savon olisi järkevintä yhdistyä eikä työnnettäisi päätä pensaaseen ja odoteltaisi jakojäännöksenä muiden päättämää kohtaloa.
Sillä nimittäin on merkitystä, mihin suuntaan haluamme omaa maakuntaamme viedä siinä vaiheessa, kun lakiin tulee tehtäväksi muutos vaalipiireistä. Maakuntalehti Länsi-Savo uutisoi asiasta myös tänään ja kertoi jutussa kysyneensä kommenttia vaalipiirin kansanedustajilta Backmanilta ja Toivakalta, mutta eivät saaneet heitä säätytalolta kiinni.
Olisi hyvä Länkkärinkin muistaa, että Etelä-Savosta on toistaiseksi vielä valittu kuusi kansanedustajaa lehden toistuvasti luuleman kahden sijasta. Vaalipiirimuutos toki voi tämänkin tilanteen nopeasti muuttaa, varsinkin jos emme itse ole aktiivisia uuden suunnan hakemisessa.
Säätytalolla
Eilen alkoivat Säätytalolla vihdoin hallitusneuvottelut. Puhetta ja vääntöä eri sektoreiden hallitusohjelmista varmasti riittää. Sosialidemoraateilla on talossa hyvä porukka; lähes puolet eduskuntaryhmästä on osaamisensa, asemansa ja maakuntansa näkemyksen kuulumisen varmistamiseksi kutsuttu paikalle.
Me muut saamme toki olla mukana valmistelussa, sillä hallitusohjelmatavoitteet on yhdessä käyty eduskuntaryhmässä läpi ja lopullisia tekstiehdotuksia lähetetään meille ao. valiokuntien jäsenille kommentoitaviksi.
Omalta osaltani olen iloinen meidän demareiden tavoitteista opetuspuolen asioissa; siellä on nyt kirjattuna kaikki ne hyvät ja järkevät asiat, joita viime kaudella voimakkaasti sivistysvaliokuntaryhmässäkin ajoimme. Nyt tarvitaan neuvottelutaitoa, että nämä saataisi myös Kokoomuksen ajatuksissa läpi. Luotan piispamme sovinnolliseen kykyyn viedä pääneuvottelijana vaatimuksemme läpi lopulliseenkin hallitusohjelmaan.
Me muut saamme toki olla mukana valmistelussa, sillä hallitusohjelmatavoitteet on yhdessä käyty eduskuntaryhmässä läpi ja lopullisia tekstiehdotuksia lähetetään meille ao. valiokuntien jäsenille kommentoitaviksi.
Omalta osaltani olen iloinen meidän demareiden tavoitteista opetuspuolen asioissa; siellä on nyt kirjattuna kaikki ne hyvät ja järkevät asiat, joita viime kaudella voimakkaasti sivistysvaliokuntaryhmässäkin ajoimme. Nyt tarvitaan neuvottelutaitoa, että nämä saataisi myös Kokoomuksen ajatuksissa läpi. Luotan piispamme sovinnolliseen kykyyn viedä pääneuvottelijana vaatimuksemme läpi lopulliseenkin hallitusohjelmaan.
keskiviikkona, toukokuuta 18, 2011
Hallitusohjelma
Hllitusneuvottelut odottavat yhä käynnistymistään. On hyvä, että sosialidemokraattien esitys Vasemmistoliiton saamisesta mukaan neuvotteluihin on otettu rakentavasti vastaan.
Tilanne, jossa nyt olemme muistuttaa kovin sitä edellisen syvän laman jälkeistä tilannetta, jolloin (sosilidemokraattien johdolla tosin) tehtiin laajapohjainen hallitus tarkoituksena saada Suomi ylös vaikeasta tilanteesta. Siinä myös onnistuttiin.
Meidän eduskuntaryhmä käsitteli eilisessä kokouksessaan omia hallitusohjelmatavoitteitamme, joiden pohjalta sitten suvotteluja ohjlemasta lähdetään käymään. Ei mikään salaisuus ole se, että meidän tavoiteissamme kirjataan voimakkaasti yliopistojen nykyisten toimipaikkojen säilyttäminen (Savonlinnan OKL). Tämän lupasi ainoana puolueen puheeenjohtajista SDP:n Jutta Urpilainen jo viime kesänä.
Hallitusohjelma on siis se, jonka perusteella sitten seuraavat neljä vuotta tullaan etenemään. Siksi on tärkeää, että siihen tulee tarkasti kirjattua kaikki ne asiat, joita kukin puolue haluaa hallitukaudellaan toteuttaa.
Puheet siitä, että ainoastaan Kokoomuksella olisi tavoitteet jo valmiina, ovat porvarilehtien propagandaa (tarkoitusta en kylläkään hoksaa)sillä ainakin SDP:llä ovat erilaiset työryhmät istuneet jo pitkin talvea ja porukat tekevät monella eri tasolla työtä hallitusohjelmatavoitteiden kirjaamiseksi. Varsinainen ohjelma on tietenkin kompromissien lopputulos, mutta muutamista asioista on SDP:nkin syytä pitää tiukasti kiinni.
Tilanne, jossa nyt olemme muistuttaa kovin sitä edellisen syvän laman jälkeistä tilannetta, jolloin (sosilidemokraattien johdolla tosin) tehtiin laajapohjainen hallitus tarkoituksena saada Suomi ylös vaikeasta tilanteesta. Siinä myös onnistuttiin.
Meidän eduskuntaryhmä käsitteli eilisessä kokouksessaan omia hallitusohjelmatavoitteitamme, joiden pohjalta sitten suvotteluja ohjlemasta lähdetään käymään. Ei mikään salaisuus ole se, että meidän tavoiteissamme kirjataan voimakkaasti yliopistojen nykyisten toimipaikkojen säilyttäminen (Savonlinnan OKL). Tämän lupasi ainoana puolueen puheeenjohtajista SDP:n Jutta Urpilainen jo viime kesänä.
Hallitusohjelma on siis se, jonka perusteella sitten seuraavat neljä vuotta tullaan etenemään. Siksi on tärkeää, että siihen tulee tarkasti kirjattua kaikki ne asiat, joita kukin puolue haluaa hallitukaudellaan toteuttaa.
Puheet siitä, että ainoastaan Kokoomuksella olisi tavoitteet jo valmiina, ovat porvarilehtien propagandaa (tarkoitusta en kylläkään hoksaa)sillä ainakin SDP:llä ovat erilaiset työryhmät istuneet jo pitkin talvea ja porukat tekevät monella eri tasolla työtä hallitusohjelmatavoitteiden kirjaamiseksi. Varsinainen ohjelma on tietenkin kompromissien lopputulos, mutta muutamista asioista on SDP:nkin syytä pitää tiukasti kiinni.
tiistaina, toukokuuta 17, 2011
Rangaistuksia
Mikkelin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätti sunnuntain kokouksessaan antaa kolmasosalle ryhmänsä jäsenistä rangaistuksen. Rangaistuksen nimenä on kirjallinen huomautus. Asiasta uutisoi eilen Ylen Etelä-Savon radio ja siksi itsekin sitä nyt tässä kommentoin.
Olen yksi näistä rangaistuksen saaneista. Loput viisi ovat kaikki pitkäiaikaisia puolueen jäseniä, kokeneita kunnallispoliitikkoja ja merkittävissä luottamustehtävissä toimivia sosialidemokraatteja; kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen toinen jäsen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja jne.
Rangaistuksen syynä on valtuustoryhmän ryhmäpäätöksen vastainen äänestyskäyttäytyminen valtuuston kokouksessa koskien jäähallin remontoimista. Me kuusi äänestimme perustellun kaupunginhallituksen esityksen puolesta kannattaen siis kerralla tehtävää laajempaa, jäähallin nykyaikaistavaa remonttia. Muu valtuustoryhmä oli karsitun ja osittaisen remontin kannalla.
Olen ollut puolueen jäsenenä 23 vuotta ja sitä ennen mukana toiminnassa lapsesta saakka. Kaupunginvaltuustossa olen ollut nyt 11 vuotta. Kansanedustajana on menossa viides vuosi. Luulen tietäväni jotakin minäkin oman puolueeni arvoista ja tavoitteista. Yhtenä keskeisenä arvona liikkeellämme on mielipiteen - ja sananvapaus.
Nykyisessä valtuustoryhmässämme on kuitenkin vallalla kulttuuri, jossa ryhmäpäätöstä käytetään välineenä hallitsemiseen. Pakottamalla kaikki ryhmän jäsenet saman päätösesityksen taakse pyritään kahlitsemaan valtuutettujen omaa ajattelua ja mitätöimään jokaisen valtuutetun oikeutta omien arvojensa mukaiseen politiikan tekemiseen. Kompromissi on nykyisessä ryhmässämme tuntematon sana.
Olen ollut mukana tekemässä ryhmäpäätöksiä sellaisissa isoissa merkittävissä asioisssa, kuten budjetista, joissa valtuustoryhmän ryhmäpäätöksellä "helpotetaan" jokaisen valtuutetun omaa tilannetta esim. lautakuntatasolla tavoitteena saada rakennettua budjetti kokonaisuutena. Silloin yhteisellä sitoutumisella on positiivinen lataus. Käyttämällä ryhmäpäätöstä negatiivisesti, ihmisiä pakottaen, tehdään hallaa koko toimintakulttuurille, mikä kuitenkin perustuu joukkovoimaan.
Tästä olen yrittänyt omassa ryhmässäni useasti puhua, mutta vaikutus on ollut ilmeisen päinvastainen. Ryhmäpäätöksiä tehdään useasti ja joskus tuntuu siltä, että ne on jossain porukassa tehty jo ennenkuin asia on edes lähelläkään päätöksentekoa saati sitten ryhmän käsittelyssä. Silloin motiivina täytyy olla ainoastaan sairas vallankäytön himo. Jos joku keksii paremman selityksen, kertokoon sen!
Olen yksi näistä rangaistuksen saaneista. Loput viisi ovat kaikki pitkäiaikaisia puolueen jäseniä, kokeneita kunnallispoliitikkoja ja merkittävissä luottamustehtävissä toimivia sosialidemokraatteja; kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen toinen jäsen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja jne.
Rangaistuksen syynä on valtuustoryhmän ryhmäpäätöksen vastainen äänestyskäyttäytyminen valtuuston kokouksessa koskien jäähallin remontoimista. Me kuusi äänestimme perustellun kaupunginhallituksen esityksen puolesta kannattaen siis kerralla tehtävää laajempaa, jäähallin nykyaikaistavaa remonttia. Muu valtuustoryhmä oli karsitun ja osittaisen remontin kannalla.
Olen ollut puolueen jäsenenä 23 vuotta ja sitä ennen mukana toiminnassa lapsesta saakka. Kaupunginvaltuustossa olen ollut nyt 11 vuotta. Kansanedustajana on menossa viides vuosi. Luulen tietäväni jotakin minäkin oman puolueeni arvoista ja tavoitteista. Yhtenä keskeisenä arvona liikkeellämme on mielipiteen - ja sananvapaus.
Nykyisessä valtuustoryhmässämme on kuitenkin vallalla kulttuuri, jossa ryhmäpäätöstä käytetään välineenä hallitsemiseen. Pakottamalla kaikki ryhmän jäsenet saman päätösesityksen taakse pyritään kahlitsemaan valtuutettujen omaa ajattelua ja mitätöimään jokaisen valtuutetun oikeutta omien arvojensa mukaiseen politiikan tekemiseen. Kompromissi on nykyisessä ryhmässämme tuntematon sana.
Olen ollut mukana tekemässä ryhmäpäätöksiä sellaisissa isoissa merkittävissä asioisssa, kuten budjetista, joissa valtuustoryhmän ryhmäpäätöksellä "helpotetaan" jokaisen valtuutetun omaa tilannetta esim. lautakuntatasolla tavoitteena saada rakennettua budjetti kokonaisuutena. Silloin yhteisellä sitoutumisella on positiivinen lataus. Käyttämällä ryhmäpäätöstä negatiivisesti, ihmisiä pakottaen, tehdään hallaa koko toimintakulttuurille, mikä kuitenkin perustuu joukkovoimaan.
Tästä olen yrittänyt omassa ryhmässäni useasti puhua, mutta vaikutus on ollut ilmeisen päinvastainen. Ryhmäpäätöksiä tehdään useasti ja joskus tuntuu siltä, että ne on jossain porukassa tehty jo ennenkuin asia on edes lähelläkään päätöksentekoa saati sitten ryhmän käsittelyssä. Silloin motiivina täytyy olla ainoastaan sairas vallankäytön himo. Jos joku keksii paremman selityksen, kertokoon sen!
maanantaina, toukokuuta 16, 2011
Muuttopuuhissa
Viime viikolla urakoin paitsi töitä niin myös kerrassaan rasittavaa muuttoa. Neljän vuoden aikana on pieneen 20 neliön Helsingin kortteeriini kertynyt yllättävän hirvittävä määrä kaikenlaista rompetta ja sälää.
Nyt vaihdoin kämppää eduskuntatalon toiselle puolelle ja operaatio meinasi viedä mehut muuttajasta. Uusi residenssi on aivan yhtä iso, joten tavaran määrä tässä alkuvaiheessa tulee pitää maltillisena. Nyt on taas neljä vuotta aikaa sitä täyttää.
Punainen Pösöni osoittautui melkoiseksi muuttoautoksi ja nyssäköiden roudaaminen sujui sillä hyvin. Kiitokset muuttoon sekä fyysisesti että henkisesti osallistuneille. Nyt urakka on ohi ja arki taas siltä osin mallillaan.
Nyt vaihdoin kämppää eduskuntatalon toiselle puolelle ja operaatio meinasi viedä mehut muuttajasta. Uusi residenssi on aivan yhtä iso, joten tavaran määrä tässä alkuvaiheessa tulee pitää maltillisena. Nyt on taas neljä vuotta aikaa sitä täyttää.
Punainen Pösöni osoittautui melkoiseksi muuttoautoksi ja nyssäköiden roudaaminen sujui sillä hyvin. Kiitokset muuttoon sekä fyysisesti että henkisesti osallistuneille. Nyt urakka on ohi ja arki taas siltä osin mallillaan.
Kiukuttelua ja mököttämistä?
SDP:n eduskuntaryhmä päätti viime perjantaina kokouksessaan, että hallitustunnustelija Kataisen suunnitelma tulevaksi hallituspohjaksi vaatii hetken pohdintaa. Tämä harkinta on käännetty mediassa kiukutteluksi ja mököttämiseksi.
Siitähän ei tietenkään ole kysymys. Olemme nimittäin nyt tilanteessa, jossa maa ajelehtii ilman hallitusta ja suuret ratkaisut niin työttömyysturvan kuin vanhustenhuollonkin osalta odottavat tekijäänsä ja tulevan hallituksen kokoonpano ei voi olla mikään ilmoitusluontoinen asia. Siksi on perusteltua sitä myös yön yli miettiä.
Ei ollut mikään yllätys, että vihreät ja kristillisdemokraatit ovat valmiita hallitukseen. Vihreiden asettamat "ehdot" ovat juuri niitä samoja, joita me olemme ennen vaalejakin omassa ohjelmassamme korostaneet. Kristillisdemokraattienkin hallituskiima sen sijaan on tuttu näky menneiltä vuosikymmeniltä.
Mikäli asia olisi omissa käsissäni, antaisin Vihreiden nyt roikkua kettingeissä ihan rauhassa esim. katajissa seuraavat neljä vuotta. En näet ole ollenkaan varma, kannattaako noin häilyväistä sakkia jälleen kerran ottaa mukaan hallitukseen ainostaan siksi, että porvaririntama siitä saisi vahvistusta. Ja toisaalta, kyllähän kansa näytti myös Vihreille ja sen harjoittamalle politiikalle vaaleissa ovea eli ei heidän paikkansa senkään vuoksi ole hallituksessa.
Eduskuntaryhmämme kokoontuu taas tänään pähkäilemään tilannetta. On ollut ilo olla mukana ryhmässä, jossa jokaisen mielipide otetaan aidosti huomioon ja keskustelu on avointa. Johtopäätökset tehdään ryhmän jäsenten mielipiteiden pohjalta kaikkia kunnioittaen eikä niitä ole etukäteen sovittu missään porukassa. Toisenlaisissakin sd-ryhmissä olen joutunut olemaan:(
Siitähän ei tietenkään ole kysymys. Olemme nimittäin nyt tilanteessa, jossa maa ajelehtii ilman hallitusta ja suuret ratkaisut niin työttömyysturvan kuin vanhustenhuollonkin osalta odottavat tekijäänsä ja tulevan hallituksen kokoonpano ei voi olla mikään ilmoitusluontoinen asia. Siksi on perusteltua sitä myös yön yli miettiä.
Ei ollut mikään yllätys, että vihreät ja kristillisdemokraatit ovat valmiita hallitukseen. Vihreiden asettamat "ehdot" ovat juuri niitä samoja, joita me olemme ennen vaalejakin omassa ohjelmassamme korostaneet. Kristillisdemokraattienkin hallituskiima sen sijaan on tuttu näky menneiltä vuosikymmeniltä.
Mikäli asia olisi omissa käsissäni, antaisin Vihreiden nyt roikkua kettingeissä ihan rauhassa esim. katajissa seuraavat neljä vuotta. En näet ole ollenkaan varma, kannattaako noin häilyväistä sakkia jälleen kerran ottaa mukaan hallitukseen ainostaan siksi, että porvaririntama siitä saisi vahvistusta. Ja toisaalta, kyllähän kansa näytti myös Vihreille ja sen harjoittamalle politiikalle vaaleissa ovea eli ei heidän paikkansa senkään vuoksi ole hallituksessa.
Eduskuntaryhmämme kokoontuu taas tänään pähkäilemään tilannetta. On ollut ilo olla mukana ryhmässä, jossa jokaisen mielipide otetaan aidosti huomioon ja keskustelu on avointa. Johtopäätökset tehdään ryhmän jäsenten mielipiteiden pohjalta kaikkia kunnioittaen eikä niitä ole etukäteen sovittu missään porukassa. Toisenlaisissakin sd-ryhmissä olen joutunut olemaan:(
tiistaina, toukokuuta 10, 2011
Vaiheessa
Eduskunnassa on odottava mielala. Kaikki tuntuvat odottavan jotakin. Hurjinta on se, että tiedotusvälineiden mukaan nyt Kokoomus (Sasi) odottelee SDP:n ratkaisevan Euroopan rahoituskriisin.
Eduskuntaryhmämme käsittelee Portugali-pakettia tänään ja jonkinlainen kannanotto sieltä on siis maan hallitustunnustelijallekin tulossa iltapäivällä. Neuvoja ja ohjeita on meille kaikille tullut runsaasti, joten ainakaan viisaudesta ei tämän kannan muodostaminen nyt ole kiinni.
Muutoin kaikki odottavat hallituksen muodostumista ja päivittäisten rutiinien käynnistymistä tässäkin talossa. Tällä hetkellä Suomessa on luopumisentuskaa poteva toimitusministeriö, Kiviniemen ykkönen (kuten hän itse on tynkähallitustaan halunnut kutsua), mikä ei ole halukas tekemään yhtään mitään ja siksikin kaikki muut joutuvat pähkäilemään keskeneräisiä asioita.
Valiokunnat odottelevat hallituksen syntymistä, jotta pääsisimme nimeämään varsinaiset jäsenet valiokuntiin ja aloittamaan hallituksen esitysten käsittelyn. Tällä hetkellä valiokuntien jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat siis vain väliaikaisia. SDP:n edustajat jatkavat niissä, missä viime kaudella oltiin ja uudet tulokkaat paikkaavat poisjääneiden jäsenyyksiä. Omat lopulliset valiokuntanikin siis selviävät vasta myöhemmin.
Eduskuntaryhmämme käsittelee Portugali-pakettia tänään ja jonkinlainen kannanotto sieltä on siis maan hallitustunnustelijallekin tulossa iltapäivällä. Neuvoja ja ohjeita on meille kaikille tullut runsaasti, joten ainakaan viisaudesta ei tämän kannan muodostaminen nyt ole kiinni.
Muutoin kaikki odottavat hallituksen muodostumista ja päivittäisten rutiinien käynnistymistä tässäkin talossa. Tällä hetkellä Suomessa on luopumisentuskaa poteva toimitusministeriö, Kiviniemen ykkönen (kuten hän itse on tynkähallitustaan halunnut kutsua), mikä ei ole halukas tekemään yhtään mitään ja siksikin kaikki muut joutuvat pähkäilemään keskeneräisiä asioita.
Valiokunnat odottelevat hallituksen syntymistä, jotta pääsisimme nimeämään varsinaiset jäsenet valiokuntiin ja aloittamaan hallituksen esitysten käsittelyn. Tällä hetkellä valiokuntien jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat siis vain väliaikaisia. SDP:n edustajat jatkavat niissä, missä viime kaudella oltiin ja uudet tulokkaat paikkaavat poisjääneiden jäsenyyksiä. Omat lopulliset valiokuntanikin siis selviävät vasta myöhemmin.
maanantaina, toukokuuta 09, 2011
Impivaarassa
Tänään Mikkelissä ratkaistaan yksi elämää suuremmista kysymyksistä. Ei, kyse ei ole koulujen ryhmäkokoasia, eikä vanhustentalon rakentaminen eikä edes talousarvio ensi vuodelle. Tänään äänestetään 30 vuotta vanhan jäähallin korjaamisesta.
Episodi on saanut erikoisen impivaaralaisia piirteitä ja sen vaiheet eivät ole kunniaksi enää kovinkaan monelle hämmentäjälle. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että jäähalli korjataan kerralla ja kunnolla vastaamaan nykyaikaisia tarpeita. Toisenlainen esitys on, että halli remontoidaan osittain ja kahdessa vaiheessa.
Itse olen kaupunginhallituksen perustellun esityksen kannalla syystä, että hallin korjaaminen kerralla on kaupungille edullisempaa kuin palasteltuna. Karsimalla hallista ravintola- ja aitiotiloja jätetään halli 1970-luvun tasolle sen sijaan, että saataisi Mikkelille nykyaikainen urheilukeskus, jota voisivat niin kaupunki kuin yrityksetkin paremmin omissa toimissaan käyttää.
Vastaavanlaisia hankkeita on toteutettu muuallakin Suomessa ja niistä on pelkästään myönteisiä kokemuksia. Investointi on kallis, mutta joskus ne vaan on tehtävä ja Mikkelin jäähalli on korjaustaan odottanut jo kymmeniä vuosia. Pelkästään maalaamalla ja tapetoimalla ei vanhaa kiinteistöä enää voida auttaa.
Ikäväkseni olen joutunut huomaamaan, että kateudella on tässäkin jupakassa osuutensa. Samanlaista ihmisten mustamaalaamista ja valehtelua kaupungissa harjoitettiin edellisen kerran joitakin vuosia sitten toriparkin rakentamispäätöksen kanssa. Mikäli silloin olisi annettu samoille toimijoille valta pysäyttää sekin kallis kehittämisinvestointi, olisi kaupunkimme keskusta tänä päivänä aivan toisenlaisessa asennossa kuin se on nyt. Sitäkö todella haluttiin silloinkin ? Sitä samaako halutaan jäähallin osalta nyt?
Episodi on saanut erikoisen impivaaralaisia piirteitä ja sen vaiheet eivät ole kunniaksi enää kovinkaan monelle hämmentäjälle. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että jäähalli korjataan kerralla ja kunnolla vastaamaan nykyaikaisia tarpeita. Toisenlainen esitys on, että halli remontoidaan osittain ja kahdessa vaiheessa.
Itse olen kaupunginhallituksen perustellun esityksen kannalla syystä, että hallin korjaaminen kerralla on kaupungille edullisempaa kuin palasteltuna. Karsimalla hallista ravintola- ja aitiotiloja jätetään halli 1970-luvun tasolle sen sijaan, että saataisi Mikkelille nykyaikainen urheilukeskus, jota voisivat niin kaupunki kuin yrityksetkin paremmin omissa toimissaan käyttää.
Vastaavanlaisia hankkeita on toteutettu muuallakin Suomessa ja niistä on pelkästään myönteisiä kokemuksia. Investointi on kallis, mutta joskus ne vaan on tehtävä ja Mikkelin jäähalli on korjaustaan odottanut jo kymmeniä vuosia. Pelkästään maalaamalla ja tapetoimalla ei vanhaa kiinteistöä enää voida auttaa.
Ikäväkseni olen joutunut huomaamaan, että kateudella on tässäkin jupakassa osuutensa. Samanlaista ihmisten mustamaalaamista ja valehtelua kaupungissa harjoitettiin edellisen kerran joitakin vuosia sitten toriparkin rakentamispäätöksen kanssa. Mikäli silloin olisi annettu samoille toimijoille valta pysäyttää sekin kallis kehittämisinvestointi, olisi kaupunkimme keskusta tänä päivänä aivan toisenlaisessa asennossa kuin se on nyt. Sitäkö todella haluttiin silloinkin ? Sitä samaako halutaan jäähallin osalta nyt?
Enonkoskella
Lauantaina Etelä-Savon Sd.piiri piti kevätkokoustaan Enonkoskella. Oli mukavaa nähdä niin paikallisia kuin maakunnan muitakin demariaktiiveja. Tervetulopuheessaan Enonkosken valtuuston pj Anja Kuuramaa (sd.) huomaavaisesti kiitti minua neljän vuoden aikana sujuneesta yhteistyöstä paikallisen demariosaston kanssa.
Puheenvuoro lämmitti mieltäni eniten siksi, että olen neljän vuoden aikana yksin hoitanut koko laajan maakunnan puolueosastot ja tehnyt sen mielelläni mennen aina sinne, minne kutsu on käynyt. Maakunnassa on ainoastaan yksi yhdistys, joka ei kansanedustajaa ole kokouksiinsa kelpuuttanut ja sen puheenjohtaja käyttikin piirikokouksessa itselleen niin kovin tyypillisen kaunaisen puheenvuoron, että tuskin kutsua tulee tälläkään vaalikaudella:)
Muutoin kokouksessa puhuttiin paljon hallitusohjelmasta, hallituksen muodostamisesta sekä tietenkin Portugalista. Sovimme kollegani Jouni B:n kanssa, että eduskuntaryhmän terveiset tuo tällä kertaa hän ja minulle jäi sitten ensi syyskokouksen puheenvuoro. Mukavaa, että on työkaveri:)
Puheenvuoro lämmitti mieltäni eniten siksi, että olen neljän vuoden aikana yksin hoitanut koko laajan maakunnan puolueosastot ja tehnyt sen mielelläni mennen aina sinne, minne kutsu on käynyt. Maakunnassa on ainoastaan yksi yhdistys, joka ei kansanedustajaa ole kokouksiinsa kelpuuttanut ja sen puheenjohtaja käyttikin piirikokouksessa itselleen niin kovin tyypillisen kaunaisen puheenvuoron, että tuskin kutsua tulee tälläkään vaalikaudella:)
Muutoin kokouksessa puhuttiin paljon hallitusohjelmasta, hallituksen muodostamisesta sekä tietenkin Portugalista. Sovimme kollegani Jouni B:n kanssa, että eduskuntaryhmän terveiset tuo tällä kertaa hän ja minulle jäi sitten ensi syyskokouksen puheenvuoro. Mukavaa, että on työkaveri:)
sunnuntai, toukokuuta 08, 2011
Elossa!
Olen pitänyt lähes kolmen viikon tauon blogi-kirjoituksissani ja oikeastaan ihan tarkoituksella. Vaalityö vaati veronsa ja olen viettänyt aikaa paljon ystävien ja poikani kanssa ilman konetta.
Helsingissä työ on käynnistynyt, mutta varsinainen eduskuntatyö rutiineineen vielä odottaa tekijäänsä. Päiväni olen käyttänyt arkiasioiden järkkäilyyn, kuten uuden avustajan hankkimiseen sekä kortteerin vaihtoon.
Nyt nämä fasiliteetit alkavat olla kunnossa ja omat voimat palautuneet, joten voin alkaa raportoida elämänmenosta entiseen malliin. Paljon on toki mielessä ja niitä alan nyt purkaa teille aktiivisille lukijoille ihan urakalla. Moni onkin antanut tämän tauon aikana moitetta siitä, miksi en kirjoita mitään ja se on toki mukavaa kuultavaa; poissaoloni on siis huomattu:)
Helsingissä työ on käynnistynyt, mutta varsinainen eduskuntatyö rutiineineen vielä odottaa tekijäänsä. Päiväni olen käyttänyt arkiasioiden järkkäilyyn, kuten uuden avustajan hankkimiseen sekä kortteerin vaihtoon.
Nyt nämä fasiliteetit alkavat olla kunnossa ja omat voimat palautuneet, joten voin alkaa raportoida elämänmenosta entiseen malliin. Paljon on toki mielessä ja niitä alan nyt purkaa teille aktiivisille lukijoille ihan urakalla. Moni onkin antanut tämän tauon aikana moitetta siitä, miksi en kirjoita mitään ja se on toki mukavaa kuultavaa; poissaoloni on siis huomattu:)
maanantaina, huhtikuuta 18, 2011
Iloa ja surua
Eilinen jännitysnäytelmä päättyi vihdoin demareiden kannalta huikeaan lopputulokseen. Puheenjohtajan loistavan loppukirin ansiosta saimme kerättyä joukkomme ja pääsimme puolueiden välisessä kisassa kakkoseksi.
Persujen rynnistys oli toki yllätys kaikille. SDP voi kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että meiltä kokonaisuutena hävisi ainoastaan kolme kansanedustajan paikkaa ja meidän vaalipiiri taisi olla ainoa, jossa puolueen paikkaluku kasvoi.
Ennusteeni muutama päivä sitten osui Etelä-Savon osalta oikeaan; paikat puolueiden välillä menivät juuri siten kuin arvelinkin niiden menevän ja henkilöt samoin. Persuista olen iloinen savonlinnalaisen Turusen puolesta ja uskon, että voimme toimia hyvässä yhteistyössä maakuntamme parhaaksi.
Olen tyytyväinen myös omaan tulokseeni äänimäärän laskusta huolimatta. Tukiryhmäni kanssa saimmekin todeta tämän olevan huikea torjuntavoitto niitä vastavoimia kohtaan, jotka ympärillämme vuosikaudet on pyörineet. Tämä vaalienalusaika saa ison osan sitten tulevaisuudessa julkaistavasta kirjastani, ketään unohtamatta:))
Vaalit ovat aina ristiriitaisia tunteita herättäviä. Samalla kun iloitsen kaikkien läpimenijöiden puolesta ja oman puolueeni hyvästä tuloksesta, joudun tuntemaan pahaa mieltä joidenkin hyvien ystävien kohtalosta. Eduskunnasta jäi pois monta hyvää työmyyrää ja kallisarvoista kaveria.
Tämä on raakaa peliä ja joskus lopputulokseen vaikuttavat enemmän toisten tekemä negatiivinen työ kuin ehdokkaan oma hyvä kampanja ja tarmokas oman maakunnan puolustaminen. Onneksi ystävyys voi säilyä, vaikka työkaveruus ainakin hetkeksi häviää.
Persujen rynnistys oli toki yllätys kaikille. SDP voi kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että meiltä kokonaisuutena hävisi ainoastaan kolme kansanedustajan paikkaa ja meidän vaalipiiri taisi olla ainoa, jossa puolueen paikkaluku kasvoi.
Ennusteeni muutama päivä sitten osui Etelä-Savon osalta oikeaan; paikat puolueiden välillä menivät juuri siten kuin arvelinkin niiden menevän ja henkilöt samoin. Persuista olen iloinen savonlinnalaisen Turusen puolesta ja uskon, että voimme toimia hyvässä yhteistyössä maakuntamme parhaaksi.
Olen tyytyväinen myös omaan tulokseeni äänimäärän laskusta huolimatta. Tukiryhmäni kanssa saimmekin todeta tämän olevan huikea torjuntavoitto niitä vastavoimia kohtaan, jotka ympärillämme vuosikaudet on pyörineet. Tämä vaalienalusaika saa ison osan sitten tulevaisuudessa julkaistavasta kirjastani, ketään unohtamatta:))
Vaalit ovat aina ristiriitaisia tunteita herättäviä. Samalla kun iloitsen kaikkien läpimenijöiden puolesta ja oman puolueeni hyvästä tuloksesta, joudun tuntemaan pahaa mieltä joidenkin hyvien ystävien kohtalosta. Eduskunnasta jäi pois monta hyvää työmyyrää ja kallisarvoista kaveria.
Tämä on raakaa peliä ja joskus lopputulokseen vaikuttavat enemmän toisten tekemä negatiivinen työ kuin ehdokkaan oma hyvä kampanja ja tarmokas oman maakunnan puolustaminen. Onneksi ystävyys voi säilyä, vaikka työkaveruus ainakin hetkeksi häviää.
lauantaina, huhtikuuta 16, 2011
Viimeinen taisto
Tänään on näiden eduskuntavaalien viimeinen kampanjapäivä. Huomisen rauhoitan äänestäjille ja kerään itse voimia jännittävää iltaa varten.
Mikkelin Kävelykatu täyttyy pian eri puolueiden teltoista ja sopivaa ehdokasta hakevista äänestäjistä. Olen oman tukiporukkani kanssa tänään saatavilla klo 10-13 välisen ajan, joten paljon puhetta ja asiaa on tiedossa.
Eilen Länsi-Savon toimittaja kyseli jo kampanjan sujumisesta ja jouduinkin sitä sitten vähän pohtimaan. Omaan kampanjaani olen tyytyväinen; olen näiden viikkojen aikana kiertänyt vähintään kertaalleen kaikki Etelä-Savon kunnat (monet useastikin), olen järjestänyt erilaisia omia tilaisuuksia, olen tavannut tuhansia ihmisiä, olen mainostanut kohtuudella lehdissä sekä kertonut avoimesti työstäni eduskunnassa.
Oma pieni aktiivinen tukiporukkani on ollut korvaamaton niin käytännön järjestelyissä kuin henkisessä tukemisessakin. Ehdokas itse on aina kuitenkin se, joka viime kädessä vaalituloksesta vastaa. Ainoastaan ehdokas voi omalla toiminnallaan vakuuttaa äänestäjät, mutta ainoastaan ehdokas itse voi myös pilata hyvän kampanjan.
Saamani palautteen perusteella ihmiset arvostavat eduskuntatyötäni ja sitä, mitä olen maakunnan ihmisten eteen tehnyt. Lukemattomat sähköpostit ja tekstiviestit antavat itselleni hyvän olon siitä, että tekemällä ahkerasti ja pyyteettömästi töitä, saa kanssaihmisiltä arvostusta. Huomenna nähdään riittääkö arvostus uurnille asti:)
Mikkelin Kävelykatu täyttyy pian eri puolueiden teltoista ja sopivaa ehdokasta hakevista äänestäjistä. Olen oman tukiporukkani kanssa tänään saatavilla klo 10-13 välisen ajan, joten paljon puhetta ja asiaa on tiedossa.
Eilen Länsi-Savon toimittaja kyseli jo kampanjan sujumisesta ja jouduinkin sitä sitten vähän pohtimaan. Omaan kampanjaani olen tyytyväinen; olen näiden viikkojen aikana kiertänyt vähintään kertaalleen kaikki Etelä-Savon kunnat (monet useastikin), olen järjestänyt erilaisia omia tilaisuuksia, olen tavannut tuhansia ihmisiä, olen mainostanut kohtuudella lehdissä sekä kertonut avoimesti työstäni eduskunnassa.
Oma pieni aktiivinen tukiporukkani on ollut korvaamaton niin käytännön järjestelyissä kuin henkisessä tukemisessakin. Ehdokas itse on aina kuitenkin se, joka viime kädessä vaalituloksesta vastaa. Ainoastaan ehdokas voi omalla toiminnallaan vakuuttaa äänestäjät, mutta ainoastaan ehdokas itse voi myös pilata hyvän kampanjan.
Saamani palautteen perusteella ihmiset arvostavat eduskuntatyötäni ja sitä, mitä olen maakunnan ihmisten eteen tehnyt. Lukemattomat sähköpostit ja tekstiviestit antavat itselleni hyvän olon siitä, että tekemällä ahkerasti ja pyyteettömästi töitä, saa kanssaihmisiltä arvostusta. Huomenna nähdään riittääkö arvostus uurnille asti:)
Luotettavia naisia!
Puheenjohtaja Urpilainen on ollut tosi hyvä kaikissa nähdyissä tv:n vaalitenteissä. Jos ei olisi kyseessä viehättävä nainen, voisi sanoa, että hän on parantanut menoaan kuin sika juoksuaan.
Aktiiviset eläkeläiset ovat olleet huolissaan siitä, miksei heidän asioistaan ja ostovoiman heikkoudesta "puhuta mitään" valtakunnan tasolla. Olen yrittänyt kertoa sitä, kuinka puolueemme ja eduskuntaryhmämme on tässä asiassa edistynyt. Sitä on ollut vaikea joidenkin uskoa.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kuitenkin teki sen, minkä minulle alkuviikosta lupasi. Hän kertoi sekä torstain tv-tentissä että eilisessä Hesarissa siitä, kuinka Sdp on jo viime joulukuussa eduskunnassa äänestyttänyt eläkeindeksin pikaisen selvittämisen yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Naisen sanaan voi luottaa!
Aktiiviset eläkeläiset ovat olleet huolissaan siitä, miksei heidän asioistaan ja ostovoiman heikkoudesta "puhuta mitään" valtakunnan tasolla. Olen yrittänyt kertoa sitä, kuinka puolueemme ja eduskuntaryhmämme on tässä asiassa edistynyt. Sitä on ollut vaikea joidenkin uskoa.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kuitenkin teki sen, minkä minulle alkuviikosta lupasi. Hän kertoi sekä torstain tv-tentissä että eilisessä Hesarissa siitä, kuinka Sdp on jo viime joulukuussa eduskunnassa äänestyttänyt eläkeindeksin pikaisen selvittämisen yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Naisen sanaan voi luottaa!
perjantaina, huhtikuuta 15, 2011
Laskunmaksun aika
Eduskuntavaalien yksi kiinnostavimmista kysymyksistä tuntuu olevan vaalien rahoittaminen. Olen moneen kertaan kertonut oman kampanjabudjettini ja sen, mistä siihen rahat tulevat.
Tässä vaiheessa vaaleja laskuja on jo aika paljon tullut. Meillä kampanja on järjestetty siten, että osa laskuista menee suoraan omalle puolueosastolleni eli Mikkelin työväenyhdistykselle ja osa tulee minulle itselleni kotiin.
Olen kertonut myös sen, että kampanjan kustannukset on arvioitu noin 30 000 euroon. Periaatteena kuitenkin se, että tehdään hyvä kampanja ja laskut maksetaan. Näin onkin menetelty. Loppurutistuksen alla on jo hyvä katsastaa toteutuneita kustannuksia.
Maksoin juuri vaalilaskuja 4217 euron edestä. Summa koostui mm. Länsi-Savon yhdestä 194 euron ilmoituslaskusta, Vapaus-lehden 292 euron laskusta, Itä-Savon 617 euron laskusta, Pieksämäen Lehden yhdestä ilmoituksesta 142 euroa, Juvan lehden 100 euron laskusta ja Suur-Saimaa lehden 312 euron laskusta.
Jokainen voi siis arvella, kuinka paljon ehdokkaat rahaa todellisuudessa käyttävät, mikäli ehdokkaiden omia ilmoituksia ei uskota. Lehtimainonta on arvokasta ja mitä isompia mainoksia tehdään, sitä enemmän ne tietysti maksavat. Lopullinen selvitys tehdään sitten vaalien jälkeen, kun kaikki laskut maailmalta ovat löytäneet tiensä perille.
Tässä vaiheessa vaaleja laskuja on jo aika paljon tullut. Meillä kampanja on järjestetty siten, että osa laskuista menee suoraan omalle puolueosastolleni eli Mikkelin työväenyhdistykselle ja osa tulee minulle itselleni kotiin.
Olen kertonut myös sen, että kampanjan kustannukset on arvioitu noin 30 000 euroon. Periaatteena kuitenkin se, että tehdään hyvä kampanja ja laskut maksetaan. Näin onkin menetelty. Loppurutistuksen alla on jo hyvä katsastaa toteutuneita kustannuksia.
Maksoin juuri vaalilaskuja 4217 euron edestä. Summa koostui mm. Länsi-Savon yhdestä 194 euron ilmoituslaskusta, Vapaus-lehden 292 euron laskusta, Itä-Savon 617 euron laskusta, Pieksämäen Lehden yhdestä ilmoituksesta 142 euroa, Juvan lehden 100 euron laskusta ja Suur-Saimaa lehden 312 euron laskusta.
Jokainen voi siis arvella, kuinka paljon ehdokkaat rahaa todellisuudessa käyttävät, mikäli ehdokkaiden omia ilmoituksia ei uskota. Lehtimainonta on arvokasta ja mitä isompia mainoksia tehdään, sitä enemmän ne tietysti maksavat. Lopullinen selvitys tehdään sitten vaalien jälkeen, kun kaikki laskut maailmalta ovat löytäneet tiensä perille.
Lähiölapsi
Vaalityön tohinoissa on ollut hauska palata konkreettisesti lapsuuteen. Asuimme perheeni kanssa vuodet 1975-1988 Mikkelin Siekkilän kaupunginosassa, joka oli tuolloin aivan uutta asuinaluetta. Me muutimme tuolloin 41 muun perheen kanssa 7-kerroksiseen kerrostaloon, Pohjolankadulle.
Lähiölapsen elämä oli ainakin tuolloin tosi rikasta. Siekkilässä oli kaikki lapsiperheen tarvitsemat palvelut; useita kauppoja, posti ja peräti pankkikin. Sivukirjasto oli itselleni tärkeä paikka.
Nyt taas vaalimainoksia jakaessa, on ollut mukavaa nähdä, että tutuissa kerrostaloissa asuu yhä samoja ihmisiä. Aloitin näet poliittisen vaikuttamisen jo pikkulikkana, kun joka vaaleissa pääsin kiertämään Siekkilän kerrostaloja jakaen milloin kenenkin demariehdokkaan esitteitä.
Erityisen mukavaa on ollut huomata, että olen kaikissa omissa vaaleissa saanut paljon ääniä juuri Siekkilän äänestysalueelta. Meillä tuon ajan siekkiläläisillä lapsilla on säilynyt mukava yhteys, yhä nytkin muistamme milloin missäkin törmäillessämme, että olemme saman kylän kasvatteja. Lähes jokaisessa vaalitilaisuudessakin on ollut aina mukana, joku "meidän talolainen" tai joku muu, joka on Siekkilässä tuolloin asunut. Juuret ovat kaikille tärkeä osa identiteettiä.
Lähiölapsen elämä oli ainakin tuolloin tosi rikasta. Siekkilässä oli kaikki lapsiperheen tarvitsemat palvelut; useita kauppoja, posti ja peräti pankkikin. Sivukirjasto oli itselleni tärkeä paikka.
Nyt taas vaalimainoksia jakaessa, on ollut mukavaa nähdä, että tutuissa kerrostaloissa asuu yhä samoja ihmisiä. Aloitin näet poliittisen vaikuttamisen jo pikkulikkana, kun joka vaaleissa pääsin kiertämään Siekkilän kerrostaloja jakaen milloin kenenkin demariehdokkaan esitteitä.
Erityisen mukavaa on ollut huomata, että olen kaikissa omissa vaaleissa saanut paljon ääniä juuri Siekkilän äänestysalueelta. Meillä tuon ajan siekkiläläisillä lapsilla on säilynyt mukava yhteys, yhä nytkin muistamme milloin missäkin törmäillessämme, että olemme saman kylän kasvatteja. Lähes jokaisessa vaalitilaisuudessakin on ollut aina mukana, joku "meidän talolainen" tai joku muu, joka on Siekkilässä tuolloin asunut. Juuret ovat kaikille tärkeä osa identiteettiä.
torstaina, huhtikuuta 14, 2011
Tyylinsä kullakin
Eilen oli näiden vaalien omalta osaltani viimeinen vaalipaneeli. Kyseessä oli Ylen ja Länsi-Savon järjestämä suorana radioitu tilaisuus mikkeliläisessä kauppakeskus Akselissa. Porukkaa oli paljon ja meitä ehdokkaita seitsemän.
Aiheet vaihtelivat kansainvälisestä rahoituskriisistä maakunnan omiin kehittämisasioihin. Hyvin valmistellut aiheet ja toimintatavat pitivät sekä keskustelijat että yleisön virkeinä.
Mallia toimittajat olivat selkeästi hakeneet tv-tenteistä, sillä puhujien keskeyttäminen oli tavallista. Toisaalta, meillä kaikilla on taipumus jaaritella liian pitkään eli jotain rajaa on tietenkin vedettävä. Suosittelisin seuraaville paneelien järjestäjille 2 minuutin tiimalaseja, jolloin kaikki näkevät ajan kulumisen puhuttaessa.
Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni ja jopa yllättynyt Länsi-Savon arvostelijaraadin muutamasta myönteisestä kommentista. Moitetta sain heiltä liiasta puhumisesta, kovaäänisyydestä, toisten nokittelusta jne. Tärkein kiitos heiltä oli kuitenkin se, että olin paras vuorovaikutuksessa yleisön suhteen.
Ihmisiä varten minä nimittäin puhun; heille ja heidän asioistaan. Yritän sanoa asiani selkeästi ja suoraan ilman suuria korulauseita tai venkoiluita. Saamani kansalaispalaute eilisen jälkeen rohkaisi jatkamaan samalla tyylillä, sillä tavalliset ihmiset arvostavat suoruutta ja aitoutta. Enpä tosin muulla tavalla osaisikaan olla.
Se, että olen kovaääninen ja elävä olento eivät minusta ole kovin vakavia miinuksia. Lehden arvostelijoiden ja ehdokaskollega Lokan kuvitelma siitä, että olisin hiilestynyt olivat hieman liioiteltua. Voin vakuuttaa heille ja muille, että se oli eilisessä tilaisuudessa vielä tosi kaukana. Ne, jotka ovat sen joskus nähneet, eivät olisi eilisestä melskaamisesta vielä hätkähtäneet lainkaan.
Aiheet vaihtelivat kansainvälisestä rahoituskriisistä maakunnan omiin kehittämisasioihin. Hyvin valmistellut aiheet ja toimintatavat pitivät sekä keskustelijat että yleisön virkeinä.
Mallia toimittajat olivat selkeästi hakeneet tv-tenteistä, sillä puhujien keskeyttäminen oli tavallista. Toisaalta, meillä kaikilla on taipumus jaaritella liian pitkään eli jotain rajaa on tietenkin vedettävä. Suosittelisin seuraaville paneelien järjestäjille 2 minuutin tiimalaseja, jolloin kaikki näkevät ajan kulumisen puhuttaessa.
Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni ja jopa yllättynyt Länsi-Savon arvostelijaraadin muutamasta myönteisestä kommentista. Moitetta sain heiltä liiasta puhumisesta, kovaäänisyydestä, toisten nokittelusta jne. Tärkein kiitos heiltä oli kuitenkin se, että olin paras vuorovaikutuksessa yleisön suhteen.
Ihmisiä varten minä nimittäin puhun; heille ja heidän asioistaan. Yritän sanoa asiani selkeästi ja suoraan ilman suuria korulauseita tai venkoiluita. Saamani kansalaispalaute eilisen jälkeen rohkaisi jatkamaan samalla tyylillä, sillä tavalliset ihmiset arvostavat suoruutta ja aitoutta. Enpä tosin muulla tavalla osaisikaan olla.
Se, että olen kovaääninen ja elävä olento eivät minusta ole kovin vakavia miinuksia. Lehden arvostelijoiden ja ehdokaskollega Lokan kuvitelma siitä, että olisin hiilestynyt olivat hieman liioiteltua. Voin vakuuttaa heille ja muille, että se oli eilisessä tilaisuudessa vielä tosi kaukana. Ne, jotka ovat sen joskus nähneet, eivät olisi eilisestä melskaamisesta vielä hätkähtäneet lainkaan.
maanantaina, huhtikuuta 11, 2011
Kenen etu?
Mikkelin jäähalli on kaivannut korjausta jo vuosia. Asiaa on valmisteltu muutamalla valtuustokaudella sekä teknisessä lautakunnassa että kulttuuri-, nuoriso-, ja liikuntalautakunnassa. Nyt halli on siinä kunnossa, että sen käyttämisessä on terveysuhkia ja terveysviranomaisten mukaan sitä uhkaa pian käyttökielto.
Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle noin kuukausi sitten, että halli korjattaisiin pikaisesti. Kaupunginhallituksessa asiasta äänestettiin ja ehdotus siitä, että asia käsiteltäisiin vasta syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, voitti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että korjaushanke käsiteltäisiin vielä kerran molemmissa lautakunnissa. Näin tehtiin ja viikkoja kului.
Mittavaan investointiin oli mahdollisuus saada valtion rahaa 650 000 euroa. Rahan saamisen edellytyksenä oli tietenkin voimassa oleva valtuustotason päätös. Valtion liikuntaneuvosto piti kokoustaan 6.4. eikä Mikkelin kaupunginvaltuusto ollut asiaa sitä ennen edellä mainittujen vetkuttelujen vuoksi käsitellyt. Rahat menivät nyt meidän osalta sivu suun.
Halli on kuitenkin saatava ajantasaiseen kuntoon. Tuhannet mikkeliläiset lapset ja nuoret käyttävät hallia viikoittaiseen erilaiseen liikkumiseen eikä todellakaan ole heidän edun mukaista, että terveydelle haitallinen rakennus saa odottaa korjaamistaan vielä vuosia.
Harmillista tässä on se, että puolet Mikkelin kaupunginhallituksen jäsenistä on ehdolla eduskuntavaaleissa ja se selkeästi estää kuntalaisten kannalta järkevien päätösten tekemisen. Tätä jäähallin remonttia kun on säälittävästi yritetty asettaa vastakkain vanhustenhuollon kanssa ja sillä keinoin yritetty saada tehtyä eduskuntavaalityötä.
Kaikki järkevät ihmiset tietenkin tietävät, että yhtään vanhusta ei hoideta sen paremmin tai huonommin, riippumatta siitä korjataanko jäähallia vai ei. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kyllä lässytetään juhlapuheissa ja vaalimainoksissa, mutta sitten kun on konkreettisten tekojen aika, ääni kellossa onkin toinen.
Onko vastuullista päätöksentekoa se, että mittava valtion tuki hukattiin omalla toiminnalla? Onko lasten ja nuorten edun mukaista se, että hallin korjaaminen viivästyy parilla vuodella? Onko mikkeliläisten veronmaksajien etu se, että tuo 650 000 euroa täytyy kaivaa kaupungin omasta budjetista? Onko kyseessä kaiken aikaa ollutkin joidenkin kansanedustajaehdokkaiden oma populistinen etu?
Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle noin kuukausi sitten, että halli korjattaisiin pikaisesti. Kaupunginhallituksessa asiasta äänestettiin ja ehdotus siitä, että asia käsiteltäisiin vasta syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, voitti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että korjaushanke käsiteltäisiin vielä kerran molemmissa lautakunnissa. Näin tehtiin ja viikkoja kului.
Mittavaan investointiin oli mahdollisuus saada valtion rahaa 650 000 euroa. Rahan saamisen edellytyksenä oli tietenkin voimassa oleva valtuustotason päätös. Valtion liikuntaneuvosto piti kokoustaan 6.4. eikä Mikkelin kaupunginvaltuusto ollut asiaa sitä ennen edellä mainittujen vetkuttelujen vuoksi käsitellyt. Rahat menivät nyt meidän osalta sivu suun.
Halli on kuitenkin saatava ajantasaiseen kuntoon. Tuhannet mikkeliläiset lapset ja nuoret käyttävät hallia viikoittaiseen erilaiseen liikkumiseen eikä todellakaan ole heidän edun mukaista, että terveydelle haitallinen rakennus saa odottaa korjaamistaan vielä vuosia.
Harmillista tässä on se, että puolet Mikkelin kaupunginhallituksen jäsenistä on ehdolla eduskuntavaaleissa ja se selkeästi estää kuntalaisten kannalta järkevien päätösten tekemisen. Tätä jäähallin remonttia kun on säälittävästi yritetty asettaa vastakkain vanhustenhuollon kanssa ja sillä keinoin yritetty saada tehtyä eduskuntavaalityötä.
Kaikki järkevät ihmiset tietenkin tietävät, että yhtään vanhusta ei hoideta sen paremmin tai huonommin, riippumatta siitä korjataanko jäähallia vai ei. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kyllä lässytetään juhlapuheissa ja vaalimainoksissa, mutta sitten kun on konkreettisten tekojen aika, ääni kellossa onkin toinen.
Onko vastuullista päätöksentekoa se, että mittava valtion tuki hukattiin omalla toiminnalla? Onko lasten ja nuorten edun mukaista se, että hallin korjaaminen viivästyy parilla vuodella? Onko mikkeliläisten veronmaksajien etu se, että tuo 650 000 euroa täytyy kaivaa kaupungin omasta budjetista? Onko kyseessä kaiken aikaa ollutkin joidenkin kansanedustajaehdokkaiden oma populistinen etu?
sunnuntai, huhtikuuta 10, 2011
Porvarit panikoituu
Poravripuolueet alkavat hermostua. Tämä näkyy joka paikassa, myös mediassa. MTV 3 yrittää viimeiseen asti ylläpitää kokoomusjohtajan näennäisen vastuullista imagoa ja maan sanomalehdet kilvan kehuvat kokoomuslaisten suorituksia ja yrittävät samalla pehmentää näiden koviksien imagoja.
Meidän maakunnan oma porvarillinen äänenkannattaja Länsi-Savo on ollut samoilla linjoilla jo muutaman vuoden ajan. Ei se mitään, sillä kaikki Länkkärin lukijat tietävät tämän sitoutumattoman lehden asenteen. Olen tosin kuullut muutaman demarin peruneen lehden tilauksen aina hetkeksi silloin, kun jotain tosi ala-arvoista meidän kannalta on ollut.Itse olen oppinut suhtautumaan lehden toimituspolitiikkaan tietyllä tavalla enkä enää juurikaan hätkähdä sen toimituksen johdon poliittisesta värityksestä.
Tämän päivän kolumnissa päätoimittaja Honkamaa teki miehen työn. Hän kertoi lehden lukijoille, että yksikään istuva kansanedustaja ei voi olla varma läpimenostaan. Tätä samaa olen itsekin puhunut; jokainen aloittaa äänten keräämisen tasan nollasta eli entisiä ääniä ei lasketa. Siksi on tärkeää kehottaa ihmisiä äänestämään juuri sitä henkilöä, kenen eniten arvelee vastaavan omaa käsitystään hyvästä kansanedustajasta. Aina vaalien tullessa punnitaan nykyisten edustajien tekemä työ ja onnistuminen siinä. Tämän arvioinnin tekevät onneksi äänestäjät, eivät lehdet eikä toiset ehdokkaat.
Honkamaa pyysi kolumniaan varten meiltä nykyisiltä edustajilta kommenttia siitä, mikä on ollut tämän kauden paras saavutus. En kertonut niistä 126:sta valtiopäivätoimesta, jotka olen tehnyt. En myöskään kertonut siitä, kuinka olen yksin maakunnan kansanedustajana puolustanut Savonlinnan OKL:n säilyttämistä tai siitä, kuinka tein töitä epäreilun kaavalain kanssa loppuäänestykseen asti. En myöskään halunnut kertoa siitä, kuinka olin muiden kanssa tukemassa viitostien etenemistä, Savonlinnan ohikulkutietä tai muita niitä maakunnan yhteisesti sovittuja hankkeita.
Sen sijaan kerroin parhaimmaksi saavutuksekseni sen, kuinka sain pelastettua Mikkelin Setlementti ry:n toiminnan käyttämällä omia, kansanedustajana hankkimiani, vaikutuskanavia rahoituksen saamiseksi. Tästä konkreettisesta työstä ovat päässeet osalliseksi useat sadat mikkeliläiset ikäihmiset ja nyt jo lähes kahden vuoden aikana useat kymmenet vaikeasti työllistyvät ihmiset. Ei siis mikään huono saavutus ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajalle:)
Meidän maakunnan oma porvarillinen äänenkannattaja Länsi-Savo on ollut samoilla linjoilla jo muutaman vuoden ajan. Ei se mitään, sillä kaikki Länkkärin lukijat tietävät tämän sitoutumattoman lehden asenteen. Olen tosin kuullut muutaman demarin peruneen lehden tilauksen aina hetkeksi silloin, kun jotain tosi ala-arvoista meidän kannalta on ollut.Itse olen oppinut suhtautumaan lehden toimituspolitiikkaan tietyllä tavalla enkä enää juurikaan hätkähdä sen toimituksen johdon poliittisesta värityksestä.
Tämän päivän kolumnissa päätoimittaja Honkamaa teki miehen työn. Hän kertoi lehden lukijoille, että yksikään istuva kansanedustaja ei voi olla varma läpimenostaan. Tätä samaa olen itsekin puhunut; jokainen aloittaa äänten keräämisen tasan nollasta eli entisiä ääniä ei lasketa. Siksi on tärkeää kehottaa ihmisiä äänestämään juuri sitä henkilöä, kenen eniten arvelee vastaavan omaa käsitystään hyvästä kansanedustajasta. Aina vaalien tullessa punnitaan nykyisten edustajien tekemä työ ja onnistuminen siinä. Tämän arvioinnin tekevät onneksi äänestäjät, eivät lehdet eikä toiset ehdokkaat.
Honkamaa pyysi kolumniaan varten meiltä nykyisiltä edustajilta kommenttia siitä, mikä on ollut tämän kauden paras saavutus. En kertonut niistä 126:sta valtiopäivätoimesta, jotka olen tehnyt. En myöskään kertonut siitä, kuinka olen yksin maakunnan kansanedustajana puolustanut Savonlinnan OKL:n säilyttämistä tai siitä, kuinka tein töitä epäreilun kaavalain kanssa loppuäänestykseen asti. En myöskään halunnut kertoa siitä, kuinka olin muiden kanssa tukemassa viitostien etenemistä, Savonlinnan ohikulkutietä tai muita niitä maakunnan yhteisesti sovittuja hankkeita.
Sen sijaan kerroin parhaimmaksi saavutuksekseni sen, kuinka sain pelastettua Mikkelin Setlementti ry:n toiminnan käyttämällä omia, kansanedustajana hankkimiani, vaikutuskanavia rahoituksen saamiseksi. Tästä konkreettisesta työstä ovat päässeet osalliseksi useat sadat mikkeliläiset ikäihmiset ja nyt jo lähes kahden vuoden aikana useat kymmenet vaikeasti työllistyvät ihmiset. Ei siis mikään huono saavutus ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajalle:)
Kahvitellen
Olin eilen oman tukiporukkani ja kahviteltan kanssa Mikkelin kävelykadulla. Samalle tuuliselle kadulle mahtuivat hyvin Kokoomus, Keskusta, Persut ja Vihreätkin omien kojujensa kanssa.
Telttamme keittiöhenkilökunta oli aivan täystyöllistetty ja itse puhuin kansalaisten kanssa tauotta sen kolme tuntia. Harmi vaan, että ihan jokaisen halukkaan kanssa en ehtinyt keskustella, mutta toisen kerran sitten taas.
Aina jokaisen torikeikan jälkeen mietiskelen niitä ja sulattelen saamiani viestejä. Eilenkin sain paljon kannustusta, kiitosta ja rohkaisua jatkaa ensi kaudella samalla tavalla. Se toki lämmittää mieltä ja antaa uskoa siihen, että olen tehnyt työni hyvin.
Monet hakevat nyt omaa ehdokastaan. Minultakin kysyttiin vaikka mitä, millä haluttiin kartoittaa olisinko parempi kuin joku toinen. Jostain syystä eilen useampi ihminen halusi tietää työkokemuksistani eli siitä, mitä olen tehnyt ennen kansanedustajuutta. Kerronpa samat myös tässä.
Olen ollut töissä 16-vuotiaasta asti ja suorittanut sekä lukion (iltakoulussa) että yliopistotutkinnon tehden koko ajan töitä. Olen työskennellyt mm. kaupanmyyjänä, siivoojana, toimistovirkailijana, lehdenjakajana, päiväkotiapulaisena ja vuodesta 1997 lähtien opettajana.
Näillä kaikilla työpaikoilla on ollut itselleni erittäin suuri merkitys; olen saanut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa sekä arvostamaan jokaista työtä. Tästä on ollut tosi iso hyöty niin paikallispolitiikassa kuin kansanedustajankin työssä.
Oli mukava kuulla, että myös eiliset kyselijät tuntuivat arvostavan tätä työ- ja opiskeluhistoriaani. On vaikea kuvitella, että kansanedustajan tehtävää nykypäivänä voisikaan ilman muuta työkokemusta edes hoitaakaan.
Telttamme keittiöhenkilökunta oli aivan täystyöllistetty ja itse puhuin kansalaisten kanssa tauotta sen kolme tuntia. Harmi vaan, että ihan jokaisen halukkaan kanssa en ehtinyt keskustella, mutta toisen kerran sitten taas.
Aina jokaisen torikeikan jälkeen mietiskelen niitä ja sulattelen saamiani viestejä. Eilenkin sain paljon kannustusta, kiitosta ja rohkaisua jatkaa ensi kaudella samalla tavalla. Se toki lämmittää mieltä ja antaa uskoa siihen, että olen tehnyt työni hyvin.
Monet hakevat nyt omaa ehdokastaan. Minultakin kysyttiin vaikka mitä, millä haluttiin kartoittaa olisinko parempi kuin joku toinen. Jostain syystä eilen useampi ihminen halusi tietää työkokemuksistani eli siitä, mitä olen tehnyt ennen kansanedustajuutta. Kerronpa samat myös tässä.
Olen ollut töissä 16-vuotiaasta asti ja suorittanut sekä lukion (iltakoulussa) että yliopistotutkinnon tehden koko ajan töitä. Olen työskennellyt mm. kaupanmyyjänä, siivoojana, toimistovirkailijana, lehdenjakajana, päiväkotiapulaisena ja vuodesta 1997 lähtien opettajana.
Näillä kaikilla työpaikoilla on ollut itselleni erittäin suuri merkitys; olen saanut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa sekä arvostamaan jokaista työtä. Tästä on ollut tosi iso hyöty niin paikallispolitiikassa kuin kansanedustajankin työssä.
Oli mukava kuulla, että myös eiliset kyselijät tuntuivat arvostavan tätä työ- ja opiskeluhistoriaani. On vaikea kuvitella, että kansanedustajan tehtävää nykypäivänä voisikaan ilman muuta työkokemusta edes hoitaakaan.
PIGS-maat
Portugali, Irlanti, Kreikka ja Espanja muodostavat englanninkielisen lyhenteen PIGS. Siihen voisi hyvin lisätä vielä yhden iin, sillä Italiankin arvellaan kuuluvan tähän porukkaan.
Kyse on siis niistä maista, joita muut Euroopan maat joutuvat taloudellisesti tukemaan heidän oman huonon taloudenpitonsa seurauksena. Tuesta päättää jokainen EU:n jäsenvaltio ihan itse ja siksi Suomikin voi aivan vaapasti päättää, minkälaiseen rahoituspakettiin lähtee mukaan.
Vuosi sitten aloitettiin Kreikalla ja silloin meille suomalaisille vakuutettiin, että nyt on syytä pelastaa Kreikka ettei tämä metsäpalo leviä muualle Eurooppaan. Silloin meidän eduskuntaryhmä linjasi kantamme, että emme lähde lainoittamaan Kreikkaa eli pelastamaan keskieurooppalaisia pankkeja, mikäli pankkien ja muiden holtittomien sijoittajien vastuusta ei ole tietoakaan. Eikä ollut eikä siis lähdetty. Nyt Kreikka on joutumassa velkasaneeraukseen eikä kellään tunnu olevan tietoa siitä, kuinka sille käy.
Tulipalo kuitenkin Suomen porvarihallituksesta huolimatta levisi ja nyt olemme kirjainyhdistelmän kolmannessa vaiheessa, kun Portugali on hakenut EU:lta taloudellista apua. Neljättä ja viidettä eli Espanjaa ja Italiaa saamme siis vielä hetken odotella.
Suomen sosialidemokraattisen puolueen linja on aivan oikea ja vastuullinen. Emme halua olla mukana sellaisissa päätöksissä, joissa ei edelleenkään olla valmiita taistelemaan sen puolesta, että varsinaiset "syylliset" eli pankit ja sijoittajat saataisiin vastuuseen ja kantamaan riskien realisoituminen.
Kiviniemi ja Katainen ovat toista mieltä, heille riittää näemmä se, että saavat olla muiden eurooppalaisten puoluejohtajien vietävinä eivätkä näe vauhtisokeudessaan palavaa metsää puilta.
Meidän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma moitti eilen aivan oikeutetusti komissaari Olli Rehniä sisäpolitiikkaamme ja vaaleihimme sekaantumisesta. Kovin suuri neropatti ei tarvitse olla ymmärtääkseen kytköksen pääministeri Kiviniemen (kesk) ja tulevan presidenttiehdokkaan Rehnin (kesk) välillä. Suomalaisiakin voisi joku kepulainen välillä ajatella.
Kyse on siis niistä maista, joita muut Euroopan maat joutuvat taloudellisesti tukemaan heidän oman huonon taloudenpitonsa seurauksena. Tuesta päättää jokainen EU:n jäsenvaltio ihan itse ja siksi Suomikin voi aivan vaapasti päättää, minkälaiseen rahoituspakettiin lähtee mukaan.
Vuosi sitten aloitettiin Kreikalla ja silloin meille suomalaisille vakuutettiin, että nyt on syytä pelastaa Kreikka ettei tämä metsäpalo leviä muualle Eurooppaan. Silloin meidän eduskuntaryhmä linjasi kantamme, että emme lähde lainoittamaan Kreikkaa eli pelastamaan keskieurooppalaisia pankkeja, mikäli pankkien ja muiden holtittomien sijoittajien vastuusta ei ole tietoakaan. Eikä ollut eikä siis lähdetty. Nyt Kreikka on joutumassa velkasaneeraukseen eikä kellään tunnu olevan tietoa siitä, kuinka sille käy.
Tulipalo kuitenkin Suomen porvarihallituksesta huolimatta levisi ja nyt olemme kirjainyhdistelmän kolmannessa vaiheessa, kun Portugali on hakenut EU:lta taloudellista apua. Neljättä ja viidettä eli Espanjaa ja Italiaa saamme siis vielä hetken odotella.
Suomen sosialidemokraattisen puolueen linja on aivan oikea ja vastuullinen. Emme halua olla mukana sellaisissa päätöksissä, joissa ei edelleenkään olla valmiita taistelemaan sen puolesta, että varsinaiset "syylliset" eli pankit ja sijoittajat saataisiin vastuuseen ja kantamaan riskien realisoituminen.
Kiviniemi ja Katainen ovat toista mieltä, heille riittää näemmä se, että saavat olla muiden eurooppalaisten puoluejohtajien vietävinä eivätkä näe vauhtisokeudessaan palavaa metsää puilta.
Meidän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma moitti eilen aivan oikeutetusti komissaari Olli Rehniä sisäpolitiikkaamme ja vaaleihimme sekaantumisesta. Kovin suuri neropatti ei tarvitse olla ymmärtääkseen kytköksen pääministeri Kiviniemen (kesk) ja tulevan presidenttiehdokkaan Rehnin (kesk) välillä. Suomalaisiakin voisi joku kepulainen välillä ajatella.
perjantaina, huhtikuuta 08, 2011
Häikäilemätöntä
Tämän päivän Hesarissa oli hurja juttu persujen agressiivisesta kampanjoinnista Uudellamaalla. Kuulostaa ikävältä ja kertoo siitä, että vaalikuume alkaa nousta vaarallisen korkeaksi.
Sama on ollut havaittavissa myös meidän vaalipiirissä, mutta tällä kertaa persut ovat siihen ihan syyttömiä. Luin männä viikolla lehdestä, että jonkinlaista nokkapokkaa oli käyty Joroisissa, kun samalle kaupalle olivat sattuneet mikkeliläinen Toivakka (kok) ja demarikaravaani.
Jouni Backman (sd.) kirjoitti lehdessä vastauksen Toivakan kuulemma omituiseen blogikirjoitukseen (en ole lukenut)tapahtuneesta. Eilen pääsin itse todistamaan tilannetta, kun olin mukana meidän karavaanissa Heinäveden torilla ja paikalle lehahti Toivakan valkotakkinen joukkue, jotka sumeilematta käyttivät hyväkseen demareiden järjestämää tilaisuutta.
Olen vuosien ajan järjestänyt oman porukkani kanssa toritilaisuuksia niin Mikkelissä kuin muuallakain, niin vaalien alla kuin niiden välissäkin. Tietyt pelisäännöt vaan on olemassa, mikäli käytöstapoja ei muutoin hallittaisikaan. Meillä ei ole koskaan ollut hankaluuksia kenenkään kanssa, kun säännöt on selvillä.
Meidän teltalle kahvittelemaan ovat tervetulleita kaikki, mutta vaalityötä siellä eivät toiset tee ellei erikseen näin ole sovittu. Fiksuimmat kepulaiset, kokoomuslaiset ja persut toki odottavat, että heitä sinne ohikulkiessa myös huudellaan, mikä useimmiten onkin meillä ollut tapana. Nämä samat fiksut ymmärtävät myös sen, että toisen teltalle ei jäädä losottamaan (juttelemaan) vaan kyse on kohteliaisuuskäynnistä, mikä on kutsujan taholta tarkoitettu pikaiseksi.
Itse olen yrittänyt muistuttaa muita siitä, että maltti on valttia ja että elämää on vaalien jälkeenkin. Ylilyönnit ja mahoton kouhkaaminen eivät ole kenenkään etu. Myönteisellä asenteella saadaan kaikkien kannalta paras tulos ja puolueiden menestys on ainoastaan äänestäjien käsissä.
Sama on ollut havaittavissa myös meidän vaalipiirissä, mutta tällä kertaa persut ovat siihen ihan syyttömiä. Luin männä viikolla lehdestä, että jonkinlaista nokkapokkaa oli käyty Joroisissa, kun samalle kaupalle olivat sattuneet mikkeliläinen Toivakka (kok) ja demarikaravaani.
Jouni Backman (sd.) kirjoitti lehdessä vastauksen Toivakan kuulemma omituiseen blogikirjoitukseen (en ole lukenut)tapahtuneesta. Eilen pääsin itse todistamaan tilannetta, kun olin mukana meidän karavaanissa Heinäveden torilla ja paikalle lehahti Toivakan valkotakkinen joukkue, jotka sumeilematta käyttivät hyväkseen demareiden järjestämää tilaisuutta.
Olen vuosien ajan järjestänyt oman porukkani kanssa toritilaisuuksia niin Mikkelissä kuin muuallakain, niin vaalien alla kuin niiden välissäkin. Tietyt pelisäännöt vaan on olemassa, mikäli käytöstapoja ei muutoin hallittaisikaan. Meillä ei ole koskaan ollut hankaluuksia kenenkään kanssa, kun säännöt on selvillä.
Meidän teltalle kahvittelemaan ovat tervetulleita kaikki, mutta vaalityötä siellä eivät toiset tee ellei erikseen näin ole sovittu. Fiksuimmat kepulaiset, kokoomuslaiset ja persut toki odottavat, että heitä sinne ohikulkiessa myös huudellaan, mikä useimmiten onkin meillä ollut tapana. Nämä samat fiksut ymmärtävät myös sen, että toisen teltalle ei jäädä losottamaan (juttelemaan) vaan kyse on kohteliaisuuskäynnistä, mikä on kutsujan taholta tarkoitettu pikaiseksi.
Itse olen yrittänyt muistuttaa muita siitä, että maltti on valttia ja että elämää on vaalien jälkeenkin. Ylilyönnit ja mahoton kouhkaaminen eivät ole kenenkään etu. Myönteisellä asenteella saadaan kaikkien kannalta paras tulos ja puolueiden menestys on ainoastaan äänestäjien käsissä.
Millä kielellä?
Eilen oli Mikkelin sd.kunnallisjärjestön järjestämä vaalipaneeli omille ehdokkailleen. Yleisöä oli ihan mukavasti paikalla ja jopa muutama ihan puolueväen ulkopuolinenkin.
Yleisön ikäjakauman mukaisesti, suurimman ajan keskustelusta vei kysymys eläkeindeksistä. Aihe on jokaisen toritilaisuuden ja vaalikeskustelun vakio, mutta niin tärkeä, että siitä pitää jaksaa aina vaan puhua.
Eilisen perusteella alan kyllä nyt jo vähän ihmetellä joidenkin potemaa ainaista eläkeindeksikiimaa. Olen näidenkin vaalien tiimoilta useaan, useaan kertaan selostanut eilenkin paikalla olleille henkilöille (sekä yleisössä että panelistina olleelle) sen, mitä tällä kaudella sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tälle asialle tehnyt.
Eilen kävin jälleen kerran asian läpi, mutta sama kiihko ja kiima vaan jatkui lisättynä vielä syytöksillä, että ei nykyiset kansanedustajatkaan ole tälle tehneet mitään. En enää tiedä, millä kielellä tästä toverijoukolle kertoisin ja se harmittaa, sillä tässä asiassa syytökset ovat aivan perusteettomat.
SDP:n eduskuntaryhmä teki siis viime joulukuussa täysistunnossa esityksen, että eläkeindeksijärjestelmä ja sen mahdolliset muutokset selvitettäisiin yhdessä valtiovallan ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Meidän tavoitteena on muuttaa indeksi asteittain nykyisestä 20/80 luvuista siten, että ensin 30/70 sitten 40/60 jne.
Tämä on iso askel kohti oikeudenmukaisempaa järjestelmää eikä sitä ole yksikään aikaisempi eduskuntaryhmämme tehnyt. Itsestään se ei ole tullut, vaan meitä on ryhmässä useita kansanedustajia, jotka olemme tästä asiasta jatkuvasti muille ryhmäkokouksissa puhuneet. Se on tuottanut tulosta, mutta harmi, että meidän omat puolueaktiivit Mikkelissä eivät tätä(kään) arvosta. Oma työni kuitenkin tämän osalta jatkuu.
Yleisön ikäjakauman mukaisesti, suurimman ajan keskustelusta vei kysymys eläkeindeksistä. Aihe on jokaisen toritilaisuuden ja vaalikeskustelun vakio, mutta niin tärkeä, että siitä pitää jaksaa aina vaan puhua.
Eilisen perusteella alan kyllä nyt jo vähän ihmetellä joidenkin potemaa ainaista eläkeindeksikiimaa. Olen näidenkin vaalien tiimoilta useaan, useaan kertaan selostanut eilenkin paikalla olleille henkilöille (sekä yleisössä että panelistina olleelle) sen, mitä tällä kaudella sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tälle asialle tehnyt.
Eilen kävin jälleen kerran asian läpi, mutta sama kiihko ja kiima vaan jatkui lisättynä vielä syytöksillä, että ei nykyiset kansanedustajatkaan ole tälle tehneet mitään. En enää tiedä, millä kielellä tästä toverijoukolle kertoisin ja se harmittaa, sillä tässä asiassa syytökset ovat aivan perusteettomat.
SDP:n eduskuntaryhmä teki siis viime joulukuussa täysistunnossa esityksen, että eläkeindeksijärjestelmä ja sen mahdolliset muutokset selvitettäisiin yhdessä valtiovallan ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Meidän tavoitteena on muuttaa indeksi asteittain nykyisestä 20/80 luvuista siten, että ensin 30/70 sitten 40/60 jne.
Tämä on iso askel kohti oikeudenmukaisempaa järjestelmää eikä sitä ole yksikään aikaisempi eduskuntaryhmämme tehnyt. Itsestään se ei ole tullut, vaan meitä on ryhmässä useita kansanedustajia, jotka olemme tästä asiasta jatkuvasti muille ryhmäkokouksissa puhuneet. Se on tuottanut tulosta, mutta harmi, että meidän omat puolueaktiivit Mikkelissä eivät tätä(kään) arvosta. Oma työni kuitenkin tämän osalta jatkuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)