Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Eilen sain hyvissä ajoin joulusiivouksen viimeisteltyä ja iltapäivästä lähtien oli kiva vastaanottaa ystäviä ja sukulaisia, jotka poikkesivat glögeille. Illalla vielä poltimme ystävättärien kanssa kynttilöitä ja nautiskelimme ihanista juustoista.
Tänään tein aamupäivällä pitkän kävelylenkin ja ihailin paitsi auringonpaistetta niin myös ihmisten jouluvalovirityksiä. Kävin myös kaupassa ostamassa kaikki mahdolliset naistenlehdet ja niitä sitten kera suklaan saan lueskella seuraavien päivien aikana. Joutenolo on mielestäni joulun parasta antia!
Tänä iltana on vielä edessä ns. joululahjavalvojaiset. Olemme miehen kanssa ottaneet tavaksi kuunnella aatonaattona radiosta jouluisia ohjelmia ja samalla paketoida lahjoja glögilasien kera. Huomenna siirrymme illansuussa jouluaterialle vanhempieni luokse, johon myös toivon mukaan pukki löytää tiensä.
Nyt toivotan kaikille oikein leppoisaa ja rauhallista joulua! Laitan tämän läppärin nyt kiinni, kassiin ja kassin komeroon. Palaan asiaan joulun jälkeen, viimeistään kuitenkin ensi vuonna.
lauantaina, joulukuuta 23, 2006
torstaina, joulukuuta 21, 2006
Venyvä viitostie
Nyt se on sitten päätetty. Valtion ensi vuoden budjetti nimittäin. Viitostie ei tälläkään kertaa saanut senttiäkään. Harmittava juttu monessakin mielessä. Etelä-savolaiset kuusi kansanedustajaa ovat varmasti tehneet parhaansa, mutta se ei nyt vaan riitä.
Vähäväkisen maakunnan vähien kansanedustajien on ymmärrettävä ja jaksettava verkostoitua muiden maakuntien edustajien kanssa ja entistä enemmän saatava muitten tukea aluettamme koskeville hankkeille. Kuuden edustajan painoarvo on yksinään aivan liian vähäinen, jotta asioita saataisiin omin voimin vietyä eteenpäin. Tästä on tälläkin vaalikaudella harmittavan monta esimerkkiä.
Viitostien parantaminen siis venyy hamaan tulevaisuuteen. Asia on kuitenkin sellainen, jota on syytä pitää joka foorumilla ja kaikissa yhteyksissä esillä, jotta rahoitus jonakin vuonna osuisi kohdalle. Jäämme seuraamaan tilannetta.
Vähäväkisen maakunnan vähien kansanedustajien on ymmärrettävä ja jaksettava verkostoitua muiden maakuntien edustajien kanssa ja entistä enemmän saatava muitten tukea aluettamme koskeville hankkeille. Kuuden edustajan painoarvo on yksinään aivan liian vähäinen, jotta asioita saataisiin omin voimin vietyä eteenpäin. Tästä on tälläkin vaalikaudella harmittavan monta esimerkkiä.
Viitostien parantaminen siis venyy hamaan tulevaisuuteen. Asia on kuitenkin sellainen, jota on syytä pitää joka foorumilla ja kaikissa yhteyksissä esillä, jotta rahoitus jonakin vuonna osuisi kohdalle. Jäämme seuraamaan tilannetta.
keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006
Jouluvalmisteluissa
Eilen oli teknisen lautakunnan kokous. Mielenkiintoisin aihe kokouksessa oli selvitys Karkialammen varuskunta-alueen tulevasta käytöstä. Katsaus oli toki hyvin yleisluontoinen ja täsmentyy matkan varrella. Alueelle on hyvät mahdollisuudet tehdä vaikka mitä. Itse haluaisin, että liikuntapuolta pidettäisiin aktiivisesti mukana suunnitelmissa, onhan Kalevankankaan ulkoilu- ja liikunta-alue ihan Karkialammen naapurissa.
Apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli mukana kokouksessa. Hänen kiitoksiinsa lautakunnan puheenjohtajalle Pertti Oksalle (kok.) oli kaikkien helppo yhtyä. Pera on hoitanut tehtävää hyvin ja lautakunnassa vallitsee hyvä yhteistyön henki. Lautakunnan jäsenet ovat kaikki sitoutuneita ja motivoituneita tähän omaan sektoriinsa. Tässä lautakunnassa on mukava olla.
Muutoin olen saanut selitellä ihmisille sitä, kuinka vielä joulunalusviikolla pidetään niin paljon kokouksia. Itse en olisi asiaa (6 vuoden jälkeenkään) ymmärtänytkään, mutta hallituskaverini Marjukka Tikka (kok.) puki teorian sanoiksi. Nimittäin suurin osa heistä, jotka kokousten ajankohdasta päättävät, ovat miehiä ja miehet tunnetusti hieman vierastavat jouluvalmistelujen tekoa eli heille passaa vallan mainiosti istua jouluviikolla pitkissä kokouksissa ! Minusta tämä Marjukan sanoiksi pukema ajatus voi hyvinkin pitää paikkansa eikä sitä monikaan mies maanantaina kaupunginhallituksessakaan kiistänyt.
Oma joulusiivoukseni on nyt viimeistä silausta vailla, huomenna jatkan vielä urakoimista ennen Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kokousta. Olen siinä onnellisessa asemassa, että hyväkuntoinen ja reipas äitini on innokas siivooja ja mielellään auttaa minuakin huushollin putsauksessa, niin tänäänkin.
Äsken olimme virittäytymässä joulun tunnelmiin Mikkelin tuomiokirkossa Päämajakoulun ja Rouhialan koulun joulujuhlassa. Kirkko olikin täynnä ja me ekaluokkalaisten esiintyjien vanhemmat olimme haljeta ylpeydestä. Huomenna alkaa lapsilla kaivattu joululoma ja joulupukin odottaminen. Voi vielä moneen kertaan tulla aika pitkäksi...
Apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli mukana kokouksessa. Hänen kiitoksiinsa lautakunnan puheenjohtajalle Pertti Oksalle (kok.) oli kaikkien helppo yhtyä. Pera on hoitanut tehtävää hyvin ja lautakunnassa vallitsee hyvä yhteistyön henki. Lautakunnan jäsenet ovat kaikki sitoutuneita ja motivoituneita tähän omaan sektoriinsa. Tässä lautakunnassa on mukava olla.
Muutoin olen saanut selitellä ihmisille sitä, kuinka vielä joulunalusviikolla pidetään niin paljon kokouksia. Itse en olisi asiaa (6 vuoden jälkeenkään) ymmärtänytkään, mutta hallituskaverini Marjukka Tikka (kok.) puki teorian sanoiksi. Nimittäin suurin osa heistä, jotka kokousten ajankohdasta päättävät, ovat miehiä ja miehet tunnetusti hieman vierastavat jouluvalmistelujen tekoa eli heille passaa vallan mainiosti istua jouluviikolla pitkissä kokouksissa ! Minusta tämä Marjukan sanoiksi pukema ajatus voi hyvinkin pitää paikkansa eikä sitä monikaan mies maanantaina kaupunginhallituksessakaan kiistänyt.
Oma joulusiivoukseni on nyt viimeistä silausta vailla, huomenna jatkan vielä urakoimista ennen Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kokousta. Olen siinä onnellisessa asemassa, että hyväkuntoinen ja reipas äitini on innokas siivooja ja mielellään auttaa minuakin huushollin putsauksessa, niin tänäänkin.
Äsken olimme virittäytymässä joulun tunnelmiin Mikkelin tuomiokirkossa Päämajakoulun ja Rouhialan koulun joulujuhlassa. Kirkko olikin täynnä ja me ekaluokkalaisten esiintyjien vanhemmat olimme haljeta ylpeydestä. Huomenna alkaa lapsilla kaivattu joululoma ja joulupukin odottaminen. Voi vielä moneen kertaan tulla aika pitkäksi...
tiistaina, joulukuuta 19, 2006
Opetuspalvelua
Eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa oli tarkoitus antaa lupa seudullisen opetuspalvelukeskuksen jatkovalmisteluille. Asiasta kuultiin hyvät alustukset (Virpi Siekkinen ja Heikki Hirvonen), mutta siitä huolimatta kokoomus halusi asian jättää pöydälle. Myös meidän ryhmässä jotkut olivat sitä mieltä, että asiaa täytyy vielä selvittää ja siitä halutaan keskustella koko valtuustoryhmän kesken.
Tätä hanketta on valmisteltu nyt pari vuotta ja se on aidosti esimerkkitapaus siitä, kuinka valmisteluun on hyvin otettu sekä asianosaiset että luottamushenkilöt mukaan. Tilaisuuksia eri kohderyhmille on järjestetty useita ja läsnäolleitten näkökantoja on myös otettu valmistelussa huomioon.
On selvää, että uusi asia herättää ihmetystä ja kenties epäluuloakin, mutta olisi suotavaa, että siinä vaiheessa kun päätöksiä tehdään, niin niitä tehtäisiin oikeiden tietojen pohjalta eikä harhaluulojen vallassa. Tästä asiasta on ollut tarjolla oikeatakin tietoa, mutta joskus vaan tuntuu siltä kuin mieluummin haluttaisi ainoastaan olla jarrumiehinä ja lietsoa epäluuloa ja hämmenystä muihinkin.
Itse olisin ollut valmis eilen antamaan luvan hankkeen jatkovalmistelulle. Vasta jatkovalmistelun jälkeen voimme saada selville tiettyjä asioita, joiden arvioiminen vaikuttaa sitten lopullisen päätöksen tekemiseen. Jokainen kunta tekee päätöksen liittymisestä itse ja myös liittymisen jälkeen jokainen kunta edelleenkin päättää itse (myös) koulusektoriin liittyvistä asioista. Puheet siitä, että joku toinen kunta maksaisi toisten kuntien opetustoimen menot ovat turhia.
Ainoastaan tekemällä asioita yhdessä (seudulllisesti) voimme turvata oppilaillemme tasokkaat opetuspalvelut ja opettajille töitä omalla seudulla myös tulevaisuudessa. Näiden rakenteellisten muutosten aika on nyt. Saman on havainnut myös opettajien ammattiyhdistys, joka lausunnossaan kehotti kaupunkia lähtemään mukaan seuraavaan vaiheeseen. Asioiden pitkittyessä niillä on usein taipumus mutkistua. Toivon, että tässä tapauksessa ei niin kävisi.
Tätä hanketta on valmisteltu nyt pari vuotta ja se on aidosti esimerkkitapaus siitä, kuinka valmisteluun on hyvin otettu sekä asianosaiset että luottamushenkilöt mukaan. Tilaisuuksia eri kohderyhmille on järjestetty useita ja läsnäolleitten näkökantoja on myös otettu valmistelussa huomioon.
On selvää, että uusi asia herättää ihmetystä ja kenties epäluuloakin, mutta olisi suotavaa, että siinä vaiheessa kun päätöksiä tehdään, niin niitä tehtäisiin oikeiden tietojen pohjalta eikä harhaluulojen vallassa. Tästä asiasta on ollut tarjolla oikeatakin tietoa, mutta joskus vaan tuntuu siltä kuin mieluummin haluttaisi ainoastaan olla jarrumiehinä ja lietsoa epäluuloa ja hämmenystä muihinkin.
Itse olisin ollut valmis eilen antamaan luvan hankkeen jatkovalmistelulle. Vasta jatkovalmistelun jälkeen voimme saada selville tiettyjä asioita, joiden arvioiminen vaikuttaa sitten lopullisen päätöksen tekemiseen. Jokainen kunta tekee päätöksen liittymisestä itse ja myös liittymisen jälkeen jokainen kunta edelleenkin päättää itse (myös) koulusektoriin liittyvistä asioista. Puheet siitä, että joku toinen kunta maksaisi toisten kuntien opetustoimen menot ovat turhia.
Ainoastaan tekemällä asioita yhdessä (seudulllisesti) voimme turvata oppilaillemme tasokkaat opetuspalvelut ja opettajille töitä omalla seudulla myös tulevaisuudessa. Näiden rakenteellisten muutosten aika on nyt. Saman on havainnut myös opettajien ammattiyhdistys, joka lausunnossaan kehotti kaupunkia lähtemään mukaan seuraavaan vaiheeseen. Asioiden pitkittyessä niillä on usein taipumus mutkistua. Toivon, että tässä tapauksessa ei niin kävisi.
maanantaina, joulukuuta 18, 2006
"No onkos tullut kesä..."
Eilen vietimme isolla joukolla yhteislaulutilaisuutta Mikkelin työväentalolla. Kesken jouluvalmistelujen malttoi joululauluja laulamaan tulla lähes 150 ihmistä ja sali oli melkein täynnä. Muusikko (kaupunginvaltuutettu sd.) Jukka Pöntinen laulatti porukoita ammattimaisin ottein. Yllätysohjelmanumeron esitti poikani Onni (7 v.), joka halusi mennä lavalle laulamaan otsikossa mainitun laulun. Esitys meni hienosti, vaikkakin totesin, että poika on perinyt laulunlahjansa minulta... Aplodit olivat kuitenkin valtaisat ja Onni tyytyväinen.
Nyt alkaa noin kymmenen hengen aktiivisin taustajoukkoni valmistautua ansaittuun joulutaukoon ja kukin voi keskittyä oman joulunsa valmisteluun. Sovimme eilen, että huilaamme ja ulkoilemme ja keräämme voimia jaksaaksemme tammikuussa taas järjestellä tapahtumia. Ilman tätä porukkaa ei mistään tulisi mitään!
Muutoin tämä viikko on vielä varsin vauhdikas. Tänään aamulla kokoontuu seutuvaliokunta ja iltapäivällä vuoden viimeinen kaupunginhallitus. Molemmissa on pitkät esityslistat, joten illalla taas tietää kokouksissa istuneensa. Yritän kokousten välissä päivällä käydä vähän joululahjaostoksilla ja kenties saada muitakin hyödyllisiä asioita hoidettua.
Nyt alkaa noin kymmenen hengen aktiivisin taustajoukkoni valmistautua ansaittuun joulutaukoon ja kukin voi keskittyä oman joulunsa valmisteluun. Sovimme eilen, että huilaamme ja ulkoilemme ja keräämme voimia jaksaaksemme tammikuussa taas järjestellä tapahtumia. Ilman tätä porukkaa ei mistään tulisi mitään!
Muutoin tämä viikko on vielä varsin vauhdikas. Tänään aamulla kokoontuu seutuvaliokunta ja iltapäivällä vuoden viimeinen kaupunginhallitus. Molemmissa on pitkät esityslistat, joten illalla taas tietää kokouksissa istuneensa. Yritän kokousten välissä päivällä käydä vähän joululahjaostoksilla ja kenties saada muitakin hyödyllisiä asioita hoidettua.
torstaina, joulukuuta 14, 2006
Pipareita ja palavereja
Kovasti tuntuu olevan nyt kiirettä muillakin kuin joulutontuilla. Lukukauden viimeiset päivät ovat käsillä ja monenlaista puuhaa riittää silläkin sektorilla. Kotona ovat työllistäneet piparin ja torttujen paistot sekä lahjojen miettiminen läheisille. Yhden hyvän hoksasin äsken uutisista; Erkki Tuomiojalle myönnettiin vuoden Tieto-Finlandia -palkinto ja sen käyn huomenna hakemassa pukinkonttiin.
Kokousrintamalla ovat myös vuoden viimeiset asiat käsillä ja melkein jokainen kokoonpano istuu vielä ennen joulua alas. Tänään oli Etelä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous, jossa koolla olivat edustajat kaikista jäsenkunnista. Kovasti tuntuivat olevan tyytyväisiä kuntayhtymän talousnäkymiin ja se tietenkin on hyvä asia.
Mielenkiintoisen avauksen esittivät edustajat Mäntyharjulta. Asia sinänsä ei ole uusi, mutta varmastikin perusteellisen pohdinnan arvoinen. Asiaan tullaan palaamaan hallituksen kokouksessa myöhemmin.
Kokouksen jälkeen sain tilaisuuden esittää Mastin tämänhetkiselle rehtorille huolestuneen kysymyksen siitä, kuinka koulussa pystytään ottamaan huomioon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Paljon puhutaan pudokkaista ja syrjäytyvistä, mutta onko koulussa resursseja ja keinoja antaa näille (esim. luki-kirjoitushäiriöisille) sellaista tukea opinnoista selviytymiseksi, mitä he ovat perusopetuksessa saaneet ja mitä he yhä tarvitsisivat. Vs. rehtori Martti Ijäs lupasi asiaa selvittää ja siihenkin palataan myöhemmin.
Nyt on vielä aloitettava joulukorttien kirjoittamisurakka. Aina yhtä hyvissä ajoin siis. Kortteja on niin mukava saada, että itsekin niitä useamman kymmenen joka joulu maailmalle laitan. Siinä mielessä maailma toki on muuttunut, että muistamisia jouluaattona tulee tekstiviestien muodossa solkenaan, mutta eivätpä ne vielä perinteistä korttia ole syrjäyttäneet, onneksi.
Kokousrintamalla ovat myös vuoden viimeiset asiat käsillä ja melkein jokainen kokoonpano istuu vielä ennen joulua alas. Tänään oli Etelä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous, jossa koolla olivat edustajat kaikista jäsenkunnista. Kovasti tuntuivat olevan tyytyväisiä kuntayhtymän talousnäkymiin ja se tietenkin on hyvä asia.
Mielenkiintoisen avauksen esittivät edustajat Mäntyharjulta. Asia sinänsä ei ole uusi, mutta varmastikin perusteellisen pohdinnan arvoinen. Asiaan tullaan palaamaan hallituksen kokouksessa myöhemmin.
Kokouksen jälkeen sain tilaisuuden esittää Mastin tämänhetkiselle rehtorille huolestuneen kysymyksen siitä, kuinka koulussa pystytään ottamaan huomioon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Paljon puhutaan pudokkaista ja syrjäytyvistä, mutta onko koulussa resursseja ja keinoja antaa näille (esim. luki-kirjoitushäiriöisille) sellaista tukea opinnoista selviytymiseksi, mitä he ovat perusopetuksessa saaneet ja mitä he yhä tarvitsisivat. Vs. rehtori Martti Ijäs lupasi asiaa selvittää ja siihenkin palataan myöhemmin.
Nyt on vielä aloitettava joulukorttien kirjoittamisurakka. Aina yhtä hyvissä ajoin siis. Kortteja on niin mukava saada, että itsekin niitä useamman kymmenen joka joulu maailmalle laitan. Siinä mielessä maailma toki on muuttunut, että muistamisia jouluaattona tulee tekstiviestien muodossa solkenaan, mutta eivätpä ne vielä perinteistä korttia ole syrjäyttäneet, onneksi.
tiistaina, joulukuuta 12, 2006
Valoa näkyvissä
Taidan sittenkin selvitä. Olen ollut viime viikosta lähtien vähän sairaana ja siksi pois pelistä. Eilen alkoi tuntua siltä, että elämä taas voittaa! Onkin ollut hauska huomata, kuinka monet ovat ihmetelleet sitä, mihin olen blogeissani kadonnut. Nyt yritän pysyä toimintakykyisenä ja kirjoitella tännekin aina muutaman kerran viikossa.
Eilen oli koolla Hirvesalmen, Ristiinan ja Mikkelin hallitukset. Tarkoitus oli linjata sitä, kuinka nämä kolme kuntaa lähtevät tekemään kunta- ja palvelurakenneselvityksiä. Aivan yksituumaisilta eivät puheenvuorot kuulostaneet; itselle jäi tunne, että toiset puhuivat aidasta ja toiset aidanseipäistä. Huomasin vaan miettiväni sitä, MISTÄHÄN IHMEESTÄ epäluuloisuus toisia kohtaan oikein johtuu ja olisiko sille jotakin tehtävissä...? Lopputulokseksi kuitenkin tuli, että hallitusten puheenjohtajistot jatkavat mietintöjään yhdessä ja koettavat saada asiaa vietyä eteenpäin.
Muutoin en oikein pidä siitä tavasta, joka on meilläkin tällä hallituskaudella yleistynyt. Yhä useampi asia käsitellään puheenjohtajiston kesken. Toki on järkevää ja joskus toimivaakin miettiä asioita pienemmällä porukalla, mutta silloin kun päätöstä joutuu kuitenkin tekemään koko kaupunginhallitus, pitäisi kaikilla olla se sama tieto päätöksenteon ja prosessien etenemisen vaiheista. Liian usein tuntuu siltä, kuin tieto ei aivan kaikille hallituksen jäsenille näistä puheenjohtajiston palavereista välittyisi samalla tavalla. Eiliseen neuvotteluun oli poikkeuksellisesti kutsuttu koko kaupunginhallitus.
Eilen oli myös kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Ensimmäistä kertaa kokeilimme sitä, että maratonkokous aloitettiin jo päivällä. Aikaisemmin pitkät kokoukset ovat venyneet iltamyöhään eikä ihmisten vireystaso enää työpäivän jälkeen iltakymmeneltä ole ollut kummoinen. Eilinen kokous sujui tehokkaasti ja oli ohi jo 18 maissa. Vireystaso ainakin pysyi kokoussalissa korkealla, siitä pitivät huolen sählääminen joissakin ponsikuvioissa.
Itse olin kaupunginhallituksen jäsenenä tyytyväinen siitä, että meidän moneen kertaan läpi käymä budjetti sai nyt myös valtuuston siunauksen. Toki mieltä lämmitti myös jo perinteiseksi käynyt kukkapaketti, jonka antaja on kyllä tiedossa, mutta perusteita ei ehkä näin julkisesti voi kertoa. Sininen hyasintti muistuttaa nyt keittiössämme siitä, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta silti kunnioitamme toistemme näkemyksiä ja voimme olla kavereita.
Eilen oli koolla Hirvesalmen, Ristiinan ja Mikkelin hallitukset. Tarkoitus oli linjata sitä, kuinka nämä kolme kuntaa lähtevät tekemään kunta- ja palvelurakenneselvityksiä. Aivan yksituumaisilta eivät puheenvuorot kuulostaneet; itselle jäi tunne, että toiset puhuivat aidasta ja toiset aidanseipäistä. Huomasin vaan miettiväni sitä, MISTÄHÄN IHMEESTÄ epäluuloisuus toisia kohtaan oikein johtuu ja olisiko sille jotakin tehtävissä...? Lopputulokseksi kuitenkin tuli, että hallitusten puheenjohtajistot jatkavat mietintöjään yhdessä ja koettavat saada asiaa vietyä eteenpäin.
Muutoin en oikein pidä siitä tavasta, joka on meilläkin tällä hallituskaudella yleistynyt. Yhä useampi asia käsitellään puheenjohtajiston kesken. Toki on järkevää ja joskus toimivaakin miettiä asioita pienemmällä porukalla, mutta silloin kun päätöstä joutuu kuitenkin tekemään koko kaupunginhallitus, pitäisi kaikilla olla se sama tieto päätöksenteon ja prosessien etenemisen vaiheista. Liian usein tuntuu siltä, kuin tieto ei aivan kaikille hallituksen jäsenille näistä puheenjohtajiston palavereista välittyisi samalla tavalla. Eiliseen neuvotteluun oli poikkeuksellisesti kutsuttu koko kaupunginhallitus.
Eilen oli myös kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Ensimmäistä kertaa kokeilimme sitä, että maratonkokous aloitettiin jo päivällä. Aikaisemmin pitkät kokoukset ovat venyneet iltamyöhään eikä ihmisten vireystaso enää työpäivän jälkeen iltakymmeneltä ole ollut kummoinen. Eilinen kokous sujui tehokkaasti ja oli ohi jo 18 maissa. Vireystaso ainakin pysyi kokoussalissa korkealla, siitä pitivät huolen sählääminen joissakin ponsikuvioissa.
Itse olin kaupunginhallituksen jäsenenä tyytyväinen siitä, että meidän moneen kertaan läpi käymä budjetti sai nyt myös valtuuston siunauksen. Toki mieltä lämmitti myös jo perinteiseksi käynyt kukkapaketti, jonka antaja on kyllä tiedossa, mutta perusteita ei ehkä näin julkisesti voi kertoa. Sininen hyasintti muistuttaa nyt keittiössämme siitä, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta silti kunnioitamme toistemme näkemyksiä ja voimme olla kavereita.
maanantaina, joulukuuta 04, 2006
Vihreitä kuulia ja ajatuksia
Lauantain glögitilaisuus torilla oli menestys! Ihmisiä kävi paikalla älyttömästi ja loistava sää teki päivästä upean. Kävimme keskusteluja pienistä ja isoista asioista. Jälleen kerran huomasin, kuinka mukavia nämä vapaamuotoiset toritilaisuudet ovat.
Iltapäivällä oli Otavan työväenyhdistyksen järjestämät pikkujoulut, johon varustauduimme Onnin kanssa pieni paketti mukanamme. Puuron ja muutaman joululaulun jälkeen pukki vihdoin tulikin ja lapset kihisivät jännityksestä. Loppuillan nautiskelimmekin kotona kynttilöitä poltellen ja Vihreitä kuulia syöden. Sunnuntaina piipahdimme joulukadun avajaisissa Juvalla. Harmi vaan, vettä tuli taivaan täydeltä.
Eilen tuli valtakunnan Vihreiltä mielenkiintoinen avaus. He ovat valmiit julkistamaan esityksensä ns. perustulosta. Tämän päivän Hesarissa asiasta kerrottiin enemmän ja minusta siinä kuviossa vaikuttaa olevan järkeä. Toki myös Vihreät myöntävät, että uudistus vie aikaa ja on syytä toteuttaa porrastaen. Toivon, että tätä pitkään puheena ollutta ajatusta selvitettäisiin perusteellisesti, eikä ammuttaisi muista puolueista heti alas.
Ensimmäisenä vaiheena olisi verotuksen muuttaminen siten, että alle 1000 euron kuukausiansioista ei tarvitsisi veroja maksaa. Tämä olisi mielestäni järkevää ja parantaisi monen väestöryhmän tilannetta. Uudistuksesta hyötyisivät niin pieneläkeläiset, työttömät, lapsiperheet, opiskelijat kuin muutkin pienituloiset. Mielenkiinnolla odotan, kuinka tähän esitykseen tullaan suhtautumaan.
Olen näet huomannut, että muillakin puolueilla saattaa joskus olla hyviä ajatuksia ja niihin pitäisi suhtautua rakentavalla tavalla eikä olla kateellisia ja mustasukkaisia. Liian monta kertaa hyviä ideoita vastustetaan ainoastaan siksi, että sen on esittänyt joku muu kuin oma puolue. Yhteistyö yli puoluerajojen ja yli kuntarajojen on kuitenkin ainut keino saada asioita vietyä eteenpäin.
Iltapäivällä oli Otavan työväenyhdistyksen järjestämät pikkujoulut, johon varustauduimme Onnin kanssa pieni paketti mukanamme. Puuron ja muutaman joululaulun jälkeen pukki vihdoin tulikin ja lapset kihisivät jännityksestä. Loppuillan nautiskelimmekin kotona kynttilöitä poltellen ja Vihreitä kuulia syöden. Sunnuntaina piipahdimme joulukadun avajaisissa Juvalla. Harmi vaan, vettä tuli taivaan täydeltä.
Eilen tuli valtakunnan Vihreiltä mielenkiintoinen avaus. He ovat valmiit julkistamaan esityksensä ns. perustulosta. Tämän päivän Hesarissa asiasta kerrottiin enemmän ja minusta siinä kuviossa vaikuttaa olevan järkeä. Toki myös Vihreät myöntävät, että uudistus vie aikaa ja on syytä toteuttaa porrastaen. Toivon, että tätä pitkään puheena ollutta ajatusta selvitettäisiin perusteellisesti, eikä ammuttaisi muista puolueista heti alas.
Ensimmäisenä vaiheena olisi verotuksen muuttaminen siten, että alle 1000 euron kuukausiansioista ei tarvitsisi veroja maksaa. Tämä olisi mielestäni järkevää ja parantaisi monen väestöryhmän tilannetta. Uudistuksesta hyötyisivät niin pieneläkeläiset, työttömät, lapsiperheet, opiskelijat kuin muutkin pienituloiset. Mielenkiinnolla odotan, kuinka tähän esitykseen tullaan suhtautumaan.
Olen näet huomannut, että muillakin puolueilla saattaa joskus olla hyviä ajatuksia ja niihin pitäisi suhtautua rakentavalla tavalla eikä olla kateellisia ja mustasukkaisia. Liian monta kertaa hyviä ideoita vastustetaan ainoastaan siksi, että sen on esittänyt joku muu kuin oma puolue. Yhteistyö yli puoluerajojen ja yli kuntarajojen on kuitenkin ainut keino saada asioita vietyä eteenpäin.
lauantaina, joulukuuta 02, 2006
Mietteitä mäntyharjulaisittain
Eilen olimme Mäntyharjun torilla. Joulun avajaisissa siellä oli paikalla satoja ihmisiä. Tunnelma oli hyvä ja iloinen joulumieli selvästi tuloillaan. Ihmiset halusivat kuitenkin puhua myös hieman vakavampia asioita.
Eniten paikkakuntalaisia tuntui mietityttävän liikenteeseen liittyvät kuviot. Jahkailu viitostien rakentamisen kanssa kuumentaa tunteita molemmin puolin nykyistä tietä. Epätietoisuus rakentamisen aloittamisen ajankohdasta on harmittavaa myös tien vierustalla asuvien kannalta. He eivät vieläkään tiedä, mistä kohdasta lopullinen linjaus tulee menemään ja oman tontin rakentamisen kannalta asia on hankala. Näiden yksittäistenkin ihmisten huoli ja mielipiteet tulisi ymmärtää ja ottaa huomioon.
Mäntyharjun ja koko maakunnan asukkaiden kannalta on ikävää, että päätöstä rahoituksesta ei sittenkään ensi vuodelle saatu. Asiassa ei kuitenkaan pidä antaa periksi, vaan vääntö ensi vuoden budjettia varten on aloitettava saman tien. Syksyllä on jo taas liian myöhäistä.
Toinen liikenteeseen liittyvä kysymys, mikä mäntyharjulaisia eilen puhututti, on kenties vieläkin kauempana tulevaisuudessa oleva kanavahanke. Kanavan rakentaminen Mäntyharjun kautta Kymijoelle, ja siitä rannikon satamiin kulkeva reitti, avaisi uudet mahdollisuudet tavaraliikenteen kuljettamiseksi maailmalle ja tietenkin päinvastoin.
Asia on jollakin tavalla ollut liikenneministeriössä vireillä ja eduskunnassakin siitä on puhuttu jo vuosia, mutta hankkeen mittavuuden (kalleuden) takia siitä ei oikein ole päästy puusta pitkälle. Minua ajatus viehättää monestakin syystä.
Siirtämällä raskasta kuljetusta vetten päälle saataisiin kevennettyä maantieliikennettä, jolloin liikenneturvallisuus meille pikkkuautoilijoille paranisi. Isojen teiden kunnossapidon tarve olisi jatkossa vähäisempää, jolloin tierahoja riittäisi paremmin ns. paikallisteille ja se taas helpottaisi monen etelä-savolaisen elämää. Kanavan rakentaminen olisi vuosien urakka, joka toisi alueelle työpaikkoja ja valmistuttuaan loisi paremmat mahdollisuudet yritysten sijoittua tänne logistisesti suotuisalle seudulle.
Tämä on yksi niitä hankkeita, joita täytyy pitää vireillä ja lobbausta sen puolesta tehtävä jatkuvasti, mikäli meinataan siinä koskaan edistyä. Saimaan-kanavan vuokrasopimuksen päättyminen on edessämme nopeammin kuin ymmärrämmekään ja sitä ennen tulisi jotakin tapahtua.
Kohta tapahtuu Mikkelin torilla, nimittäin siellä on tänään perinteiset joulumarkkinat. Entiseen tapaan tori on varmastikin täynnä myyntikojuja ja ihmisiä kiertelee haistelemassa joulun tunnelmia. Omalla kojullani tarjoamme edellisten vuosien malliin kuumaa glögiä jouluostosten lomassa kierteleville asiakkaille. Tervetuloa kello 9.00-13.00 välisenä aikana!
Eniten paikkakuntalaisia tuntui mietityttävän liikenteeseen liittyvät kuviot. Jahkailu viitostien rakentamisen kanssa kuumentaa tunteita molemmin puolin nykyistä tietä. Epätietoisuus rakentamisen aloittamisen ajankohdasta on harmittavaa myös tien vierustalla asuvien kannalta. He eivät vieläkään tiedä, mistä kohdasta lopullinen linjaus tulee menemään ja oman tontin rakentamisen kannalta asia on hankala. Näiden yksittäistenkin ihmisten huoli ja mielipiteet tulisi ymmärtää ja ottaa huomioon.
Mäntyharjun ja koko maakunnan asukkaiden kannalta on ikävää, että päätöstä rahoituksesta ei sittenkään ensi vuodelle saatu. Asiassa ei kuitenkaan pidä antaa periksi, vaan vääntö ensi vuoden budjettia varten on aloitettava saman tien. Syksyllä on jo taas liian myöhäistä.
Toinen liikenteeseen liittyvä kysymys, mikä mäntyharjulaisia eilen puhututti, on kenties vieläkin kauempana tulevaisuudessa oleva kanavahanke. Kanavan rakentaminen Mäntyharjun kautta Kymijoelle, ja siitä rannikon satamiin kulkeva reitti, avaisi uudet mahdollisuudet tavaraliikenteen kuljettamiseksi maailmalle ja tietenkin päinvastoin.
Asia on jollakin tavalla ollut liikenneministeriössä vireillä ja eduskunnassakin siitä on puhuttu jo vuosia, mutta hankkeen mittavuuden (kalleuden) takia siitä ei oikein ole päästy puusta pitkälle. Minua ajatus viehättää monestakin syystä.
Siirtämällä raskasta kuljetusta vetten päälle saataisiin kevennettyä maantieliikennettä, jolloin liikenneturvallisuus meille pikkkuautoilijoille paranisi. Isojen teiden kunnossapidon tarve olisi jatkossa vähäisempää, jolloin tierahoja riittäisi paremmin ns. paikallisteille ja se taas helpottaisi monen etelä-savolaisen elämää. Kanavan rakentaminen olisi vuosien urakka, joka toisi alueelle työpaikkoja ja valmistuttuaan loisi paremmat mahdollisuudet yritysten sijoittua tänne logistisesti suotuisalle seudulle.
Tämä on yksi niitä hankkeita, joita täytyy pitää vireillä ja lobbausta sen puolesta tehtävä jatkuvasti, mikäli meinataan siinä koskaan edistyä. Saimaan-kanavan vuokrasopimuksen päättyminen on edessämme nopeammin kuin ymmärrämmekään ja sitä ennen tulisi jotakin tapahtua.
Kohta tapahtuu Mikkelin torilla, nimittäin siellä on tänään perinteiset joulumarkkinat. Entiseen tapaan tori on varmastikin täynnä myyntikojuja ja ihmisiä kiertelee haistelemassa joulun tunnelmia. Omalla kojullani tarjoamme edellisten vuosien malliin kuumaa glögiä jouluostosten lomassa kierteleville asiakkaille. Tervetuloa kello 9.00-13.00 välisenä aikana!
torstaina, marraskuuta 30, 2006
Seutusoppaa
Tiistaina oli siis Mikkelin seudun seutuvaltuuston kokous. Tilaisuus pidettiin Haukivuorella ja paikalla oli kohtuullisesti valtuuston jäseniä. Eniten kuhinaa herätti valtuuston puheenjohtajiston valinta. Kun seutuvaltuusto noin vuosi sitten aloitti toimintansa, silloin päätettiin että puheenjohtajia on kolme ja ne kiertävät puolueittain ja kunnittain tietyn logiikan mukaisesti.
Kierrätykseen päädyttiin nytkin. Varsinaiseksi puheenjohtajaksi tuli Mäntyharjun Markku Häkkänen (kok.), 1. varapuheenjohtajaksi Puumalan Kimmo Kotro (sdp.) ja 2. varapuheenjohtajaksi Pauli Mattila (kesk.) Pertunmaalta. Valinnoista keskusteltiin ennen varsinaista kokousta ja henkilöt olivat puolueittensa yksimieliset esitykset.
Keskustelua herätti kuitenkin se, että näillä esityksillä Mikkelin kaupunki jäi ilman edustusta. Asia tuntui harmittavan montaa ei-mikkeliläistä. Asioiden etenemisen kannalta on pidetty tärkeänä, että Mikkelistä on edustus puheenjohtajistossa. Toinen keskustelua herättynyt seikka oli tasa-arvokysymys. Aiemmin on pidetty tärkeänä, että puheenjohtajistossa on molempia sukupuolia. Tällä kertaa silläkään ei ollut merkitystä.
Vielä ihmeteltiin sitä, että kuinka varsinainen puheenjohtajuus kuitenkin kiinnosti kokoomusta, kun vasta pari päivää aikaisemmin oli piirin kannanotto ollut seutuvaltuustoa kohtaan hyvin kritisoiva. Mutta ehkä idea onkin siinä, että nyt seutuvaltuustosta voikin tulla oikeasti toimiva ja järkevä toimielin, kun johto on oikealla puolueella...
Itse sain vastailla kysymyksiin siitä, kuinka mikkeliläiset demarit halusivat luopua paikastaan puheenjohtajistossa. En osannut näihin kysymyksiin vastata. Oma näkemykseni kun oli, että se olisi ollut myös meidän toiminnan ja tiedonkulun kannalta säilyttämisen arvoinen paikka. Erityisen kummallista tässä oli se, että kaikkien "sopimusten" ja keskustelujen jälkeenkin paikka puheenjohtajistossa olisi ollut meille muiden taholta suorastaan tarjottimella.
Tätä seutusoppaa oli keitetty oikein urakalla ja niin kuin kaikessa hämmentämisessä yleensäkin, keittäjinä olivat ne, jotka varsinaisesta päätöksenteosta ovat etäällä eivätkä näe metsää puilta. Toivon totisesti, että sopasta seuraa hyvä lopputulos eikä muutu käärmekeitoksi kuin korkeintaan sen keittäjille.
Kierrätykseen päädyttiin nytkin. Varsinaiseksi puheenjohtajaksi tuli Mäntyharjun Markku Häkkänen (kok.), 1. varapuheenjohtajaksi Puumalan Kimmo Kotro (sdp.) ja 2. varapuheenjohtajaksi Pauli Mattila (kesk.) Pertunmaalta. Valinnoista keskusteltiin ennen varsinaista kokousta ja henkilöt olivat puolueittensa yksimieliset esitykset.
Keskustelua herätti kuitenkin se, että näillä esityksillä Mikkelin kaupunki jäi ilman edustusta. Asia tuntui harmittavan montaa ei-mikkeliläistä. Asioiden etenemisen kannalta on pidetty tärkeänä, että Mikkelistä on edustus puheenjohtajistossa. Toinen keskustelua herättynyt seikka oli tasa-arvokysymys. Aiemmin on pidetty tärkeänä, että puheenjohtajistossa on molempia sukupuolia. Tällä kertaa silläkään ei ollut merkitystä.
Vielä ihmeteltiin sitä, että kuinka varsinainen puheenjohtajuus kuitenkin kiinnosti kokoomusta, kun vasta pari päivää aikaisemmin oli piirin kannanotto ollut seutuvaltuustoa kohtaan hyvin kritisoiva. Mutta ehkä idea onkin siinä, että nyt seutuvaltuustosta voikin tulla oikeasti toimiva ja järkevä toimielin, kun johto on oikealla puolueella...
Itse sain vastailla kysymyksiin siitä, kuinka mikkeliläiset demarit halusivat luopua paikastaan puheenjohtajistossa. En osannut näihin kysymyksiin vastata. Oma näkemykseni kun oli, että se olisi ollut myös meidän toiminnan ja tiedonkulun kannalta säilyttämisen arvoinen paikka. Erityisen kummallista tässä oli se, että kaikkien "sopimusten" ja keskustelujen jälkeenkin paikka puheenjohtajistossa olisi ollut meille muiden taholta suorastaan tarjottimella.
Tätä seutusoppaa oli keitetty oikein urakalla ja niin kuin kaikessa hämmentämisessä yleensäkin, keittäjinä olivat ne, jotka varsinaisesta päätöksenteosta ovat etäällä eivätkä näe metsää puilta. Toivon totisesti, että sopasta seuraa hyvä lopputulos eikä muutu käärmekeitoksi kuin korkeintaan sen keittäjille.
tiistaina, marraskuuta 28, 2006
Pohdiskelua
Eilinen eläkeläistilaisuus oli hyvä. Paikalle oli saapunut runsaasti asianosaisia. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja pahimmat epäkohdat tulivat kyllä selkeästi esille. Varsinaisesti mitään uutta ei ilmennyt, ovathan nämä samat asiat puhututtaneet ihmisiä jo vuosia.
Talousarvio saatiin käsiteltyä sujuvasti. Myös investoinnit menivät kaavailulla tavalla. Mikkelipuiston "ykkösvaihe" sai vielä rahoituksen, mutta vähemmän kuin alunperin oli kaavailtu. Toivoa vaan sopii, että ykkösvaihe myös joskus aidosti päättyy, ettei sen varjolla huomaamatta puistoa rakenneta valmiiksi ilman yritysten sitoutumista.
Hänskin monitoimikenttä pysyy budjetissa. Itse en näe nyt järkevänä sitä, että se näinä huonoina vuosina tehdään noin massiivisena, mutta vuosi sitten asia näin päätettiin valtuustossa äänestämällä ja siihen on mielestäni tyytyminen. Demokratia on toiminut ja vähemmistöön jääneiden on syytä tyytyä päätökseen, eikä koettaa hankaloittaa asian etenemistä äänestyttämällä asiaa joka vuosi.
Sosiaali- ja terveyspuolen tilanne herätti taas paljon ajatuksia. Osittain siihen oli myös syynä pieni episodi, jonka kohteeksi jouduin ennen kaupunginhallituksen kokousta. Ryhdyin miettimään sitä, kuinka meillä kaupungissa hoidetaan ja pystytään hoitamaan mieleltään sairastuneet. Paljon on ollut valtakunnallisestikin puhetta siitä, kuinka mielenterveyspotilaat jätetään heitteille ja sen seurauksena näiden ihmisten sairaudet pahenevat ja aiheuttavat pahimmillaan hankaluuksia myös aivan sivullisille. Näin oli myös eilisen tapauksen laita.
Toisaalta, sairauden ja luonnevikaisuuden ero voi olla vaikea huomata, varsinkin kun asianomainen tai lähipiiri ei sitä halua tunnustaa. Itse olen saanut kokea jo vuosia erilaisia hyökkäyksiä tämän saman ihmisen taholta ja tavallaan olen siihen jo vähän tottunutkin. Eilen tosin päätin, että nyt riittää. Tälle päivälle olen sopinut tapaamisia muutamien ihmisten (poliisi, lääkäri, juristi) kanssa kysyäkseni, mitkä ovat lailliset keinoni päästä tästä kiusallisesta vaivasta eroon.
Tänään on hankala päivä siinä mielessä, että illalla on kolme kokousta samaan aikaan. Joudun siis tekemään valinnan kaupungin teknisen lautakunnan, ESKKY:n ja seutuvaltuuston välillä. Tällä kertaa valitsen harvemmin kokoontuvan seutuvaltuuston, vaikkakin ajomatka Haukivuorelle pimeässä vähän hirvittääkin. Teknisessä lautakunnassa olen "vain" kaupunginhallituksen edustaja, joten läsnäoloni siellä ei päätöksiin vaikuta. ESKKY:ssä olen ainut Mikkelin kaupunginhallituksesta, joten siellä pitäisi olla paikalla, mutta varajäsen saa nyt astua remmiin. No, tällaista pohdiskelua ajankäytöstä täytyy välillä tehdä.
Talousarvio saatiin käsiteltyä sujuvasti. Myös investoinnit menivät kaavailulla tavalla. Mikkelipuiston "ykkösvaihe" sai vielä rahoituksen, mutta vähemmän kuin alunperin oli kaavailtu. Toivoa vaan sopii, että ykkösvaihe myös joskus aidosti päättyy, ettei sen varjolla huomaamatta puistoa rakenneta valmiiksi ilman yritysten sitoutumista.
Hänskin monitoimikenttä pysyy budjetissa. Itse en näe nyt järkevänä sitä, että se näinä huonoina vuosina tehdään noin massiivisena, mutta vuosi sitten asia näin päätettiin valtuustossa äänestämällä ja siihen on mielestäni tyytyminen. Demokratia on toiminut ja vähemmistöön jääneiden on syytä tyytyä päätökseen, eikä koettaa hankaloittaa asian etenemistä äänestyttämällä asiaa joka vuosi.
Sosiaali- ja terveyspuolen tilanne herätti taas paljon ajatuksia. Osittain siihen oli myös syynä pieni episodi, jonka kohteeksi jouduin ennen kaupunginhallituksen kokousta. Ryhdyin miettimään sitä, kuinka meillä kaupungissa hoidetaan ja pystytään hoitamaan mieleltään sairastuneet. Paljon on ollut valtakunnallisestikin puhetta siitä, kuinka mielenterveyspotilaat jätetään heitteille ja sen seurauksena näiden ihmisten sairaudet pahenevat ja aiheuttavat pahimmillaan hankaluuksia myös aivan sivullisille. Näin oli myös eilisen tapauksen laita.
Toisaalta, sairauden ja luonnevikaisuuden ero voi olla vaikea huomata, varsinkin kun asianomainen tai lähipiiri ei sitä halua tunnustaa. Itse olen saanut kokea jo vuosia erilaisia hyökkäyksiä tämän saman ihmisen taholta ja tavallaan olen siihen jo vähän tottunutkin. Eilen tosin päätin, että nyt riittää. Tälle päivälle olen sopinut tapaamisia muutamien ihmisten (poliisi, lääkäri, juristi) kanssa kysyäkseni, mitkä ovat lailliset keinoni päästä tästä kiusallisesta vaivasta eroon.
Tänään on hankala päivä siinä mielessä, että illalla on kolme kokousta samaan aikaan. Joudun siis tekemään valinnan kaupungin teknisen lautakunnan, ESKKY:n ja seutuvaltuuston välillä. Tällä kertaa valitsen harvemmin kokoontuvan seutuvaltuuston, vaikkakin ajomatka Haukivuorelle pimeässä vähän hirvittääkin. Teknisessä lautakunnassa olen "vain" kaupunginhallituksen edustaja, joten läsnäoloni siellä ei päätöksiin vaikuta. ESKKY:ssä olen ainut Mikkelin kaupunginhallituksesta, joten siellä pitäisi olla paikalla, mutta varajäsen saa nyt astua remmiin. No, tällaista pohdiskelua ajankäytöstä täytyy välillä tehdä.
maanantaina, marraskuuta 27, 2006
Juhlaa ja arkea
Tänään pidetään SDP:n järjestäminä ympäri maata tilaisuuksia eläkeläisteemalla. Mikkelin tilaisuus alkaa aamuyhdeksältä musiikkiopiston auditoriossa. Paikalla on neljä demaritarjokasta eduskuntaan ja toivon mukaan sali täynnä aktiivisia eläkeläisiä.
Sali oli täynnä myös perjantai-iltana Mikkelin Mäntyniemen pikkujouluissa. Tapahtuma on aina sellainen, joka vetää paljon ihmisiä paikalle. Eikä ihme, sillä ohjelma on mukavaa ja jouluruoka erittäin maittavaa. Mäntyniemen johtokunnan jäsenenä olin oikein tyytyväinen tilaisuuden vetovoimaisuuteen.
Iltapäivällä aloitamme talousarvion viimeistelyn kaupunginhallituksessa. Keskustelua tulee varmasti investoinneista. Tuntuu siltä kuin kaikki investoinnit olisivat erityisen perusteltuja. Itse toivon, että ainakin Mikkelipuiston kohdalla järki voittaisi.
Sali oli täynnä myös perjantai-iltana Mikkelin Mäntyniemen pikkujouluissa. Tapahtuma on aina sellainen, joka vetää paljon ihmisiä paikalle. Eikä ihme, sillä ohjelma on mukavaa ja jouluruoka erittäin maittavaa. Mäntyniemen johtokunnan jäsenenä olin oikein tyytyväinen tilaisuuden vetovoimaisuuteen.
Iltapäivällä aloitamme talousarvion viimeistelyn kaupunginhallituksessa. Keskustelua tulee varmasti investoinneista. Tuntuu siltä kuin kaikki investoinnit olisivat erityisen perusteltuja. Itse toivon, että ainakin Mikkelipuiston kohdalla järki voittaisi.
perjantaina, marraskuuta 24, 2006
Onpa synkkää
Nyt on kyllä tekemistä, että saa mielen jollakin tavalla virkistymään. Aamusta iltaan on pimeää ja märkää ja tuntuu siltä, kuin valoa ei pilkahtaisi millään saralla. Ymmärrän hyvin niitä, jotka kiroavat marraskuun jonnekin syvälle ja kokevat suoranaista masennusta näinä pimeinä viikkoina.
Onneksi on olemassa ystäviä, joiden kanssa voi arjen harmautta jakaa. Eilen työmaalla päivittelimme Kirsikan kanssa tätä "synkkyyttä ja kurjuutta" ja eipä aikaakaan, kun työkaverimme yllätti meidät suklaalevyllä. Kuuma kahvi ja suklaa piristivät välituntia kummasti. (Terkut Veikolle!).
Eilen illalla kokoontui oman yhdistykseni (Mikkelin Työväenyhdistyksen) johtokunta. Meillä muutamilla aktiiveilla on aina vilkasta keskustelua niin paikallisista kuin valtakunnallisistakin asioista. Eilen teimme pientä päivitystä myös vaalityösuunnitelmaan.
Johtokunnan jälkeen oli kunnallisjärjestön edustajiston kokous. Edustajisto on koko paikallisen puolueorganisaation ydin. Paikalla oli vakiojengi. Olisi vaan suotavaa, että osallistumisprosentti olisi hieman korkeampi. Ymmärrän hyvin, että ihmisillä on paljon menoja ja kiireitä (niin on itsellänikin), mutta tiedon kulkemisen ja keskustelun parantamiseksi olisi tosi hyvä, että valtuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet ja lautakuntien jäsenet kokoontuisivat mahdollisimman täysilukuisina edes muutaman kerran vuodessa.
Tänään alkavat ensimmäiset joulutapahtumat. Illalla on ensimmäiset pikkujoulutkin, pitää muistaa käydä hankkimassa pienet paketit ja koettaa saada Onnille parturiaika vielä johonkin väliin. Joulukatuja avataan ympäri maata, huomenna Mikkelissäkin. Ehkäpä jouluvalot ja lasten laulut saavat synkkyyden taas tänäkin vuonna pikkuhiljaa katoamaan...
Onneksi on olemassa ystäviä, joiden kanssa voi arjen harmautta jakaa. Eilen työmaalla päivittelimme Kirsikan kanssa tätä "synkkyyttä ja kurjuutta" ja eipä aikaakaan, kun työkaverimme yllätti meidät suklaalevyllä. Kuuma kahvi ja suklaa piristivät välituntia kummasti. (Terkut Veikolle!).
Eilen illalla kokoontui oman yhdistykseni (Mikkelin Työväenyhdistyksen) johtokunta. Meillä muutamilla aktiiveilla on aina vilkasta keskustelua niin paikallisista kuin valtakunnallisistakin asioista. Eilen teimme pientä päivitystä myös vaalityösuunnitelmaan.
Johtokunnan jälkeen oli kunnallisjärjestön edustajiston kokous. Edustajisto on koko paikallisen puolueorganisaation ydin. Paikalla oli vakiojengi. Olisi vaan suotavaa, että osallistumisprosentti olisi hieman korkeampi. Ymmärrän hyvin, että ihmisillä on paljon menoja ja kiireitä (niin on itsellänikin), mutta tiedon kulkemisen ja keskustelun parantamiseksi olisi tosi hyvä, että valtuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet ja lautakuntien jäsenet kokoontuisivat mahdollisimman täysilukuisina edes muutaman kerran vuodessa.
Tänään alkavat ensimmäiset joulutapahtumat. Illalla on ensimmäiset pikkujoulutkin, pitää muistaa käydä hankkimassa pienet paketit ja koettaa saada Onnille parturiaika vielä johonkin väliin. Joulukatuja avataan ympäri maata, huomenna Mikkelissäkin. Ehkäpä jouluvalot ja lasten laulut saavat synkkyyden taas tänäkin vuonna pikkuhiljaa katoamaan...
keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006
Lapin koulutusviikko
Eilinen oli näköjään turmiollinen vapaa-ilta, en jaksanut tehdä mitään (paitsi pestä pyykiä ja laittaa ruokaa) ja blogikin jäi kirjoittamatta. Maanantaina olimme siis Savonlinnassa ammatillisen koulutuskuntayhtymän vieraina.
Keskustelua käytiin monista tärkeistäkin asioista, mutta ehkä eniten intohimoa herätti keskustelu jokakeväisestä hallitusten Lapin koulutusviikosta. Molemmat kuntayhtymät ovat jo vuosikymmeniä tehneet keväällä seminaarimatkan Ylläkselle. Itse olin viime keväänä mukana ensimmäistä kertaa.
Viikko oli antoisa ja kokemuksena hyvä. Toista kertaa en voi (kaikkien muitten menojen lisäksi) olla poissa kotoa kokonaista viikkoa. Harmittavinta koko asiassa on se, että viikon aikana siellä oikeasti tehdään sellaisia kauaskantoisia linjauksia, joihin sitten vuoden/vuosien aikana aina palataan. On ikävää, että vuoden tärkeimmät linjaukset tehdään sellaisissa olosuhteissa, joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua.
Esitinkin, että kokeiltaisiin vastaavaa seminaarisessiota jossakin vähän lähempänä ja tiiviimpänä, jolloin kaksi matkustuspäivää jäisi pois ja jolloin useimmat voisivat paremmin osallistua esim kolmeksi päiväksi varsinaiseen ohjelmaan ja halukkaat voisivat jäädä pariksi päiväksi vaikka hiihtelemään. Esitys sai kyllä ymmärrystä, mutta ei suurtakaan suosiota. Päätös osallistumisesta ensi kevään koulutusviikolle tehtiin niinkuin aina ennenkin. Toivottavasti sisältöön ja kestoon voisi vielä saada vaikutettua.
Tänään olikin oikea maakuntapäivä. Ensin aamusta lähtien maakuntavaltuuston kokous ja sitten klo 16.00 alkaen maakunnallisen ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kokous. Molemmissa tehtiin isoja linjauksia, mutta nyt en enää jaksa niitä kommentoida. Muutenkin on ollut rankka päivä, puhelin on piipittänyt tauotta ja ihmetystä on herättänyt mm. eilinen opetuslautakunnan päätös. Palaan siihenkin sitten yön yli nukuttuani.
Onneksi ehdin laittaa pojan nukkumaan ja nyt istun itse hetken tässä televisiota katsellen ja samalla sähköposteihin vastaillen. Huomenna taas pari kokousta, perjantaina kaksi menoa, lauantaina samaten, sunnuntaina vain yksi kokous, maanantaina kolme, tiistaina kolme jne. jne. Huomaan toivovani, että tulisipa jo joulutauko...
Keskustelua käytiin monista tärkeistäkin asioista, mutta ehkä eniten intohimoa herätti keskustelu jokakeväisestä hallitusten Lapin koulutusviikosta. Molemmat kuntayhtymät ovat jo vuosikymmeniä tehneet keväällä seminaarimatkan Ylläkselle. Itse olin viime keväänä mukana ensimmäistä kertaa.
Viikko oli antoisa ja kokemuksena hyvä. Toista kertaa en voi (kaikkien muitten menojen lisäksi) olla poissa kotoa kokonaista viikkoa. Harmittavinta koko asiassa on se, että viikon aikana siellä oikeasti tehdään sellaisia kauaskantoisia linjauksia, joihin sitten vuoden/vuosien aikana aina palataan. On ikävää, että vuoden tärkeimmät linjaukset tehdään sellaisissa olosuhteissa, joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua.
Esitinkin, että kokeiltaisiin vastaavaa seminaarisessiota jossakin vähän lähempänä ja tiiviimpänä, jolloin kaksi matkustuspäivää jäisi pois ja jolloin useimmat voisivat paremmin osallistua esim kolmeksi päiväksi varsinaiseen ohjelmaan ja halukkaat voisivat jäädä pariksi päiväksi vaikka hiihtelemään. Esitys sai kyllä ymmärrystä, mutta ei suurtakaan suosiota. Päätös osallistumisesta ensi kevään koulutusviikolle tehtiin niinkuin aina ennenkin. Toivottavasti sisältöön ja kestoon voisi vielä saada vaikutettua.
Tänään olikin oikea maakuntapäivä. Ensin aamusta lähtien maakuntavaltuuston kokous ja sitten klo 16.00 alkaen maakunnallisen ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kokous. Molemmissa tehtiin isoja linjauksia, mutta nyt en enää jaksa niitä kommentoida. Muutenkin on ollut rankka päivä, puhelin on piipittänyt tauotta ja ihmetystä on herättänyt mm. eilinen opetuslautakunnan päätös. Palaan siihenkin sitten yön yli nukuttuani.
Onneksi ehdin laittaa pojan nukkumaan ja nyt istun itse hetken tässä televisiota katsellen ja samalla sähköposteihin vastaillen. Huomenna taas pari kokousta, perjantaina kaksi menoa, lauantaina samaten, sunnuntaina vain yksi kokous, maanantaina kolme, tiistaina kolme jne. jne. Huomaan toivovani, että tulisipa jo joulutauko...
maanantaina, marraskuuta 20, 2006
Alkuviikon ajatuksia
Piirikokous lauantaina sujui entiseen malliin. Uutena elementtinä oli kuitenkin ns. vapaamuotoinen keskustelu ennen varsinaisen kokouksen alkua. Kaikki totesimme sen olevan hyvä uudistus ja, että sitä on syytä toteuttaa myös jatkossa.
Keskustelua käytiin vilkkaasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Monenlaista mielipidettä asioiden marssijärjestyksestä on ilmassa ja se on pelkästään hyvä. Vain erilaisten mielipiteiden ääneenlausuminen voi tuottaa keskustelua ja sitä kautta muodostaa yhteisen kannan, jossa eri näkökulmat on voitu yhteensovittaa.
Tänään joudun jättämään Mikkelin kaupunginhallituksen kokouksen väliin. Savonlinnan ammatillinen koulutuskuntayhtymä on kutsunut meidän kuntayhtymän hallituksen vieraakseen ja tarkoitus on käydä keskusteluja siitä, kuinka yhteistyötä voitaisi entisestään lisätä. Olemme hyvällä tiellä kohti maakunnallista koulutuskuntayhtymää.
Tämä viikko muutoinkin on varsin täyteen ahdettu. Onneksi eilen oli lähes vapaata, niin ehdin hyvin lukea kaikki viikon paperit.
Keskustelua käytiin vilkkaasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Monenlaista mielipidettä asioiden marssijärjestyksestä on ilmassa ja se on pelkästään hyvä. Vain erilaisten mielipiteiden ääneenlausuminen voi tuottaa keskustelua ja sitä kautta muodostaa yhteisen kannan, jossa eri näkökulmat on voitu yhteensovittaa.
Tänään joudun jättämään Mikkelin kaupunginhallituksen kokouksen väliin. Savonlinnan ammatillinen koulutuskuntayhtymä on kutsunut meidän kuntayhtymän hallituksen vieraakseen ja tarkoitus on käydä keskusteluja siitä, kuinka yhteistyötä voitaisi entisestään lisätä. Olemme hyvällä tiellä kohti maakunnallista koulutuskuntayhtymää.
Tämä viikko muutoinkin on varsin täyteen ahdettu. Onneksi eilen oli lähes vapaata, niin ehdin hyvin lukea kaikki viikon paperit.
lauantaina, marraskuuta 18, 2006
Piirikokous
Heräsin aikaisin outoon huminaan; vettä satoi kaatamalla. Voi, voi. Lasten pihalle rakentamat lumilinnat saavat kyytiä ja sisälläolopäivä sadetta paossa tietää levotonta iltaa. Onneksi kaupungissa on hyvä uimahalli, joten energiaa pääsee purkamaan vaikka sinne.
Itse olen varustautunut olemaan koko päivän sisällä, sillä Etelä-Savon SDP pitää piirikokoustaan aamukymmenestä lähtien Heimarissa ja siellä tuskin sateinen ja harmaa sää aiheuttaa häiriötä. Kaksi kertaa vuodessa pidettävät piirikokoukset ovat mukavia tapahtumia siinä mielessä, että tulee tavattua sellaisiakin puolueihmisiä, joita näissä viikottaisissa oman alueen tapaamisissa ei näe.
Piirikokoukseen osallistuvat paikallisista yhdistyksistä aktiivisimmat toimijat, jotka eivät välttämättä ole muissa kunnallisissa tai maakunnallisissa kuvioissa ollenkaan mukana, mutta jotka useimmiten ovat oman yhdistyksen kantavia voimia ja kokeneita kansalaisia.
Asiat tämän päivän kokouksessa ovat sääntömääräisten asioiden lisäksi hyvin ajankohtaisia. Puhetta riittänee PARAS-hankkeesta ja eduskuntavaaleista. Jonkinlainen kannanotto maakunnan kehittämisestä on varmastikin tulossa.
Loppupäivä tullee etenemään nautiskellen. Meidät on Onnin kanssa kutsuttu Kirsin luokse saunomaan ja koiraa "hoitamaan". Vierailua varten pakkasin jo kamat kassiin ja tein valmistelut herkullista kinkkupiirakkaa varten. Onnille haemme vielä jonkun hyvän elokuvan, joten me aikuiset saamme rauhassa (pitkästä aikaa) vaihtaa kuulumisia ja parantaa maailmaa.
Itse olen varustautunut olemaan koko päivän sisällä, sillä Etelä-Savon SDP pitää piirikokoustaan aamukymmenestä lähtien Heimarissa ja siellä tuskin sateinen ja harmaa sää aiheuttaa häiriötä. Kaksi kertaa vuodessa pidettävät piirikokoukset ovat mukavia tapahtumia siinä mielessä, että tulee tavattua sellaisiakin puolueihmisiä, joita näissä viikottaisissa oman alueen tapaamisissa ei näe.
Piirikokoukseen osallistuvat paikallisista yhdistyksistä aktiivisimmat toimijat, jotka eivät välttämättä ole muissa kunnallisissa tai maakunnallisissa kuvioissa ollenkaan mukana, mutta jotka useimmiten ovat oman yhdistyksen kantavia voimia ja kokeneita kansalaisia.
Asiat tämän päivän kokouksessa ovat sääntömääräisten asioiden lisäksi hyvin ajankohtaisia. Puhetta riittänee PARAS-hankkeesta ja eduskuntavaaleista. Jonkinlainen kannanotto maakunnan kehittämisestä on varmastikin tulossa.
Loppupäivä tullee etenemään nautiskellen. Meidät on Onnin kanssa kutsuttu Kirsin luokse saunomaan ja koiraa "hoitamaan". Vierailua varten pakkasin jo kamat kassiin ja tein valmistelut herkullista kinkkupiirakkaa varten. Onnille haemme vielä jonkun hyvän elokuvan, joten me aikuiset saamme rauhassa (pitkästä aikaa) vaihtaa kuulumisia ja parantaa maailmaa.
torstaina, marraskuuta 16, 2006
Viikon kohokohta
Viikon kohokohta on taas takana. Jostain syystä ainut säällinen kotiintuloaika ajoittuu yleensä torstai-iltaan; Onnin korisharkat on hoidettu 19 mennessä ja voimme rauhoittua tv:n ääreen katsomaan Kotikatua. Se onkin ainut sarja, jota olen ehtinyt/viitsinyt tv:stä viime vuosina säännöllisesti seurata. Siitä on mukava aloittaa laskeutuminen viikonloppuun, vaikkakin vielä perjantaina on aamulla jaksettava herätä töihin.
Eilinen päivä kaikkine rientoineen on vielä tänäänkin pyörinyt mielessä. Asiat olivat sen verran moninaisia, että tulevat mielessä pyörimään varmasti pitkään. Viimeisenä eilen illalla olimme siis koolla demarien kesken kunnallistoimikunnassa. Oli oikein piristävä ja antoisa tilaisuus. Ennako-odotuksista poiketen, selvisimme kokouksesta ennätysajassa, liekö syynä tuuraajan toimiminen puheenjohtajana. Huolimatta siitä, että kokous sujui rivakasti, saimme käsiteltyä ja puhuttua monta varsin vaikeatakin asiaa puhki. Tuntui oikein hyvältä.
Tänään olen keskittynyt Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän asioihin. Koolla oli iltapäivällä iso porukka eri omistajakunnista ja teemana oli kuntien kuuleminen. Kuntien edustajat vaikuttivat tyytyväisiltä ESKKY:n tämänhetkiseen tilanteeseen ja siitä on tietenkin hyvä jatkaa.
Aikuiskoulutuksen porukka oli kutsunut meidät hallituksen jäsenet vieraakseen koululle. Saimme käytyä vapaamuotoisesti hyviä keskusteluja aikuiskoulutuksen tilanteesta ja uskon, että tämä ensimmäinen tapaaminen johtaa hyvin pian seuraavaan kohtaamiseen. Asioiden käsittelyä helpottaa aina se, että tiedämme kenen kanssa oikeasti asioimme ja se, että ohi virallisen kokouksen saamme tutustua toinen toisiimme.
Näitä blogejani luetaan tosi ahkerasti. Usein saan vastata kysymykseen, että "miksei kukaan koskaan kommentoi mitään?" Vastaan taas, että kyllä kommentoi. En vaan ole halunnut tehdä kommentoinnista julkista, sillä nimettömien viestien tyyli ja sisältö ei aina ole sellaista, jota haluaisin esim. äitini lukevan. Joillakin ihmisillä tuntuu vaan olevan loputon määrä viisautta ja viitseliäisyyttä koettaa pahoittaa toisten mieltä, enkä halua antaa sitä mahdollisuutta omien sivujeni kautta tehdä julkisesti.
Oma mieleni tuntuu olevan jo niin parkkiintunut, että ei näistä kommentoinneista pahoitu, päinvastoin. Tiedän tarkalleen, mistä ne tulevat ja myös miksi tällaiseen on joillakin tarvetta. Tuntuu siltä, kuin itse saisin aina vaan lisää voimia näistä asiattomista viesteistä, sillä tiedän saamani toisenlaisen palautteen johdosta, että olen toimissani oikealla tiellä.
Eilinen päivä kaikkine rientoineen on vielä tänäänkin pyörinyt mielessä. Asiat olivat sen verran moninaisia, että tulevat mielessä pyörimään varmasti pitkään. Viimeisenä eilen illalla olimme siis koolla demarien kesken kunnallistoimikunnassa. Oli oikein piristävä ja antoisa tilaisuus. Ennako-odotuksista poiketen, selvisimme kokouksesta ennätysajassa, liekö syynä tuuraajan toimiminen puheenjohtajana. Huolimatta siitä, että kokous sujui rivakasti, saimme käsiteltyä ja puhuttua monta varsin vaikeatakin asiaa puhki. Tuntui oikein hyvältä.
Tänään olen keskittynyt Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän asioihin. Koolla oli iltapäivällä iso porukka eri omistajakunnista ja teemana oli kuntien kuuleminen. Kuntien edustajat vaikuttivat tyytyväisiltä ESKKY:n tämänhetkiseen tilanteeseen ja siitä on tietenkin hyvä jatkaa.
Aikuiskoulutuksen porukka oli kutsunut meidät hallituksen jäsenet vieraakseen koululle. Saimme käytyä vapaamuotoisesti hyviä keskusteluja aikuiskoulutuksen tilanteesta ja uskon, että tämä ensimmäinen tapaaminen johtaa hyvin pian seuraavaan kohtaamiseen. Asioiden käsittelyä helpottaa aina se, että tiedämme kenen kanssa oikeasti asioimme ja se, että ohi virallisen kokouksen saamme tutustua toinen toisiimme.
Näitä blogejani luetaan tosi ahkerasti. Usein saan vastata kysymykseen, että "miksei kukaan koskaan kommentoi mitään?" Vastaan taas, että kyllä kommentoi. En vaan ole halunnut tehdä kommentoinnista julkista, sillä nimettömien viestien tyyli ja sisältö ei aina ole sellaista, jota haluaisin esim. äitini lukevan. Joillakin ihmisillä tuntuu vaan olevan loputon määrä viisautta ja viitseliäisyyttä koettaa pahoittaa toisten mieltä, enkä halua antaa sitä mahdollisuutta omien sivujeni kautta tehdä julkisesti.
Oma mieleni tuntuu olevan jo niin parkkiintunut, että ei näistä kommentoinneista pahoitu, päinvastoin. Tiedän tarkalleen, mistä ne tulevat ja myös miksi tällaiseen on joillakin tarvetta. Tuntuu siltä, kuin itse saisin aina vaan lisää voimia näistä asiattomista viesteistä, sillä tiedän saamani toisenlaisen palautteen johdosta, että olen toimissani oikealla tiellä.
keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006
Tehokas päiväjärjestys
Varhaisissa heräämisissä on puolensa. Nyt olen jo ehtinyt käydä happihypyllä, suihkussa, lukea lehdet sekä tyhjentää tiskikoneen ja kuivausrummun. Kahvin tippuessa ja tukan kuivuessa, ehdin huiskaista tämän kirjoituksenkin. Tehokasta siis näin aamutuimaan, mutta eiköhän se kostaudu siten illan viimeisessä kokouksessa...
Tänään aamupäivällä kokoontuu seutuvaliokunta. Esityslistalla on montakin tärkeää asiaa. Käytäntönä on nyt jonkun aikaa ollut se, että nämä listat lähetetään sähköisesti myös seutuvaltuuston jäsenille, jotta nämä tietävät hyvissä ajoin, mitä asioita on tulossa seutuvaliokunnan kokoukseen. Varsinaiset listathan ovat kaikkien kansalaisten nähtävissä internetissä Mikkelin kaupungin sivuilla.
Valitettavan usein vain tuntuu siltä, kuin tätä tiedonsaantimahdollisuutta ei oikein osattaisi käyttää. Siinä vaiheessa kun valmisteluprosessi on edennyt päätöksentekovaiheeseen, ryhdytään vasta pähkäilemään, "mistä oikein on kysymys?" ja "miksei meille ole kerrottu mitään...?" On paljon asioita, joihin voi vaikuttaa jos vain itse ymmärtää olla asioista kiinnostunut ja aktiivinen.
Iltapäivällä Mikaelissa alkaa Kuntaliiton järjestämä kunta-ja palvelurakenneseminaari. Siellä on mahdollisuus kuulla tämänhetkiset linjaukset siitä, missä uudistuksessa ollaan menossa. Toivottavasti moni Mikkelin seudun päättäjistä pääsee paikalle.
Illalla on vielä paikallisen SDP:n kokous. Tiedossa on jälleen mukava sessio samanhenkisten tovereiden kanssa. Muuten nämä "omien" keskeiset palaverit ovat hyviä ja keskustelevia, mutta meikäläisen elämänrytmiin hiukan liian hidastempoisia... Samat asiat saataisiin vietyä läpi vauhdikkaasti asioiden käsittelyn siitä lainkaan kärsimättä, päinvastoin.
Tänään aamupäivällä kokoontuu seutuvaliokunta. Esityslistalla on montakin tärkeää asiaa. Käytäntönä on nyt jonkun aikaa ollut se, että nämä listat lähetetään sähköisesti myös seutuvaltuuston jäsenille, jotta nämä tietävät hyvissä ajoin, mitä asioita on tulossa seutuvaliokunnan kokoukseen. Varsinaiset listathan ovat kaikkien kansalaisten nähtävissä internetissä Mikkelin kaupungin sivuilla.
Valitettavan usein vain tuntuu siltä, kuin tätä tiedonsaantimahdollisuutta ei oikein osattaisi käyttää. Siinä vaiheessa kun valmisteluprosessi on edennyt päätöksentekovaiheeseen, ryhdytään vasta pähkäilemään, "mistä oikein on kysymys?" ja "miksei meille ole kerrottu mitään...?" On paljon asioita, joihin voi vaikuttaa jos vain itse ymmärtää olla asioista kiinnostunut ja aktiivinen.
Iltapäivällä Mikaelissa alkaa Kuntaliiton järjestämä kunta-ja palvelurakenneseminaari. Siellä on mahdollisuus kuulla tämänhetkiset linjaukset siitä, missä uudistuksessa ollaan menossa. Toivottavasti moni Mikkelin seudun päättäjistä pääsee paikalle.
Illalla on vielä paikallisen SDP:n kokous. Tiedossa on jälleen mukava sessio samanhenkisten tovereiden kanssa. Muuten nämä "omien" keskeiset palaverit ovat hyviä ja keskustelevia, mutta meikäläisen elämänrytmiin hiukan liian hidastempoisia... Samat asiat saataisiin vietyä läpi vauhdikkaasti asioiden käsittelyn siitä lainkaan kärsimättä, päinvastoin.
tiistaina, marraskuuta 14, 2006
Diabetespäivä
Tänään vietettiin maailman diabetespäivää. Itä-Suomen lääninhallitus, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Mikkelin sosiaali- ja terveystoimi järjestivät sairaalan auditoriossa keskustelutilaisuuden alueen kuntien päättäjille ja viranhaltijoille.
Alustukset vetivät vakavaksi. Olen toki aiheeseen saanut perehtyä jo vuosikymmeniä, sillä eräällä perheenjäsenistämme on ollut aikuisiän diabetes jo vuodesta 1969 lähtien. Riski sairastua ja sairauden mukanaan tuomat lisäsairaudet ovat enemmän kuin hyvin tiedossani.
Tänään asiaa valotettiin nimenomaan yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka tärkeää tässä nimenomaisessa sairaudessa on ennaltaehkäisy ja varhainen taudin huomaaminen. Pienillä toimilla saataisiin moni aikuisiän diabetes paljastettua ja aloitettua hoito ennenkuin tilanne menee pahemmaksi. Tauti saattaa olla monella piilevänä vuosikausia ja on ehtinyt jo kehittää pitkäaikaista (ja kallista) hoitoa vaativan sepelvaltimotaudin tai jonkun muun vakavan sairauden.
Kunpa meillä päättäjillä riittäisi joskus rohkeutta ja ymmärrystä tehdä päätöksiä, jotka hetkellisesti tuntuvat kalliilta, mutta jotka todellisuudessa aiheuttavat kustannussäästöjä joidenkin vuosien kuluttua. Nämä olisivat niitä sosiaali- ja terveyspuolellakin kaivattuja pitkän tähtäimen rakenteellisia uudistuksia, joita ilman ei taloutemme voi koskaan tervehtyä.
Tätä käsitystäni tuki tämän päivän tilaisuudessa professori Tero Kangas, joka piti vaikuttavan esityksen julkisen talouden menokehityksestä nimenomaan hoitamattomien diabeteksien näkökulmasta. Hänen alustuksensa pohjautui tutkimustuloksiin ja tilastoihin, joiden luotettavuutta on vaikea kiistää ja ainakin minä olen valmis maalaisjärjelläkin uskomaan tämän logiikan. Harmi vaan, että kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnasta ei monikaan ollut päässyt paikalle.
Alustukset vetivät vakavaksi. Olen toki aiheeseen saanut perehtyä jo vuosikymmeniä, sillä eräällä perheenjäsenistämme on ollut aikuisiän diabetes jo vuodesta 1969 lähtien. Riski sairastua ja sairauden mukanaan tuomat lisäsairaudet ovat enemmän kuin hyvin tiedossani.
Tänään asiaa valotettiin nimenomaan yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka tärkeää tässä nimenomaisessa sairaudessa on ennaltaehkäisy ja varhainen taudin huomaaminen. Pienillä toimilla saataisiin moni aikuisiän diabetes paljastettua ja aloitettua hoito ennenkuin tilanne menee pahemmaksi. Tauti saattaa olla monella piilevänä vuosikausia ja on ehtinyt jo kehittää pitkäaikaista (ja kallista) hoitoa vaativan sepelvaltimotaudin tai jonkun muun vakavan sairauden.
Kunpa meillä päättäjillä riittäisi joskus rohkeutta ja ymmärrystä tehdä päätöksiä, jotka hetkellisesti tuntuvat kalliilta, mutta jotka todellisuudessa aiheuttavat kustannussäästöjä joidenkin vuosien kuluttua. Nämä olisivat niitä sosiaali- ja terveyspuolellakin kaivattuja pitkän tähtäimen rakenteellisia uudistuksia, joita ilman ei taloutemme voi koskaan tervehtyä.
Tätä käsitystäni tuki tämän päivän tilaisuudessa professori Tero Kangas, joka piti vaikuttavan esityksen julkisen talouden menokehityksestä nimenomaan hoitamattomien diabeteksien näkökulmasta. Hänen alustuksensa pohjautui tutkimustuloksiin ja tilastoihin, joiden luotettavuutta on vaikea kiistää ja ainakin minä olen valmis maalaisjärjelläkin uskomaan tämän logiikan. Harmi vaan, että kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnasta ei monikaan ollut päässyt paikalle.
maanantaina, marraskuuta 13, 2006
Minuuttiaikataulua
Tänään onkin tekemistä, että ehtii kaikkiin kokouksiin ajallaan singahtaa. Aloitamme omalla kaupunginhallituksen ryhmäkokouksella klo 14.30, hallitus alkaa klo 15.00, kaupunginvaltuuston ryhmä klo 17.00 ja valtuuston kahvit klo 17.15 ja 17.45 alkaa valtuuston kyselytunti ja klo 18.00 varsinainen kaupunginvaltuuston kokous.
Minuuttiaikataulua siis, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, jäämme aikataulusta jo heti alkumetreillä. Varsinaiset päätösasiat kummassakaan kokouksessa eivät aikaa hirveästi vaadi, mutta kaupunginhallituksessa keskustelua varmasti joistain isommista linjauksista olisi tarpeen käydä ihan ajan kanssa.
Valtuustoryhmämme tekee viime hetken päätöksen siitä, tullaanko salissa veronkorotusta esittämään. Kahdenlaista mielipidettä asiasta on edelleen ilmassa; toivottavasti varttitunnin ryhmäkokouksessa mahdollisimman moni ehtisi mielipiteensä myös ääneen sanoa.
Uutena elementtinä on tänään järjestettävä valtuuston kyselytunti. Uusia toimintatapoja on aina hyvä kokeilla ja tänään nähdäänkin se, olisiko tästä aineksia pysyvämpäänkin käytäntöön. Tällä kertaa kysyjiä/kysymyksiä on vain yksi, mutta parhaimmillaanhan homma toimisi siten, että kaikki halukkaat valtuutetut voisivat etukäteen yhdessä sopia, milloin hallitukselle kysymyksiä esitetään, jolloin siitä voisi muodostua oikea vuoropuhelu. Sikäli kuin tällaiselle on oikeasti tarvetta.
Monet valtuutetut ovat nimittäin oppineet käyttämään mahdollisuutta kysellä virkamiehiltä ja kaupunginhallituksen jäseniltä aina asioiden valmisteluvaiheessa, jolloin varsinaisen tiedonhalun on voinut tyydyttää jo ennen kokouksia ja saada itselleen muodostettua asioista kokonaiskuvan jo ennen kuin niitä tuodaan päätettäviksi. Kaupunginvaltuuston kokouksissa on mielestäni ollut hyvät mahdollisuudet asioista vielä kysellä ja niistä keskustella yleisemmälläkin tasolla ilman erillistä kyselytuntia.
Voihan se olla, että tänä talvena näemme ennätysmäärän valtuuston kyselytunteja. Uskon kuitenkin, että viimeistään huhtikuussa kysymyksien määrä kääntyy laskuun. Meillä kaupunginhallituksen jäsenillä (jotka olemme siis ehdolla eduskuntaan, terkut Seija K:lle) tuskin kuitenkaan on tarvetta itsellemme kysymyksiä valtuuston kyselytunnilla esittää, voimme pähkäillä näitä vaikka sitten joutohetkinä peilin edessä...
Minuuttiaikataulua siis, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, jäämme aikataulusta jo heti alkumetreillä. Varsinaiset päätösasiat kummassakaan kokouksessa eivät aikaa hirveästi vaadi, mutta kaupunginhallituksessa keskustelua varmasti joistain isommista linjauksista olisi tarpeen käydä ihan ajan kanssa.
Valtuustoryhmämme tekee viime hetken päätöksen siitä, tullaanko salissa veronkorotusta esittämään. Kahdenlaista mielipidettä asiasta on edelleen ilmassa; toivottavasti varttitunnin ryhmäkokouksessa mahdollisimman moni ehtisi mielipiteensä myös ääneen sanoa.
Uutena elementtinä on tänään järjestettävä valtuuston kyselytunti. Uusia toimintatapoja on aina hyvä kokeilla ja tänään nähdäänkin se, olisiko tästä aineksia pysyvämpäänkin käytäntöön. Tällä kertaa kysyjiä/kysymyksiä on vain yksi, mutta parhaimmillaanhan homma toimisi siten, että kaikki halukkaat valtuutetut voisivat etukäteen yhdessä sopia, milloin hallitukselle kysymyksiä esitetään, jolloin siitä voisi muodostua oikea vuoropuhelu. Sikäli kuin tällaiselle on oikeasti tarvetta.
Monet valtuutetut ovat nimittäin oppineet käyttämään mahdollisuutta kysellä virkamiehiltä ja kaupunginhallituksen jäseniltä aina asioiden valmisteluvaiheessa, jolloin varsinaisen tiedonhalun on voinut tyydyttää jo ennen kokouksia ja saada itselleen muodostettua asioista kokonaiskuvan jo ennen kuin niitä tuodaan päätettäviksi. Kaupunginvaltuuston kokouksissa on mielestäni ollut hyvät mahdollisuudet asioista vielä kysellä ja niistä keskustella yleisemmälläkin tasolla ilman erillistä kyselytuntia.
Voihan se olla, että tänä talvena näemme ennätysmäärän valtuuston kyselytunteja. Uskon kuitenkin, että viimeistään huhtikuussa kysymyksien määrä kääntyy laskuun. Meillä kaupunginhallituksen jäsenillä (jotka olemme siis ehdolla eduskuntaan, terkut Seija K:lle) tuskin kuitenkaan on tarvetta itsellemme kysymyksiä valtuuston kyselytunnilla esittää, voimme pähkäillä näitä vaikka sitten joutohetkinä peilin edessä...
sunnuntai, marraskuuta 12, 2006
Isänpäivä
Viikonloppu on mennyt rauhallisesti. Eilen kiertelimme Onnin kanssa Mikkelin torilla markkinoilla ja ostimme karkkipäivän karkit. Löysimme myös isänpäivälahjat sekä Onnin isälle että omalle isälleni. Torilla tapasin myös Etelä-Savon vihreän eduskuntavaaliehdokkaan, joka oli Kerimäeltä tullut tarjoamaan äänestäjille ruisleipää.
Lauantaisin on aina mukava kuljeskella kaupungilla, ihmiset ovat liikkeellä ja tulee tavattua paljon tuttuja. Tornimäki avasi eilen tämän talven sesonkinsa, Onni kävi testaamassa rinteet ja totesi ne oikein hyviksi.
Tänään olivat muutamat urheiluseurat järjestäneet yhdessä ESLI:n kanssa tapahtuman isille ja lapsille, jossa saatiin kokeilla eri urheilulajeja. Tilaisuus oli menestys, paikalla oli ollut paljon isiä lapsineen ja varmasti jotkut lapsista saivat kipinän aloittaa jonkun urheilun harrastamisen.
Äsken piipahdimme vielä isäni luona kakkukahveilla, paikalla olivat myös veljeni Janne poikineen ja meno oli siis sen mukaista. Luulen, että isäni huono kuulo ei tämän vierailumme aikana häntä hirveästi haitannut.
Näitä vapaapäiviä osaa kyllä arvostaa, enkä olekaan tänään juuri mitään tähdellistä tehnyt. Katsoin juuri ensi viikon kalenteria ja huomasin, että perjantai-ilta taitaa olla ainut vapaa ilta, joten tämä löysäilypäivä oli varmasti tarpeeseen.
Lauantaisin on aina mukava kuljeskella kaupungilla, ihmiset ovat liikkeellä ja tulee tavattua paljon tuttuja. Tornimäki avasi eilen tämän talven sesonkinsa, Onni kävi testaamassa rinteet ja totesi ne oikein hyviksi.
Tänään olivat muutamat urheiluseurat järjestäneet yhdessä ESLI:n kanssa tapahtuman isille ja lapsille, jossa saatiin kokeilla eri urheilulajeja. Tilaisuus oli menestys, paikalla oli ollut paljon isiä lapsineen ja varmasti jotkut lapsista saivat kipinän aloittaa jonkun urheilun harrastamisen.
Äsken piipahdimme vielä isäni luona kakkukahveilla, paikalla olivat myös veljeni Janne poikineen ja meno oli siis sen mukaista. Luulen, että isäni huono kuulo ei tämän vierailumme aikana häntä hirveästi haitannut.
Näitä vapaapäiviä osaa kyllä arvostaa, enkä olekaan tänään juuri mitään tähdellistä tehnyt. Katsoin juuri ensi viikon kalenteria ja huomasin, että perjantai-ilta taitaa olla ainut vapaa ilta, joten tämä löysäilypäivä oli varmasti tarpeeseen.
torstaina, marraskuuta 09, 2006
Ensi neuvoa..
Soitin Ensineuvoon. Järjestelmäähän on paljon parjattu ja varmasti useimmiten ihan aiheestakin. Nyttemmin valituksia kuntalaisilta on kuulunut vähemmän eli homma on kenties lähtenyt sujumaan paremmin. Oma odotusaikani puhelimessa oli varsin lyhyt ja vastaaja hyvin ystävällinen ja auttavainen.
Asia koski poikaani ja olisin tarvinnut hänelle lääkärinajan pientä toimenpidettä varten. Koska vaivan laatu ei ollut mikään kovin kiireellinen, yritin saada omalle lääkärille seuraavaa vapaata aikaa. Hoitaja totesi, että marraskuu on jo täynnä ja joulukuun lista "avautuu" ensi viikolla, jolloin voi yrittää saada aikaa varattua. Lääkäri on tosin joulukuun alun lomalla, joten ensimmäinen vapaa aika voisi olla 18.12.
Voi hyvänen aika. Hoitaja oli oikein avulias; hän suositteli ajan varaamista yksityiseltä lääkäriasemalta. Nyt ymmärrän ensineuvon idean vähän paremmin! Tarkoitus ei olekaan saada hoidettua kuntalaisten vaivoja, vaan saada ohjattua osa porukasta yksityiselle sektorille. Meidän perheen kohdalla tämä hoitoonohjaus onnistui. Onnin vaiva täytyy saada hoidettua ja meillä yhden lapsen taloudessa on mahdollisuus tällä kertaa maksaa yksityiselle lääkärille.
Näin ei suinkaan ole kaikilla perheillä. Monilapsisissa perheissä ja pienituloisten eläkeläisten taikka työttömien talouksissa täytyy vain yrittää pysytellä mahdollisimman terveinä, sillä kunnallinen terveydenhuolto ei välttämättä hoitoa pysty antamaan eikä kalliisiin yksityislääkäreihin saata olla varaa.
Toisaalta ymmärrän tämän idean. Kun jollain ilveellä vain saisi ihmiset ymmärtämään, että jos ne meistä, joilla on taloudellisesti mahdollista hoidattaa itsensä muualla kuin julkisella puolella, myös niin tekisivät. Näin saataisiin väljyyttä kunnalliseen terveydenhuoltoon ja apua sieltä sitä tarvitseville varallisuudesta riippumatta. Pahalta tuntuu ajatus siitä, että vähiä terveyskeskusaikoja ei riitä sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta muualle mennä.
Asia koski poikaani ja olisin tarvinnut hänelle lääkärinajan pientä toimenpidettä varten. Koska vaivan laatu ei ollut mikään kovin kiireellinen, yritin saada omalle lääkärille seuraavaa vapaata aikaa. Hoitaja totesi, että marraskuu on jo täynnä ja joulukuun lista "avautuu" ensi viikolla, jolloin voi yrittää saada aikaa varattua. Lääkäri on tosin joulukuun alun lomalla, joten ensimmäinen vapaa aika voisi olla 18.12.
Voi hyvänen aika. Hoitaja oli oikein avulias; hän suositteli ajan varaamista yksityiseltä lääkäriasemalta. Nyt ymmärrän ensineuvon idean vähän paremmin! Tarkoitus ei olekaan saada hoidettua kuntalaisten vaivoja, vaan saada ohjattua osa porukasta yksityiselle sektorille. Meidän perheen kohdalla tämä hoitoonohjaus onnistui. Onnin vaiva täytyy saada hoidettua ja meillä yhden lapsen taloudessa on mahdollisuus tällä kertaa maksaa yksityiselle lääkärille.
Näin ei suinkaan ole kaikilla perheillä. Monilapsisissa perheissä ja pienituloisten eläkeläisten taikka työttömien talouksissa täytyy vain yrittää pysytellä mahdollisimman terveinä, sillä kunnallinen terveydenhuolto ei välttämättä hoitoa pysty antamaan eikä kalliisiin yksityislääkäreihin saata olla varaa.
Toisaalta ymmärrän tämän idean. Kun jollain ilveellä vain saisi ihmiset ymmärtämään, että jos ne meistä, joilla on taloudellisesti mahdollista hoidattaa itsensä muualla kuin julkisella puolella, myös niin tekisivät. Näin saataisiin väljyyttä kunnalliseen terveydenhuoltoon ja apua sieltä sitä tarvitseville varallisuudesta riippumatta. Pahalta tuntuu ajatus siitä, että vähiä terveyskeskusaikoja ei riitä sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta muualle mennä.
tiistaina, marraskuuta 07, 2006
Päin pyryä
Koko eilisen päivän saimme lisää lunta. Lumisade ei kuitenkaan menoa haitannut. Olimme eilen Pieksämäen torilla markkinoilla kahvitelttamme kanssa. Pyrystä huolimatta kahvilla kävi runsaasti porukkaa ja tapasinkin paljon paikallisia demareita. Päällimäisenä huolena ihmisillä tuntui olevan terveydenhuoltopalveluiden sekavanoloinen järjestelmä. Ihmiset kertoivat tarinoita siitä, kuinka sairaita ihmisiä kuljetetaan ambulanssilla kunnasta toiseen ja että koskaan ei voi tietää, mistä avun saa vai saako ollenkaan. Ei kuulostanut hyvältä.
Illansuussa kokoontuivat Haukivuoren ja Mikkelin valtuustot yhteiseen seminaariin, jossa virkamiehet esittelivät talousarvion valmistelua. Mitään uutta ei esittelyissä tullut ilmi. Seminaarin jälkeen jäi kaupunginhallitus tekemään päätöstä veroprosentista. Oma ryhmäni teki päätöksen esittää veroprosentin nostoa 18,75:stä 19,25:een. Esityksestä äänestettiin ja kuten etukäteen tiedettiin, jäi sd.-ryhmä asiassa yksin. Asiasta keskustelu jatkunee valtuustoryhmässämme, joka viime kädessä asiasta päättää.
Juuri muita asioita ei kokouksessa ollutkaan, joten pääsimme lopettelemaan hyvissä ajoin puoli kahdeksan maissa. Pääsin ensimmäisessä kuljetuksessa (kh-kollegan kyydissä siis) Mikkeliin ja sen verran ajatuksissani olin, että jäin kyydistä kotikulmilla unohtaen kokonaan, että olin jättänyt auton päivällä kaupunkiin. Iltalenkki autoa hakemaan (sakenevassa pyryssä) teki ihan hyvää. Tänään näyttäisi tulevan vähän helpompi päivä. Ei pyrytä ainakaan vielä ja illalla on ainoastaan teknisen lautakunnan kokous, joka listasta päätellen ei tule kestämään pitkään.
Illansuussa kokoontuivat Haukivuoren ja Mikkelin valtuustot yhteiseen seminaariin, jossa virkamiehet esittelivät talousarvion valmistelua. Mitään uutta ei esittelyissä tullut ilmi. Seminaarin jälkeen jäi kaupunginhallitus tekemään päätöstä veroprosentista. Oma ryhmäni teki päätöksen esittää veroprosentin nostoa 18,75:stä 19,25:een. Esityksestä äänestettiin ja kuten etukäteen tiedettiin, jäi sd.-ryhmä asiassa yksin. Asiasta keskustelu jatkunee valtuustoryhmässämme, joka viime kädessä asiasta päättää.
Juuri muita asioita ei kokouksessa ollutkaan, joten pääsimme lopettelemaan hyvissä ajoin puoli kahdeksan maissa. Pääsin ensimmäisessä kuljetuksessa (kh-kollegan kyydissä siis) Mikkeliin ja sen verran ajatuksissani olin, että jäin kyydistä kotikulmilla unohtaen kokonaan, että olin jättänyt auton päivällä kaupunkiin. Iltalenkki autoa hakemaan (sakenevassa pyryssä) teki ihan hyvää. Tänään näyttäisi tulevan vähän helpompi päivä. Ei pyrytä ainakaan vielä ja illalla on ainoastaan teknisen lautakunnan kokous, joka listasta päätellen ei tule kestämään pitkään.
maanantaina, marraskuuta 06, 2006
Viikonloppu
Viikonloppu sujui vauhdilla. Piipahdimme ystäväperheen luona Tampereella ja lauantai-iltana kävimme pienessä Frenckellin teatterissa katsomassa paljon katsojia keränneen näytelmän Paavo 1,5. Esitys oli hyvä kolmen miehen esitys ja sopivan kepeä lauantai-iltaiseen mielentilaan.
Tampere näytti oikein viehättävältä paksussa lumipeitteessään ja virtaava vesi kaupungin keskustassa on aina kivaa katsottavaa. Sen verran ehdin vilkaista paikallista leheteä, Aamulehteä, että huomasin samojen rutinoiden alkaneen sielläkin. Lehdessä oli isolla päivitelty lumen paljoutta ja sitä, kuinka kaupunki ei auraa katuja tarpeeksi eikä tarpeeksi usien. Tutulta kuulosti.
Sunnuntai-iltana oli meidän valtuustoryhmä taas kutsuttu koolle puhumaan talousarvioasiaa. Pääasiallinen aihe oli veroprosentin määrääminen. Asiasta ei päästy pitkälle etenemään, mutta mitään yksimielistä intoa veroprosentin korotusesitykseen ensi vuodelle ei kuitenkaan löytynyt. Pohdiskelu jatkunee tänään, kun valtuusto kokoontuu Haukivuorelle seminaariin ja sen jälkeen kaupunginhallituksen olisi tarkoitus tehdä oma linjauksensa veroprosentista.
Tampere näytti oikein viehättävältä paksussa lumipeitteessään ja virtaava vesi kaupungin keskustassa on aina kivaa katsottavaa. Sen verran ehdin vilkaista paikallista leheteä, Aamulehteä, että huomasin samojen rutinoiden alkaneen sielläkin. Lehdessä oli isolla päivitelty lumen paljoutta ja sitä, kuinka kaupunki ei auraa katuja tarpeeksi eikä tarpeeksi usien. Tutulta kuulosti.
Sunnuntai-iltana oli meidän valtuustoryhmä taas kutsuttu koolle puhumaan talousarvioasiaa. Pääasiallinen aihe oli veroprosentin määrääminen. Asiasta ei päästy pitkälle etenemään, mutta mitään yksimielistä intoa veroprosentin korotusesitykseen ensi vuodelle ei kuitenkaan löytynyt. Pohdiskelu jatkunee tänään, kun valtuusto kokoontuu Haukivuorelle seminaariin ja sen jälkeen kaupunginhallituksen olisi tarkoitus tehdä oma linjauksensa veroprosentista.
lauantaina, marraskuuta 04, 2006
Fiksuja miehiä
Suosikkipoliitikkoihini kuuluu vihreiden Osmo Soininvaara. Häneltä olen tottunut kuulemaan järkeviä ajatuksia, joihin kuuluu mielestäni myös ajatus sitä, että alle tuhannen euron tuloista ei tarvitsisi maksaa veroja. Perustelut, joita tämän puolesta on esitetty ovat järkeenkäypiä ja toivoisinkin, että tämän talven aikana asiasta edes keskusteltaisiin vakavasti. Ajatus sinänsä ei ole uusi, putkahteleehan se sinnikäästi (aina neljän vuoden välein) esille puolueidenkin kannanotoissa.
Ilta-Sanomat oli järjestänyt kyselyn kansanedustajille. Siinä pyydettiin nimeämään (joillakin kriteereillä)ne kansanedustajat, jotka nauttivat arvostusta ja luottamusta toisten keskuudessa. Tässä kyselyssä pärjäsivät hyvin demarit Valto Koski ja Erkki Tuomioja. Uskon, että nämä molemmat ovat kärkisijansa ansainneet ja nimenomaan asiakysymysten hallitsemisen ja toimintatapojensa vuoksi. Molempia olen minäkin vuosien varrella seurannut ja näitä kahta hyvin erilaista kansanedustajaa olen myöskin oppinut arvostamaan.
Yhteistä näille kolmelle fiksulle miehelle on se, että he eivät ole saavuttaneet asemaansa ja kansalaistensa arvostusta ns. ulkokultaisilla keinoilla. He eivät ole erityisen komeita, urheilullisia, naistennaurattajia eivätkä loista linnan itsenäisyyspäivänjuhlien parketilla televisiokameraan tuijottaen. He ovat esimerkki siitä, että asiakysymyksiin perehtymällä ja asiallisesti työtään tekemällä politiikassakin on mahdollisuus pärjätä ja saada myös jotakin aikaan.
Näitä samanlaisia poliitikkoja on eduskunnassa paljon muitakin. Harvemmin vaan näistä vaikuttajanaisista tai -miehistä saamme me muut juurikaan kuulla. Tieto siitä, että varsinainen työ tehdään valiokunnissa lohduttaa, sillä luotan siihen, että enemmistö valiokuntien jäsenistä on kuitenkin niitä, jotka työn ottavat vakavasti ja jaksavat/ehtivät/ymmärtävät asioihin myös paneutua.
keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006
Lex Taipale
Tämän päivän Hesarissa oli juttu siitä, kuinka kansanedustaja Ilkka Taipaleen kehittelemä malli on leviämässä Helsingin ulkopuolellekin (muistaakseni Järvenpäähän). Mallissa ideana on se, että työttömyyskortistoa perataan siten, että sellaiset pitkään työttömänä olleet henkilöt, joilla ei ole todennäköisiä mahdollisuuksia koskaan töihin mennä, päästettäisiin eläkkeelle.
Tosiasiahan on kuitenkin se, että tälläkin hetkellä on kortistossa joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät oikeasti ole työkykyisiä. Lääkärintutkimusten jälkeen on moni vuosikausia, kenties jo vuosikymmeniä, työttömyyskortistossa roikutettu ihminen päässyt pois työvoimahallinnon byrokratian rattaista.
Työkyvyttömien kansalaisten paikka ei ole työttömyyskortistossa eikä työttömyystilastoissa. Heille on tässä yhteiskunnassa olemassa toisenlainen tukiverkko. Käymällä läpi näitä asiakkaita Lex Taipaleen mallin mukaisesti, saataisiin paitsi alennettua Mikkelinkin työttömyystilastoja niin myös vapautettua työvoimaviranomaisten työpanosta todellisten työttömien (työkykyisten ja työhaluisten) auttamiseksi. Vähäinen hyöty ei ole myöskään se, että tällainen päätös olisi työkyvyttömän itsensäkin loppuelämään myönteisesti vaikuttava asia.
Käytännön toimenpiteiden aloittamiseksi (eli eläkepäätösten kirjoittavan lääkärin pestaamiseksi) voisi hyvin ottaa mallia niistä kaupungeista, joissa on tällaiseen toimeen on ryhdytty ja siitä hyötyä saatu.
Tosiasiahan on kuitenkin se, että tälläkin hetkellä on kortistossa joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät oikeasti ole työkykyisiä. Lääkärintutkimusten jälkeen on moni vuosikausia, kenties jo vuosikymmeniä, työttömyyskortistossa roikutettu ihminen päässyt pois työvoimahallinnon byrokratian rattaista.
Työkyvyttömien kansalaisten paikka ei ole työttömyyskortistossa eikä työttömyystilastoissa. Heille on tässä yhteiskunnassa olemassa toisenlainen tukiverkko. Käymällä läpi näitä asiakkaita Lex Taipaleen mallin mukaisesti, saataisiin paitsi alennettua Mikkelinkin työttömyystilastoja niin myös vapautettua työvoimaviranomaisten työpanosta todellisten työttömien (työkykyisten ja työhaluisten) auttamiseksi. Vähäinen hyöty ei ole myöskään se, että tällainen päätös olisi työkyvyttömän itsensäkin loppuelämään myönteisesti vaikuttava asia.
Käytännön toimenpiteiden aloittamiseksi (eli eläkepäätösten kirjoittavan lääkärin pestaamiseksi) voisi hyvin ottaa mallia niistä kaupungeista, joissa on tällaiseen toimeen on ryhdytty ja siitä hyötyä saatu.
tiistaina, lokakuuta 31, 2006
Veroja, veroja
Eilinen kaupunginhallituksen kokous kesti iltakahdeksaan asti, niinkuin oli etukäteen sovittukin. Talousarvion ns. ensimmäinen luku pääsi hyvään vauhtiin. Asioista käytiin tässä vaiheessa keskustelua varsin yleisellä tasolla, yksityiskohtaisempi käsittely on tuonnempana.
Ensi vuoden tuloveroprosentista päättäminen on ajankohtaista parin viikon sisällä. Virkamiesesityshän lähtee nyt siitä, että veroa ei tänä vuonna vielä korotettaisi, vaan taloutta koetetaan tasapainottaa muilla keinoin ja ensi vuonna otettaisi mukaan myös veronkorotus.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö otti kantaa asiaan viikko sitten sunnuntaina. Itse kuuluin siihen porukkaan, joka olisi ollut valmis siirtämään korotuksen ensi vuodelle nimenomaan osana muita toimenpiteitä. Demokratian nimissä antoi kunnallisjärjestö kuitenkin kaupunginhallitus- ja valtuustoryhmälle valtuudet "neuvotella" muiden poliittisten ryhmien kanssa korotusmahdollisuudesta jo ensi vuodelle. Sekä kokoomus että keskusta ovat toistuvasti ilmoittaneet, että asia ei heidän mielestään ole tänä syksynä ajankohtainen.
Ymmärrän toki puheet siitä, että korottamalla veroa saataisiin paremmat mahdollisuudet turvata kuntalaisillle tiettyjä palveluita. En vaan näe järkevänä sitä, että veronkorotusta käytetään taikasauvana, jolla saadaan hetkellinen ja näennäinen hyvänolon tunne, sillä kuitenkin ainoa oikea tapa tasapainottaa taloutta on tehdä pitkäjänteistä taloussuunnittelua menoja vähentämällä. Se jos mikä, on kuntalaisten etu.
Puheet siitä, että korotuksella saatava rahamäärä kohdennettaisiin juuri johonkin tiettyyn osaan sosiaali-ja terveyspuolta ovat toki idealistisia, mutta minua kokeneemmatkin kunnallispoliitikot (virkamiehistä puhumattakaan) suhtautuvat tämän onnistumiseen hyvin epäilevästi. Neuvottelut eri ryhmien välillä varmaankin käydään pian ja monet valtuustoryhmistä kokoontuvat ensi sunnuntaina linjaamaan talousarvioasioita. Onneksi myös meillä demareissa on vielä mahdollisuus keskusteluun ja monenlaiseen ajatteluun!
Ensi vuoden tuloveroprosentista päättäminen on ajankohtaista parin viikon sisällä. Virkamiesesityshän lähtee nyt siitä, että veroa ei tänä vuonna vielä korotettaisi, vaan taloutta koetetaan tasapainottaa muilla keinoin ja ensi vuonna otettaisi mukaan myös veronkorotus.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö otti kantaa asiaan viikko sitten sunnuntaina. Itse kuuluin siihen porukkaan, joka olisi ollut valmis siirtämään korotuksen ensi vuodelle nimenomaan osana muita toimenpiteitä. Demokratian nimissä antoi kunnallisjärjestö kuitenkin kaupunginhallitus- ja valtuustoryhmälle valtuudet "neuvotella" muiden poliittisten ryhmien kanssa korotusmahdollisuudesta jo ensi vuodelle. Sekä kokoomus että keskusta ovat toistuvasti ilmoittaneet, että asia ei heidän mielestään ole tänä syksynä ajankohtainen.
Ymmärrän toki puheet siitä, että korottamalla veroa saataisiin paremmat mahdollisuudet turvata kuntalaisillle tiettyjä palveluita. En vaan näe järkevänä sitä, että veronkorotusta käytetään taikasauvana, jolla saadaan hetkellinen ja näennäinen hyvänolon tunne, sillä kuitenkin ainoa oikea tapa tasapainottaa taloutta on tehdä pitkäjänteistä taloussuunnittelua menoja vähentämällä. Se jos mikä, on kuntalaisten etu.
Puheet siitä, että korotuksella saatava rahamäärä kohdennettaisiin juuri johonkin tiettyyn osaan sosiaali-ja terveyspuolta ovat toki idealistisia, mutta minua kokeneemmatkin kunnallispoliitikot (virkamiehistä puhumattakaan) suhtautuvat tämän onnistumiseen hyvin epäilevästi. Neuvottelut eri ryhmien välillä varmaankin käydään pian ja monet valtuustoryhmistä kokoontuvat ensi sunnuntaina linjaamaan talousarvioasioita. Onneksi myös meillä demareissa on vielä mahdollisuus keskusteluun ja monenlaiseen ajatteluun!
sunnuntai, lokakuuta 29, 2006
Paluu arkeen
Nyt on lomaviikko vietetty ja on aika taas orientoitua arkeen (terkut Anne P:lle). Menneeseen viikkoon kuului monenlaista touhua ja ihanaa joutenoloakin. Sateisina päivinä olimme Onnin kanssa tyytyväisinä sisällä ja lämmitimme uuneja, ja nyt viikonloppuna vietin pari mukavaa päivää ystävättärien kanssa mökkeillen ja ulkoilmasta nauttien.
Huomenna alkaa kaupunginhallituksessa ensi vuoden talousarvion ensimmäinen käsittely. Kokousmateriaalia on runsaasti ja tiedossa on pitkät kokousillat. Eniten tulevat varmasti keskustelua herättämään sosiaali- ja terveyspuolen asiat sekä investoinnit. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, puhetta budjetista riittää, mutta varsinaiset muutokset virkamiesesitykseen jäävät vähäisiksi.
Mielenkiintoinen alustus tullaan huomenna kuulemaan henkilöstöpäällikkö Ilpo Toivoselta. Hän esittelee henkilöstöpolitiikkaa sekä alustavan eläköitymissuunnitelman. Tätä eläköitymissuunnitelmaa on ehditty jo usemman vuoden aikana kaivata ja toivottavasti siitä saadaan oiva työkalu osaksi kaupungin kehittymistä.
Investointilista on pitkä. Se, mistä hankkeista (ja millä perusteilla) luovuttaisiin, on aina vaikea valinta. Jokaisella meistä on omat "lempilapsensa", joiden eteenpäin viemistä ei pidetä niin tärkeänä kuin jotakin toista. On kuitenkin selvää, että investoida täytyy ja on pystyttävä ymmärtämään ne hankkeet, jotka ovat mikkeliläisten kannalta merkittäviä ja joiden tekeminen on järkevää myös pitkällä tähtäimellä.
Huomenna alkaa kaupunginhallituksessa ensi vuoden talousarvion ensimmäinen käsittely. Kokousmateriaalia on runsaasti ja tiedossa on pitkät kokousillat. Eniten tulevat varmasti keskustelua herättämään sosiaali- ja terveyspuolen asiat sekä investoinnit. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, puhetta budjetista riittää, mutta varsinaiset muutokset virkamiesesitykseen jäävät vähäisiksi.
Mielenkiintoinen alustus tullaan huomenna kuulemaan henkilöstöpäällikkö Ilpo Toivoselta. Hän esittelee henkilöstöpolitiikkaa sekä alustavan eläköitymissuunnitelman. Tätä eläköitymissuunnitelmaa on ehditty jo usemman vuoden aikana kaivata ja toivottavasti siitä saadaan oiva työkalu osaksi kaupungin kehittymistä.
Investointilista on pitkä. Se, mistä hankkeista (ja millä perusteilla) luovuttaisiin, on aina vaikea valinta. Jokaisella meistä on omat "lempilapsensa", joiden eteenpäin viemistä ei pidetä niin tärkeänä kuin jotakin toista. On kuitenkin selvää, että investoida täytyy ja on pystyttävä ymmärtämään ne hankkeet, jotka ovat mikkeliläisten kannalta merkittäviä ja joiden tekeminen on järkevää myös pitkällä tähtäimellä.
tiistaina, lokakuuta 24, 2006
Maakuntamatkailua
Läksimme tänään (siis maanantaina) Onnin ja Muorin kanssa aamupäivällä sadetta pakoon Savonlinnaan. Äitini on Savonlinnan seudulta kotoisin ja siellä asuu paljon sukulaisiamme. Ehdimme visiteerata paitsi Talvisalon hautausmaalla isoäitini haudalla, niin myös kahdessa kyläpaikassa. Varsin huonona autoilijana huomasin iloitsevani kyvystäni kurvailla pitkin Savonlinnan eri kolkkia.
Kello 16 alkoi Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savonlinnan Savonniemen kampuksen ja Puistokatu 5:n vihkiäisjuhla, johon meidät ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen jäsenetkin oli kutsuttu. Juhlapuheen piti opetusministeri Kalliomäki ja tervehdykset esittivät niin ammattikorkeakoulun kuin Joensuun yliopistonkin rehtorit.
Kaikille puhujille oli yhteistä se, että he korostivat näiden kahden koulun yhteistyön tärkeyttä nyt ja varsinkin tulevina vuosina. He myös nostivat voimakkaasti esille matkailun parissa annettavan koulutuksen merkityksen paitsi Savonlinnan seudulle niin myös koko Etelä-Savolle. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri sisältöisinä molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin niin, että ne tukevat toinen toistaan eivätkä kilpaile keskenään eivätkä sisällä päällekäisiä elementtejä.
Matkailu tullee jatkossakin olemaan yksi maakuntamme tärkeimmistä elinkeinoista ja osaajia sille saralle täytyy ymmärtää koko ajan kasvattaa. Yhteistoiminnassa Joensuun yliopiston kanssa voi Mikkelin ammattikorkeakoulu saada aikaan monipuolisia ammattilaisia vastaamaan kasvavan yrityselämän tarpeisiin. Entistä paremmin tulisi saada hyödynnettyä maakuntamme sijainti matkailevien itänaapureiden lomakohteena.
Savonlinnassa todellakin paistoi aurinko, Mikkelissä vastaavasti on nyt satanut kaatamalla pari vuorokautta. Toiveet ulkoilusta syyslomalla alkavat pikkuhiljaa kariutua. Tiistaille olemmekin suunnitelleet vieraiden vastaanottoa ja yhden vierailun tekemistä. Näinä vähäunisina aikoina onkin nyt hyvä hiukan järjestellä paikkoja sekä valmistella tarjoilua huomisia vieraita varten. Lukeminen makuuhuoneessa on minulta öiseen aikaan kielletty, joten unta odotellessa täytyy nyt touhuta jotakin muuta. Onneksi alati sekasortoisessa huushollissa riittää tekemistä.
Kello 16 alkoi Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savonlinnan Savonniemen kampuksen ja Puistokatu 5:n vihkiäisjuhla, johon meidät ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen jäsenetkin oli kutsuttu. Juhlapuheen piti opetusministeri Kalliomäki ja tervehdykset esittivät niin ammattikorkeakoulun kuin Joensuun yliopistonkin rehtorit.
Kaikille puhujille oli yhteistä se, että he korostivat näiden kahden koulun yhteistyön tärkeyttä nyt ja varsinkin tulevina vuosina. He myös nostivat voimakkaasti esille matkailun parissa annettavan koulutuksen merkityksen paitsi Savonlinnan seudulle niin myös koko Etelä-Savolle. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri sisältöisinä molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin niin, että ne tukevat toinen toistaan eivätkä kilpaile keskenään eivätkä sisällä päällekäisiä elementtejä.
Matkailu tullee jatkossakin olemaan yksi maakuntamme tärkeimmistä elinkeinoista ja osaajia sille saralle täytyy ymmärtää koko ajan kasvattaa. Yhteistoiminnassa Joensuun yliopiston kanssa voi Mikkelin ammattikorkeakoulu saada aikaan monipuolisia ammattilaisia vastaamaan kasvavan yrityselämän tarpeisiin. Entistä paremmin tulisi saada hyödynnettyä maakuntamme sijainti matkailevien itänaapureiden lomakohteena.
Savonlinnassa todellakin paistoi aurinko, Mikkelissä vastaavasti on nyt satanut kaatamalla pari vuorokautta. Toiveet ulkoilusta syyslomalla alkavat pikkuhiljaa kariutua. Tiistaille olemmekin suunnitelleet vieraiden vastaanottoa ja yhden vierailun tekemistä. Näinä vähäunisina aikoina onkin nyt hyvä hiukan järjestellä paikkoja sekä valmistella tarjoilua huomisia vieraita varten. Lukeminen makuuhuoneessa on minulta öiseen aikaan kielletty, joten unta odotellessa täytyy nyt touhuta jotakin muuta. Onneksi alati sekasortoisessa huushollissa riittää tekemistä.
sunnuntai, lokakuuta 22, 2006
Mäntyharjulla
Eilen oli Mäntyharjun Työväenyhdistyksen vuoro juhlia 100 vuotista taivaltaan. Olin siellä viemässä Mikkelin Työväenyhdistyksen onnitteluja yhdessä puheenjohtajamme Lauri Saukkosen kanssa. Talo oli oikein viehättävä ja priimakunnossa. Historiikista kuulimme, kuinka omaa taloa oli tehty ja remontoitu.
Mäntyharjun kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja. Hän korosti puheessaan työväenyhdistyksen jäsenten merkitystä kunnan kehityksen näkökulmasta. Kunnallisessa päätöksenteossa on ollut mukana (ja on edelleen) aktiivisia sosialidemokraatteja, joilta tullaan kunnanjohtajan mukaan, aina vaan enemmän vaatimaan kykyä nähdä tulevaisuuteen sekä rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä. Olen varma, että näitä ominaisuuksia löytyy myös jatkossa mäntyharjulaisista tovereista.
Muutoinkin juhla oli tyylikäs ja sisälsi paljon musiikkiesityksiä. Mäntyharjun soittokunta oli voimissaan ja oikein hyvin soittikin. Vahvistukseksi oli kutsuttu Lahden Työväen mieskuoro, joka esitti upeita tulkintoja vanhoista työväenlauluista. Kuorossa oli mukana myös setäni Pertti, jonka tapasin siis pikaisesti ja aivan yllättäin Mäntyharjun työväentalolla. Näin pieni on maailma joskus.
Tänään joudun taas antamaan periksi yhdestä periaatteestani. Olen näet kauan sitten tehnyt päätöksen, että sunnuntaipäivät ja illat ovat rauhoitettu koti- ja perhe-elämälle. Mikkelin sd. kunnallisjärjestö kuitenkin kokoontuu pian ja valtuutettujen läsnäolo siellä on tärkeää. Tämä poikkeus mahdollistuu alkavan lomaviikon varjolla; voimmehan olla Onnin kanssa koko viikon keskenämme, joten tämän sunnuntai-illan uhraan nyt muille asioille.
Mäntyharjun kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja. Hän korosti puheessaan työväenyhdistyksen jäsenten merkitystä kunnan kehityksen näkökulmasta. Kunnallisessa päätöksenteossa on ollut mukana (ja on edelleen) aktiivisia sosialidemokraatteja, joilta tullaan kunnanjohtajan mukaan, aina vaan enemmän vaatimaan kykyä nähdä tulevaisuuteen sekä rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä. Olen varma, että näitä ominaisuuksia löytyy myös jatkossa mäntyharjulaisista tovereista.
Muutoinkin juhla oli tyylikäs ja sisälsi paljon musiikkiesityksiä. Mäntyharjun soittokunta oli voimissaan ja oikein hyvin soittikin. Vahvistukseksi oli kutsuttu Lahden Työväen mieskuoro, joka esitti upeita tulkintoja vanhoista työväenlauluista. Kuorossa oli mukana myös setäni Pertti, jonka tapasin siis pikaisesti ja aivan yllättäin Mäntyharjun työväentalolla. Näin pieni on maailma joskus.
Tänään joudun taas antamaan periksi yhdestä periaatteestani. Olen näet kauan sitten tehnyt päätöksen, että sunnuntaipäivät ja illat ovat rauhoitettu koti- ja perhe-elämälle. Mikkelin sd. kunnallisjärjestö kuitenkin kokoontuu pian ja valtuutettujen läsnäolo siellä on tärkeää. Tämä poikkeus mahdollistuu alkavan lomaviikon varjolla; voimmehan olla Onnin kanssa koko viikon keskenämme, joten tämän sunnuntai-illan uhraan nyt muille asioille.
perjantaina, lokakuuta 20, 2006
Seminaarista toiseen
Eilen oli järjestetty seminaari Mikkelin ja venäläisen ystävyyskaupunkimme Lugan pitkään jatkuneen yhteistyön merkeissä. Seminaarissa oli monta mielenkiintoista alustajaa ja simultaanitulkkaus toimi hyvin. Päällimmäisenä itselle jäi mieleen Mikkelin yliopistokeskuksen, Ruralia-instituutin johtajan Pirjo Siiskosen alustus hankeyhteistyöstä Laningradin alueen toimijoiden kanssa.
Esimerkit, joita Pirjo Siiskonen kertoi olivat konkreettisia ja sellaisia, joista käytännön toimijoille nimenomaan Venäjällä on varmasti hyötyä. Yhteistyö on viety kylien tasolle ja on ymmärretty se, että henkilökohtaiset suhteet ovat kaiken uuden luottamuksellisen toiminnan perusta. Mielestäni tällainen käytännön toiminta on parasta kehittämistyötä. Vieressäni istunut suomalainen (vanhempi) mieshenkilö kylläkin totesi, että vaikuttaa "naisten puuhastelulta" koko touhu... Toki letkautus oli tarkoitettu kevennykseksi, mutta itse ajattelen, että naisten puuhastelu on yleensä aina jokseenkin järkevää!
Tänään alkaa Mikkelin kouluissa syysloma. Loma tulee aina tarpeeseen ja toivottavasti hyvät kelit suosisivat meitä lomalaisia. Itse laskeudun lomalle ottamalla tänään vähän omaa aikaa. Niinkuin kaikki kiireiset vanhemmat tietävät, on pienet omat hetket syytä varata kalenteriin ja nautia niistä sitten ihan ilman lapsia.
Vähän kyllä huolestuin aikeistani, sillä loppupäiväni aion viettää Hirvensalmella seminaarissa kuunnellen alustuksia Ahti Karjalaisen elämänvaiheista ja illalla menen nauttimaan Mikkelin Teatterin antimista. Joku vuosi sitten olisin rentoutunut hieman toisella tavalla, mutta nyt tämä tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta. Liekö keski-ikäistyminen tulossa oikein vauhdilla, hui...(Jyrkille; huomaatko, ikääntyminen mietityttää aina vaan).
Esimerkit, joita Pirjo Siiskonen kertoi olivat konkreettisia ja sellaisia, joista käytännön toimijoille nimenomaan Venäjällä on varmasti hyötyä. Yhteistyö on viety kylien tasolle ja on ymmärretty se, että henkilökohtaiset suhteet ovat kaiken uuden luottamuksellisen toiminnan perusta. Mielestäni tällainen käytännön toiminta on parasta kehittämistyötä. Vieressäni istunut suomalainen (vanhempi) mieshenkilö kylläkin totesi, että vaikuttaa "naisten puuhastelulta" koko touhu... Toki letkautus oli tarkoitettu kevennykseksi, mutta itse ajattelen, että naisten puuhastelu on yleensä aina jokseenkin järkevää!
Tänään alkaa Mikkelin kouluissa syysloma. Loma tulee aina tarpeeseen ja toivottavasti hyvät kelit suosisivat meitä lomalaisia. Itse laskeudun lomalle ottamalla tänään vähän omaa aikaa. Niinkuin kaikki kiireiset vanhemmat tietävät, on pienet omat hetket syytä varata kalenteriin ja nautia niistä sitten ihan ilman lapsia.
Vähän kyllä huolestuin aikeistani, sillä loppupäiväni aion viettää Hirvensalmella seminaarissa kuunnellen alustuksia Ahti Karjalaisen elämänvaiheista ja illalla menen nauttimaan Mikkelin Teatterin antimista. Joku vuosi sitten olisin rentoutunut hieman toisella tavalla, mutta nyt tämä tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta. Liekö keski-ikäistyminen tulossa oikein vauhdilla, hui...(Jyrkille; huomaatko, ikääntyminen mietityttää aina vaan).
keskiviikkona, lokakuuta 18, 2006
Taksi tuo, taksi vie...
Viime päivinä on tuntunut siltä, että kaupungin ongelma numero yksi on toimimaton taksiliikenne. Tarkoitan tietenkin tätä vallitsevaa tilannetta, jossa tietty ihmisryhmä on oikeutettu yhteiskunnan kustantamiin taksimatkoihin ja jotka Mikkelissä on viime keväisen kaupunginhallituksen päätöksen myötä on annettu Etelä-Savon Matkapalvelukeskuksen järjestettäväksi.
Lyhykäisyydessään voin todeta, että homma ei toimi mitenkään. Kuntalaispalaute asiasta on valtaisaa ja minusta päätöksentekijänä tuntuu todella pahalta. Eilen olin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kh:n ja sote-lautakunnan jäseniä kuulemaan lääninhallituksen, operaattorin ja taksimiesten mielipiteitä asiasta. Tilaisuus oli lievästi sanottuna omituinen.
Syyllisiä löytyi ongelmalliseen tilanteeseen useita, mutta ratkaisuja ei tuntunut olevan oikein kenelläkään. Meillä paikalla olleilla (neljällä) kaupunginhallituksen jäsenellä oli vähän samanlainen näkemys asiasta. Meidän näkökulmasta katsottuna on tärkeintä se, että asia saadaan järjestymään tavalla tai toisella ja todella pian.
Kyse on kuitenkin ihmisistä, jotka ovat jollain laillisella perusteella saaneet oikeuden näihin tarvitsemiinsa taksikyyteihin ja se, että he jäävät tien poskeen odottelemaan kyytiä, jota ei välttämättä koskaan tule, on aivan päinvastaista kuin mitä me kaupunginhallituksessa tarkoitimme. Se, että päätös on tehty, ei voi kahlita meitä loputtomiin vaan meidän tulee ottaa asia mahdollisimman pian uudelleen tarkasteluun. Ensimmäinen mahdollinen järkevä uudelleen arviointi on tehtävä heti, kun saamme riittävästi faktatietoa asiasta ja koko hankkeen tähänastiset kustannusvaikutukset.
Ne palautteet, joita ihmiset päivittäin kertovat, on otettava vakavasti ja todesta. Ei näillä ihmisillä ole mitään syytä kertoa muunneltua totuutta ja valittaa asiasta, joka ei ole totta. Aikaisemmin ei mitään tämänsuuntaista palautetta kuulunut koskaan. Toivon, että asia saadaan ratkaistua nopeasti kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Lyhykäisyydessään voin todeta, että homma ei toimi mitenkään. Kuntalaispalaute asiasta on valtaisaa ja minusta päätöksentekijänä tuntuu todella pahalta. Eilen olin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kh:n ja sote-lautakunnan jäseniä kuulemaan lääninhallituksen, operaattorin ja taksimiesten mielipiteitä asiasta. Tilaisuus oli lievästi sanottuna omituinen.
Syyllisiä löytyi ongelmalliseen tilanteeseen useita, mutta ratkaisuja ei tuntunut olevan oikein kenelläkään. Meillä paikalla olleilla (neljällä) kaupunginhallituksen jäsenellä oli vähän samanlainen näkemys asiasta. Meidän näkökulmasta katsottuna on tärkeintä se, että asia saadaan järjestymään tavalla tai toisella ja todella pian.
Kyse on kuitenkin ihmisistä, jotka ovat jollain laillisella perusteella saaneet oikeuden näihin tarvitsemiinsa taksikyyteihin ja se, että he jäävät tien poskeen odottelemaan kyytiä, jota ei välttämättä koskaan tule, on aivan päinvastaista kuin mitä me kaupunginhallituksessa tarkoitimme. Se, että päätös on tehty, ei voi kahlita meitä loputtomiin vaan meidän tulee ottaa asia mahdollisimman pian uudelleen tarkasteluun. Ensimmäinen mahdollinen järkevä uudelleen arviointi on tehtävä heti, kun saamme riittävästi faktatietoa asiasta ja koko hankkeen tähänastiset kustannusvaikutukset.
Ne palautteet, joita ihmiset päivittäin kertovat, on otettava vakavasti ja todesta. Ei näillä ihmisillä ole mitään syytä kertoa muunneltua totuutta ja valittaa asiasta, joka ei ole totta. Aikaisemmin ei mitään tämänsuuntaista palautetta kuulunut koskaan. Toivon, että asia saadaan ratkaistua nopeasti kaikkia tyydyttävällä tavalla.
tiistaina, lokakuuta 17, 2006
Paisuva budjetti
Eilinen kaupunginhallituksen kokous päättyi vasta kahdeksan maissa. Ennen kokousta kuulimme tulosalueitten esittelyt omista ensi vuoden suunnitelmistaan. Ensimmäistä kertaa mukaan oli kutsuttu myös suurimpien lautakuntien puheenjohtajat ja suurin osa olikin paikalle päässyt. Tarkoituksena oli nimenomaan se, että kaikissa lautakunnissa tiedettäisiin toisten lautakuntien paineet ja ymmärrettäisiin kokonaisuus paremmin.
Suurimman roolin esittelyssä sai odotetusti sosiaali- ja terveyssektori. Tulosalueen johtaja Antti Hyvärinen latasi totuttuun tyyliinsä tulemaan aikamoista tekstiä. Itse kyllä pidän siitä, että asioista puhutaan suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Näin kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi se, mistä on kyse.
Suurimmaksi syylliseksi kasvaneisiin sosiaali- ja terveyspuolen menoihin Hyvärinen nimesi "viinan juonnin". Olen valmis uskomaan sen. Vaikka se kuulostaa yksinkertaiselta selitykseltä, tilastot ja asiantuntijat kyllä puhuvat samalla tavalla. Riippumatta siitä, ovatko kyseessä lapset, aikuiset tai vanhukset, sairauksien ja sosiaalimenojen kasvun taustalta löytyy liian usein alkoholi.
Vallitseva tilanne on nyt hyväksyttävä ja hoidettava. Lisäresursseja sosiaali- ja terveystoimeen on löydyttävä, mutta kuitenkin siten, että jokaisessa työpisteessä käytetään (esimiesten) aikaa siihen, että kartoitetaan työn ja tekijöiden kohtaavuus. Kestävää taloudenhoitoa ei ole se, että puuttumatta rakenteisiin aina vaan automaattisesti lisättäisiin henkilöstöä. Se ei ole kenenkään etu.
On selvitettävä, voidaanko toimintatapoja muuttamalla tehostaa työntekoa ja samalla saada kenties entisiin rutiineihin uutta potkua. Selvitystä on tehtävä myös koko kaupungin sisällä siten, että saadaan selville, onko jokainen työntekijä varmasti oikealla paikalla vai olisiko toimipisteen ja työtehtävien vaihdon aika. Tiedän, että kaupungin organisaation sisällä on halukkuutta tehtävien ja toimipisteiden kierrätykseen. Työtehtävien ja työkavereiden vaihto tekee useimmille meistä pelkästään hyvää.
Suurimman roolin esittelyssä sai odotetusti sosiaali- ja terveyssektori. Tulosalueen johtaja Antti Hyvärinen latasi totuttuun tyyliinsä tulemaan aikamoista tekstiä. Itse kyllä pidän siitä, että asioista puhutaan suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Näin kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi se, mistä on kyse.
Suurimmaksi syylliseksi kasvaneisiin sosiaali- ja terveyspuolen menoihin Hyvärinen nimesi "viinan juonnin". Olen valmis uskomaan sen. Vaikka se kuulostaa yksinkertaiselta selitykseltä, tilastot ja asiantuntijat kyllä puhuvat samalla tavalla. Riippumatta siitä, ovatko kyseessä lapset, aikuiset tai vanhukset, sairauksien ja sosiaalimenojen kasvun taustalta löytyy liian usein alkoholi.
Vallitseva tilanne on nyt hyväksyttävä ja hoidettava. Lisäresursseja sosiaali- ja terveystoimeen on löydyttävä, mutta kuitenkin siten, että jokaisessa työpisteessä käytetään (esimiesten) aikaa siihen, että kartoitetaan työn ja tekijöiden kohtaavuus. Kestävää taloudenhoitoa ei ole se, että puuttumatta rakenteisiin aina vaan automaattisesti lisättäisiin henkilöstöä. Se ei ole kenenkään etu.
On selvitettävä, voidaanko toimintatapoja muuttamalla tehostaa työntekoa ja samalla saada kenties entisiin rutiineihin uutta potkua. Selvitystä on tehtävä myös koko kaupungin sisällä siten, että saadaan selville, onko jokainen työntekijä varmasti oikealla paikalla vai olisiko toimipisteen ja työtehtävien vaihdon aika. Tiedän, että kaupungin organisaation sisällä on halukkuutta tehtävien ja toimipisteiden kierrätykseen. Työtehtävien ja työkavereiden vaihto tekee useimmille meistä pelkästään hyvää.
maanantaina, lokakuuta 16, 2006
Laivaseminaarissa
Olin viime torstaista lauantaihin mukana ammatillisen koulutuksen laivaseminaarissa. Ohjelma oli tiivis ja useimmat luennoitsijoista olivat oikein hyviä. Saimme kuulla viimeisimmät katsukset siitä, missä vaiheessa PARAS-hanke on menossa sekä miten sen vaikutukset heijastuvat nimenomaan ammatilliseen koulutukseen.
Useimmankin alustajan puheenvuorosta kävi ilmi, että kohti suurempia kokonaisuuksia täytyy myös ammatillisella puolella mennä ja että yhteistyötä eri koulutuksenjärjestäjien kesken on syytä entisestään lisätä. Mielestäni kohti näitä tavoitteita on Etelä-Savossakin jo ymmärretty lähteä.
Parasta antia seminaarimatkasta ovat kuitenkin ne puheenvuorot, joissa kerrotaan käytännön esimerkein omista kokemuksista esimerkiksi organisaation muuttamiseksi. Näitä kokemuksia voi jokainen kuulija koettaa soveltaa omaan koulutuskuntayhtymäänsä.
Toinen merkittävä osa reissuamme koski konkreettista yhteistyön lisäämistä Savonlinnan alueella toimivan koulutuskuntayhtymän kanssa. Saimme kutsun vierailla Savonlinnaan, jossa voisimme ajan kanssa keskustella yhteistyön syventämisestä ja niistä tavoitteista, jotka meillä molemmilla on.
Tänään on tiivis päivä tiedossa; Mikkelin taksi ry on kutsunut kaupunginhallituksen jäsenet kuulemaan omia näkemyksiään Matkapalvelukeskuksen toiminnasta (toimimattomuudesta). Toivottavasti mahdollisimman moni meistä pääsee paikalle. Kello 14 alkaa jo kaupunginhallituksen kokous, jossa ensimmäiset neljä tuntia on varattu toimialueitten talousarvioesittelyihin. Sen jälkeen alkaa varsinainen päätösasioiden kokous eli pitkä ilta tiedossa.
Useimmankin alustajan puheenvuorosta kävi ilmi, että kohti suurempia kokonaisuuksia täytyy myös ammatillisella puolella mennä ja että yhteistyötä eri koulutuksenjärjestäjien kesken on syytä entisestään lisätä. Mielestäni kohti näitä tavoitteita on Etelä-Savossakin jo ymmärretty lähteä.
Parasta antia seminaarimatkasta ovat kuitenkin ne puheenvuorot, joissa kerrotaan käytännön esimerkein omista kokemuksista esimerkiksi organisaation muuttamiseksi. Näitä kokemuksia voi jokainen kuulija koettaa soveltaa omaan koulutuskuntayhtymäänsä.
Toinen merkittävä osa reissuamme koski konkreettista yhteistyön lisäämistä Savonlinnan alueella toimivan koulutuskuntayhtymän kanssa. Saimme kutsun vierailla Savonlinnaan, jossa voisimme ajan kanssa keskustella yhteistyön syventämisestä ja niistä tavoitteista, jotka meillä molemmilla on.
Tänään on tiivis päivä tiedossa; Mikkelin taksi ry on kutsunut kaupunginhallituksen jäsenet kuulemaan omia näkemyksiään Matkapalvelukeskuksen toiminnasta (toimimattomuudesta). Toivottavasti mahdollisimman moni meistä pääsee paikalle. Kello 14 alkaa jo kaupunginhallituksen kokous, jossa ensimmäiset neljä tuntia on varattu toimialueitten talousarvioesittelyihin. Sen jälkeen alkaa varsinainen päätösasioiden kokous eli pitkä ilta tiedossa.
sunnuntai, lokakuuta 15, 2006
Hyvä päätös!
Perjantaina eduskunnassa äänestettiin pitkään keskusteluissa olleesta hedelmöityshoitolaista. Kansanedustajille asia oli ns. omantunnon kysymys eli he saivat äänestää omasta ryhmästä riippumatta. Kaikki ryhmät taisivatkin asian tiimoilta hajota.
Asia oli sinänsä omituinen, että hallituksen alkuperäinen esitys oli mahdollistavampi kuin se, minkä lakivaliokunta otti (äänestyksen jälkeen) kannakseen. Sinänsä asiastakin on ehtinyt tulla jotenkin omituinen. Kysymyksessähän kuitenkin vain oli voimassa olevan käytännön kirjaaminen lakiin.
Itse asia meni juuri niinkuin sen pitikin mennä. Monenlaisia puheita perhemalleista ja isyyden merkityksestä ym. on pidetty ja jokainen kannanotto tuntuu olleen aina juuri se, mikä ajattelee pelkästään lapsen parasta. Mielestäni kuitenkin ne puheenvuorot, joissa korostettiin AINOASTAAN äidin,isän ja lapsen muodostaman perheen erinomaisuutta ja oikeellisuutta, olisivat voineet jäädä pitämättä.
Onhan selvää, että turvallinen ja rakastava perhe ei ole kiinni aikuisten lukumäärästä tai sukupuolesta. Tärkeintä lapsen kannalta on se, että hänet on maailmaan haluttu ja hänestä halutaan ja pystytään myös huolehtimaan. Kautta aikojen on ollut perheitä, joissa lapsesta huolehtii (syystä tai toisesta) vain yksi aikuinen tai kaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista, eikä näistä lapsista ole sen huonompia tullut kuin meistä muistakaan.
Hakeutuminen hedelmöityshoitoon on varmasti jokaisella naisella vaikea päätös ja vaatii yleensä pitkän harkinnan. Edelleen hedelmöityshoidosta joutuu itse maksamaan, mikäli kysymyksessä ei ole sairauden hoito, joten siinäkin mielessä ns. yksinäisillä naisilla tai naispareilla on hoidon aloittaminen jotakin muuta kuin hetken huuma.
Asia oli sinänsä omituinen, että hallituksen alkuperäinen esitys oli mahdollistavampi kuin se, minkä lakivaliokunta otti (äänestyksen jälkeen) kannakseen. Sinänsä asiastakin on ehtinyt tulla jotenkin omituinen. Kysymyksessähän kuitenkin vain oli voimassa olevan käytännön kirjaaminen lakiin.
Itse asia meni juuri niinkuin sen pitikin mennä. Monenlaisia puheita perhemalleista ja isyyden merkityksestä ym. on pidetty ja jokainen kannanotto tuntuu olleen aina juuri se, mikä ajattelee pelkästään lapsen parasta. Mielestäni kuitenkin ne puheenvuorot, joissa korostettiin AINOASTAAN äidin,isän ja lapsen muodostaman perheen erinomaisuutta ja oikeellisuutta, olisivat voineet jäädä pitämättä.
Onhan selvää, että turvallinen ja rakastava perhe ei ole kiinni aikuisten lukumäärästä tai sukupuolesta. Tärkeintä lapsen kannalta on se, että hänet on maailmaan haluttu ja hänestä halutaan ja pystytään myös huolehtimaan. Kautta aikojen on ollut perheitä, joissa lapsesta huolehtii (syystä tai toisesta) vain yksi aikuinen tai kaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista, eikä näistä lapsista ole sen huonompia tullut kuin meistä muistakaan.
Hakeutuminen hedelmöityshoitoon on varmasti jokaisella naisella vaikea päätös ja vaatii yleensä pitkän harkinnan. Edelleen hedelmöityshoidosta joutuu itse maksamaan, mikäli kysymyksessä ei ole sairauden hoito, joten siinäkin mielessä ns. yksinäisillä naisilla tai naispareilla on hoidon aloittaminen jotakin muuta kuin hetken huuma.
torstaina, lokakuuta 12, 2006
Markkinahumussa
Oikein hyvä ja iloinen meininki oli eilen torilla. Suurimman osan aikaa saimme olla ihan kuivassa säässä. Kahvia meni noin tuhat kuppia, joten ihmisiäkin siis riitti. Toivottavasti myös muiden puolueiden kojuilla käytiin yhtä vilkasta ja välillä jopa kiivastakin keskustelua ajankohtaisista asioista. Ihmisillä ON asioista mielipiteitä, täytyy vaan pystyä järjestämään heille luontevia tilaisuuksia niistä kertoa.
Länsi-Savon toimittaja Jukka Ahdelma vieraili vihkonsa kanssa luonani. Hän ihmetteli sitä, kuinka eduskuntavaalikampanjat alkavat tällä kertaa näin aikaisin. Samaa olen ihmetellyt hiukan minäkin. Yritin vakuuttaa toimittajaa (ja muutamaa muuta) siitä, että oma "kampanjani" alkaa vasta talvella ja että näitä torikahveja olen pitänyt säännöllisesti monta kertaa vuodessa, riippumatta siitä onko jotkut vaalit tulossa vai menossa.
Itse olen ajatellut asian niin, että työ vaaleja varten on tehty vuosien aikana toimimalla luottamustehtävissä omien arvojen ja ajatusten mukaisesti. Se on näkynyt omalla kohdallani hyvinä tuloksina äänestysvaiheessa. Eduskuntavaaleihin liittyvä kampanjointi tulee aikanaan ja se on ainoastaan äänestäjien herättelemistä varten. Ajatus siitä, että puoli vuotta ennen vaaleja aloitettu rummutus pystyisi vakuuttamaan ihmiset ehdokkaan kyvyistä ja erinomaisuudesta, on minulle vieras. Kukin tietenkin toimii tyylillään ja on hyvä, että monenlaisia ehdokkaita ja toimintatapoja löytyy.
Länsi-Savon toimittaja Jukka Ahdelma vieraili vihkonsa kanssa luonani. Hän ihmetteli sitä, kuinka eduskuntavaalikampanjat alkavat tällä kertaa näin aikaisin. Samaa olen ihmetellyt hiukan minäkin. Yritin vakuuttaa toimittajaa (ja muutamaa muuta) siitä, että oma "kampanjani" alkaa vasta talvella ja että näitä torikahveja olen pitänyt säännöllisesti monta kertaa vuodessa, riippumatta siitä onko jotkut vaalit tulossa vai menossa.
Itse olen ajatellut asian niin, että työ vaaleja varten on tehty vuosien aikana toimimalla luottamustehtävissä omien arvojen ja ajatusten mukaisesti. Se on näkynyt omalla kohdallani hyvinä tuloksina äänestysvaiheessa. Eduskuntavaaleihin liittyvä kampanjointi tulee aikanaan ja se on ainoastaan äänestäjien herättelemistä varten. Ajatus siitä, että puoli vuotta ennen vaaleja aloitettu rummutus pystyisi vakuuttamaan ihmiset ehdokkaan kyvyistä ja erinomaisuudesta, on minulle vieras. Kukin tietenkin toimii tyylillään ja on hyvä, että monenlaisia ehdokkaita ja toimintatapoja löytyy.
keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006
Leipää ja sirkushuveja
Eilen oli teknisen lautakunnan kokous. Lautakunta sai sektoreittain esittelyt ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Kaiken kaikkiaan teknisellä puolella tuntuu olevan hommat varsin hyvin hanskassa, ainakin teoriassa ja tässä vaiheessa.
Investointiohjelma herätti taas keskustelua. Aina jaksaa kummastuttaa se, kuinka kallista saneeraaminen voikaan olla. Korjaamisen siirtäminen odottamaan halvempien rakennuskustannuksien aikoja ei kyllä mielestäni ole viisasta. Näennäinen kustannussäästö hupenee siihen, kun ajan myötä korjaamisen tarve aina vaan kasvaa. Toinen riskitekijä hankkeiden siirtämisessä on se, että voi olla tulossa taloudellisesti vielä huonompia aikoja, jolloin näiden hankkeiden saaminen uudelleen investointiohjelmaan aina vaan vaikeutuu.
Erityisellä mielihyvällä panin merkille, että ala-arvoisessa kunnossa olleet teatterin sosiaalitilat olisivat vihdoin saamassa remontin. Mikkelin Teatteri on kuitenkin keskeinen kulttuuritoimija kaupungissa ja sen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi on myös satsattava rahaa. Sosiaalitilat eivät näy meille katsojille, mutta henkilökunnan jaksamisen ja jopa työturvallisuuden näkökulmasta on myös esiripun takaisia tiloja pystyttävä pitämään ajantasaisessa kunnossa. Teatteri on toistaiseksi pystynyt pitämään lippujen hinnat sellaisina, että tavallisellakin tallaajalla on ollut mahdollisuus näistä esityksistä nauttia.
Tänään on tarjolla toisenlaista sirkushuvia, perinteiset Mikko-markkinat Mikkelin torilla. Sateisesta säästä huolimatta on taas mukava mennä kahvikojun kanssa tapaamaan ihmisiä. Torilla ovat kaikki puolueet hyvin edustettuina ja kansalaisille on tarjolla paitsi hyviä lupauksia niin myös ruumiin ravintoa eri muodoissaan. Oma kojuni sijaitsee tällä kertaa torin puolella, siinä missä normaalisti ovat perunakauppiaat. Joten tervetuloa kahvittelemaan kanssani 10 -16 välisenä aikana.
Investointiohjelma herätti taas keskustelua. Aina jaksaa kummastuttaa se, kuinka kallista saneeraaminen voikaan olla. Korjaamisen siirtäminen odottamaan halvempien rakennuskustannuksien aikoja ei kyllä mielestäni ole viisasta. Näennäinen kustannussäästö hupenee siihen, kun ajan myötä korjaamisen tarve aina vaan kasvaa. Toinen riskitekijä hankkeiden siirtämisessä on se, että voi olla tulossa taloudellisesti vielä huonompia aikoja, jolloin näiden hankkeiden saaminen uudelleen investointiohjelmaan aina vaan vaikeutuu.
Erityisellä mielihyvällä panin merkille, että ala-arvoisessa kunnossa olleet teatterin sosiaalitilat olisivat vihdoin saamassa remontin. Mikkelin Teatteri on kuitenkin keskeinen kulttuuritoimija kaupungissa ja sen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi on myös satsattava rahaa. Sosiaalitilat eivät näy meille katsojille, mutta henkilökunnan jaksamisen ja jopa työturvallisuuden näkökulmasta on myös esiripun takaisia tiloja pystyttävä pitämään ajantasaisessa kunnossa. Teatteri on toistaiseksi pystynyt pitämään lippujen hinnat sellaisina, että tavallisellakin tallaajalla on ollut mahdollisuus näistä esityksistä nauttia.
Tänään on tarjolla toisenlaista sirkushuvia, perinteiset Mikko-markkinat Mikkelin torilla. Sateisesta säästä huolimatta on taas mukava mennä kahvikojun kanssa tapaamaan ihmisiä. Torilla ovat kaikki puolueet hyvin edustettuina ja kansalaisille on tarjolla paitsi hyviä lupauksia niin myös ruumiin ravintoa eri muodoissaan. Oma kojuni sijaitsee tällä kertaa torin puolella, siinä missä normaalisti ovat perunakauppiaat. Joten tervetuloa kahvittelemaan kanssani 10 -16 välisenä aikana.
tiistaina, lokakuuta 10, 2006
Ei väkisin
Eilinen päivä kului vierailulla Kuopiossa. Kuopion kaupunginhallitus oli kutsunut Mikkelin kaupunginhallituksen kylään ja saimme viettää tehokkaan ja antoisan päivän tutustuen Kallaveden ympäröimään kaupunkiin. Näillä vierailuilla on aina sama vaikutus; ne asiat, joita joku toinen kaupunki on saanut vietyä eteenpäin alkavat tuntua meilläkin ihan mahdollisilta. Sen takia onkin hyvä, että mallia muista kaupungeista käydään aina silloin tällöin hakemassa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus puhutti myös kuopiolaisia. Samat ongelmat tuntuvat olevan joka puolella kaupungin koosta riippumatta. Oli mukava huomata, että myös kuopiolaiset olivat ymmärtäneet puitelain ohjaukset samalla tavalla kuin Mikkelin seudullakin on ymmärretty. Puheet pakkoliitoksista ovat turhia, ennemminkin pitäisi keskittää voimavarat siihen,kuinka saadaan kuntien keskeistä yhteistyötä lisättyä siten, että palvelut pystytään turvaamaan koko seudun alueen ihmisille eivätkä kuntarajat olisi palvelujen tuottamisen ja käyttämisen esteinä.
Mahdolliset kuntien yhteenliittymiset tulevat luonnostaan siinä vaiheessa, kun huomataan, että yhdessä tekeminen on niin syvää ja kaiken kattavaa, että ainoastaan joidenkin palvelujen järjestäminen kunnan omina toimintoina ei ole enää järkevää. Mikkelin seudulla ollaan päästy hyvään vauhtiin seudullisessa yhteistyössä eikä sitä vauhtia saa vaarantaa sillä, että suurin kunnista ryhtyy väkisin toisia kuntia itseensä liittämään. Ajattelemattomilla puheilla saadaan enempi vahinkoa kuin hyötyä aikaiseksi ja kenties romutettua hyvin sujunut luottamuksellisten suhteiden rakentaminen seudun kuntien kesken.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus puhutti myös kuopiolaisia. Samat ongelmat tuntuvat olevan joka puolella kaupungin koosta riippumatta. Oli mukava huomata, että myös kuopiolaiset olivat ymmärtäneet puitelain ohjaukset samalla tavalla kuin Mikkelin seudullakin on ymmärretty. Puheet pakkoliitoksista ovat turhia, ennemminkin pitäisi keskittää voimavarat siihen,kuinka saadaan kuntien keskeistä yhteistyötä lisättyä siten, että palvelut pystytään turvaamaan koko seudun alueen ihmisille eivätkä kuntarajat olisi palvelujen tuottamisen ja käyttämisen esteinä.
Mahdolliset kuntien yhteenliittymiset tulevat luonnostaan siinä vaiheessa, kun huomataan, että yhdessä tekeminen on niin syvää ja kaiken kattavaa, että ainoastaan joidenkin palvelujen järjestäminen kunnan omina toimintoina ei ole enää järkevää. Mikkelin seudulla ollaan päästy hyvään vauhtiin seudullisessa yhteistyössä eikä sitä vauhtia saa vaarantaa sillä, että suurin kunnista ryhtyy väkisin toisia kuntia itseensä liittämään. Ajattelemattomilla puheilla saadaan enempi vahinkoa kuin hyötyä aikaiseksi ja kenties romutettua hyvin sujunut luottamuksellisten suhteiden rakentaminen seudun kuntien kesken.
maanantaina, lokakuuta 09, 2006
Digiboxi
Aamun Hesarissa oli iso juttu siitä, kuinka Kuntaliitto ja Yle kiistelevät sairaaloiden digisovittimista. Kiista varmaankin jatkuu, sillä niin kaukana osapuolet tuntuvat nyt asiasta olevan. Olen kyllä tässä asiassa sairaanhoitopiirien puolella. Sairaanhoitopiirien kustannukset kasvavat vuosi vuodelta ja osa kasvusta johtuu toimenpiteistä, joita on laeilla säädetty tehtäviksi. Kustannukset siirtyvät suoraan kuntien maksettaviksi ja se tuntuu jokaisen kunnan talousarvioissa. Yhtään enempää lisärasitteita eivät kuntataloudet kaipaa.
Suomalaisissa sairaaloissa on totuttu siihen, että jokaisessa potilashuoneessa on vähintään yksi televisio ja näin tulee olla jatkossakin. Jokainen meistä, joka on sairaalassa joutunut aikaa viettämään tietää, kuinka pitkäksi toipilasvaiheessa aika siellä voi käydä. Television katsominen sängystä käsin auttaa ajan tappamisessa.
Malli, jota Ruotsissa on toteutettu, tulisi ottaa käyttöön meilläkin. Siinä hankitaan laitokselle yhteinen keskusdigisovitin, joka sitten välittää lähetykset analogisina entisiin televisioihin. Tämä ei voi olla niin vaikea ja ylitsepääsemätön ongelma, etteikö sitä voitaisi siististi hoitaa. Epäilen nimittäin, että tiedossa on vielä aikamoisia sähläyksiä kotitalouksissakin ennenkuin ensi vuoden syksyllä jokaisen mummon tai blondin televisioista saadaan "Kauniit ja rohkeat" näkymään.
Suomalaisissa sairaaloissa on totuttu siihen, että jokaisessa potilashuoneessa on vähintään yksi televisio ja näin tulee olla jatkossakin. Jokainen meistä, joka on sairaalassa joutunut aikaa viettämään tietää, kuinka pitkäksi toipilasvaiheessa aika siellä voi käydä. Television katsominen sängystä käsin auttaa ajan tappamisessa.
Malli, jota Ruotsissa on toteutettu, tulisi ottaa käyttöön meilläkin. Siinä hankitaan laitokselle yhteinen keskusdigisovitin, joka sitten välittää lähetykset analogisina entisiin televisioihin. Tämä ei voi olla niin vaikea ja ylitsepääsemätön ongelma, etteikö sitä voitaisi siististi hoitaa. Epäilen nimittäin, että tiedossa on vielä aikamoisia sähläyksiä kotitalouksissakin ennenkuin ensi vuoden syksyllä jokaisen mummon tai blondin televisioista saadaan "Kauniit ja rohkeat" näkymään.
perjantaina, lokakuuta 06, 2006
Mediapeliä
Voi hyvänen aika. Pari päivää on taas saatu seurata kummallista näytelmää oikein valtakunnan tasolla. Tarkoitan tietenkin ministeri Saarelan aviopuolison synnyttämää kohua haastattelustaan Image-lehdessä. Olen aivan vakuuttunut siitä, että kyseessä on tietoinen ja harkittu teko, josta myös ministerin on täytynyt olla etukäteen tietoinen.
Alkuviikosta näytti siltä, että tämä viikko kuluisi ilman Tanja Saarelan naamaa iltapäivälehdissä tai tv-ohjelmissa, mutta loppuviikko sitten korjasikin tilanteen oikein maksimaalisesti. Itse asia on mielestäni törkeä monessakin mielessä ja joltain on nyt pettänyt arviointikyky oikein toden teolla.
On ihan eri asia, mitä kotona puolisoiden kesken työkavereistamme tai muista tutuistamme puhumme, mutta se, mitä halutaan kaiken kansan tietoon saattaa ei ole yhdentekevää. Varsinkin jos kysymyksessä on korkean tason yhteiskunnallinen toimija (valtiovarainministeri), pitäisi puheiden pysyä kaukana alatyylisestä uhkailusta. Kaiken lisäksi moisilla puheilla on kaiketi myös jotakin tekemistä rikoslain kanssa. Mikäli uhkauksen olisi tehnyt joku ns. tavis, olisi asia otettu varmasti todesta myös poliisin toimesta.
Tällä kertaa lausuntoja on antanut median kestosuosikki (tai hänen miehensä), joka tekee kerta kerran jälkeen vaalikampanjansa meidän lehtien irtonumeroiden ostajien suosiollisella avustuksella. Uutena ulottuvuutena on nyt tullut kampanjointi elokuvaohjaaja Saarelan tulevan elokuvan puolesta. Aikaisemmin ei paljoa lehdissä oltu puhuttu (ainakaan elokuviin liittyvässä mielessä) kyseisestä ohjaajasta, mutta nyt monen päivän aikana on muistettu mainita hänen ohjaamansa teokset sekä varsinkin ensi vuonna ensi-iltaan tuleva elokuva!
Huomaan olevani ärsyyntynyt tästä kuviosta. Jos olisin kateuteen taipuvainen, tässä kohtaa voisin kuvitella sitä olevani. En suinkaan Tanja Saarelan kauneudesta, ministerinsalkusta enkä hänen lukuisista aikaisemmista poikaystävistään tai miehistään, vaan tästä häikäilemättömästä kyvystä hyödyntää julkisuusarvoaan. Onnekseni en kuitenkaan osaa kadehtia ketään, joten voin vaan ihmetellä tapahtuneita ja toivoa, ettei kulttuuriministerimme ole yhtä häikäilemätön muussa toiminnassaan.
Alkuviikosta näytti siltä, että tämä viikko kuluisi ilman Tanja Saarelan naamaa iltapäivälehdissä tai tv-ohjelmissa, mutta loppuviikko sitten korjasikin tilanteen oikein maksimaalisesti. Itse asia on mielestäni törkeä monessakin mielessä ja joltain on nyt pettänyt arviointikyky oikein toden teolla.
On ihan eri asia, mitä kotona puolisoiden kesken työkavereistamme tai muista tutuistamme puhumme, mutta se, mitä halutaan kaiken kansan tietoon saattaa ei ole yhdentekevää. Varsinkin jos kysymyksessä on korkean tason yhteiskunnallinen toimija (valtiovarainministeri), pitäisi puheiden pysyä kaukana alatyylisestä uhkailusta. Kaiken lisäksi moisilla puheilla on kaiketi myös jotakin tekemistä rikoslain kanssa. Mikäli uhkauksen olisi tehnyt joku ns. tavis, olisi asia otettu varmasti todesta myös poliisin toimesta.
Tällä kertaa lausuntoja on antanut median kestosuosikki (tai hänen miehensä), joka tekee kerta kerran jälkeen vaalikampanjansa meidän lehtien irtonumeroiden ostajien suosiollisella avustuksella. Uutena ulottuvuutena on nyt tullut kampanjointi elokuvaohjaaja Saarelan tulevan elokuvan puolesta. Aikaisemmin ei paljoa lehdissä oltu puhuttu (ainakaan elokuviin liittyvässä mielessä) kyseisestä ohjaajasta, mutta nyt monen päivän aikana on muistettu mainita hänen ohjaamansa teokset sekä varsinkin ensi vuonna ensi-iltaan tuleva elokuva!
Huomaan olevani ärsyyntynyt tästä kuviosta. Jos olisin kateuteen taipuvainen, tässä kohtaa voisin kuvitella sitä olevani. En suinkaan Tanja Saarelan kauneudesta, ministerinsalkusta enkä hänen lukuisista aikaisemmista poikaystävistään tai miehistään, vaan tästä häikäilemättömästä kyvystä hyödyntää julkisuusarvoaan. Onnekseni en kuitenkaan osaa kadehtia ketään, joten voin vaan ihmetellä tapahtuneita ja toivoa, ettei kulttuuriministerimme ole yhtä häikäilemätön muussa toiminnassaan.
keskiviikkona, lokakuuta 04, 2006
Vierailu eduskuntaan
Teimme tänään lukiolaisten kanssa opintoretken eduskuntaan. Matka meni hyvin ja oli oikein onnistunut. Meidät otti vastaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman, joka ystävällisesti uhrasi aikaansa ja vei meidät ryhmän huoneeseen pieneen keskusteluhetkeen.
Keskustelun ja virvokkeiden nauttimisen jälkeen eduskunnan opas kierrätti meitä talossa ja kertoi mielenkiintoisia asioita. Itse joka kerta talossa vierailtuani jään ihmettelemään rakennuksen kauneutta ja valoisuutta nimenomaan sisätiloissa.
Kello 15.00 pääsimme lehterille seuraamaan täysistuntoa. Oppilaat ihmettelivät sitä hälinää ja kuhinaa, mikä salissa vallitsi. Kansanedustajat kiertelivät ympäri salia ja juttelivat keskenään. Puhemies joutui kehottamaan edustajia paikoilleen ja rauhoittumaan. Omasta näkökulmasta katsottuna, tunnelma salissa oli huomattavasi levottomampi kuin peruskoulun kasiluokkalaisten historiantunnilla. Täysistunto rauhoittui heti ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen, kun suurin osa porukasta poistui paikalta.
Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että suurin osa edustajista oli hoitamassa jotakin tähdellisempää asiaa. Näiden rutiiniasioiden puhuminen ja niiden kuunteleminen tuntitolkulla istuntosalissa vaikuttaa ajan haaskaamiselta. Jokainen edustaja voi kuunnella keskusradiosta puheita omassa työhuoneessaan ja samalla tehdä siellä myös oikeasti töitä.
Mukava kokemus kaiken kaikkiaan. Törmäsin rappusilla poislähtiessä erääseen etelä-savolaiseen kunnanjohtajaan. Hän oli vakuuttunut siitä, että olen ollut katsastamassa tulevaa työpaikkaani. Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä visiitillä en ehtinyt paikkoja sillä silmällä katsoa; olin enempi huolestunut siitä, että oppilaat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikki sujui hyvin ja oppilaat olivat kunniaksi opettajilleen.
Keskustelun ja virvokkeiden nauttimisen jälkeen eduskunnan opas kierrätti meitä talossa ja kertoi mielenkiintoisia asioita. Itse joka kerta talossa vierailtuani jään ihmettelemään rakennuksen kauneutta ja valoisuutta nimenomaan sisätiloissa.
Kello 15.00 pääsimme lehterille seuraamaan täysistuntoa. Oppilaat ihmettelivät sitä hälinää ja kuhinaa, mikä salissa vallitsi. Kansanedustajat kiertelivät ympäri salia ja juttelivat keskenään. Puhemies joutui kehottamaan edustajia paikoilleen ja rauhoittumaan. Omasta näkökulmasta katsottuna, tunnelma salissa oli huomattavasi levottomampi kuin peruskoulun kasiluokkalaisten historiantunnilla. Täysistunto rauhoittui heti ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen, kun suurin osa porukasta poistui paikalta.
Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että suurin osa edustajista oli hoitamassa jotakin tähdellisempää asiaa. Näiden rutiiniasioiden puhuminen ja niiden kuunteleminen tuntitolkulla istuntosalissa vaikuttaa ajan haaskaamiselta. Jokainen edustaja voi kuunnella keskusradiosta puheita omassa työhuoneessaan ja samalla tehdä siellä myös oikeasti töitä.
Mukava kokemus kaiken kaikkiaan. Törmäsin rappusilla poislähtiessä erääseen etelä-savolaiseen kunnanjohtajaan. Hän oli vakuuttunut siitä, että olen ollut katsastamassa tulevaa työpaikkaani. Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä visiitillä en ehtinyt paikkoja sillä silmällä katsoa; olin enempi huolestunut siitä, että oppilaat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikki sujui hyvin ja oppilaat olivat kunniaksi opettajilleen.
tiistaina, lokakuuta 03, 2006
Väsynyt vaeltaja
Viime yö meni taas valvoessa ja tämä päivä on ollutkin sen mukainen. Olen huomannut, että nukun huonosti usein maanantain ja tiistain välisen yön. Ehkä maanantain kokoukset kuitenkin vaikuttavat mielenrauhaani jollakin tavalla. Viime yön unet menivät kyllä ihan syystäkin; sain pitkin iltaa selitellä puhelimessa erästä asiaa, joka oli tiedotusvälineiden kautta levinnyt pitkin Mikkelin ympäristökuntia. Palaan siihen tällä palstalla myöhemmin.
Tänään oli Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous. Tavanomaisesta poiketen selvisimme kahdessa tunnissa. Talousarviovalmistelu on sielläkin virkakoneistolla vauhdissa ja tänä vuonna on vielä tiukat paikat talouden suhteen.
Aikainen kotiinpaluu mahdollisti tänään rauhallisen (väsyneen) koti-illan. Olen tehnyt vähän töitä ja kotihommia ja vastaillut ohessa sähköposteihin. Huomisen Helsingin-matkan järjestelytkin ovat vaatineet vielä vähän säätöjä. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa ja voisin siirtyä unten maille, mutta huomasin juuttuneeni katsomaan "elokuvaa" Bushista ja 9/11 tapahtumista. Eipä käy kateeksi amerikkalaisia.
Tänään oli Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous. Tavanomaisesta poiketen selvisimme kahdessa tunnissa. Talousarviovalmistelu on sielläkin virkakoneistolla vauhdissa ja tänä vuonna on vielä tiukat paikat talouden suhteen.
Aikainen kotiinpaluu mahdollisti tänään rauhallisen (väsyneen) koti-illan. Olen tehnyt vähän töitä ja kotihommia ja vastaillut ohessa sähköposteihin. Huomisen Helsingin-matkan järjestelytkin ovat vaatineet vielä vähän säätöjä. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa ja voisin siirtyä unten maille, mutta huomasin juuttuneeni katsomaan "elokuvaa" Bushista ja 9/11 tapahtumista. Eipä käy kateeksi amerikkalaisia.
maanantaina, lokakuuta 02, 2006
Valtuusto koolla
Tänään oli siis Mikkelin kaupunginvaltuuston kokous. Ensin kello 15.00 aloitimme sd-ryhmäkokouksen ja varttia yli 16 alkoi infotilaisuus maankäytön suunnitelmasta. Konsultilta tilattu työ on nyt valmistunut ja olikin mielenkiintoista kuultavaa. Voi kunpa meillä poliittisilla päättäjillä olisi rohkeutta lähteä ennakkoluulottomasti toteuttamaan joitakin selvityksessä esiin nousseista ideoista.
Varsinainen kokous alkoi kello 18.00. Lista oli harvinaisen lyhyt eikä herättänyt juurikaan puheenvuoroja. Lähes yhtä kauan kuin varsinainen kokous kesti valtuustoaloitteiden käsittely. Niitä oli useita, mutta kaikille oli yhteistä se, että niiden laatijat/lukijat ovat ensi kevään eduskuntavaaliehdokkaita. Tämä herätti salissa yleistä hilpeyttä.
Minusta on vaan hyvä, että valtuutetut ovat aktiivisia olivat sitten vaalit tulossa tai eivät. Toivoisin kuitenkin, että kun aloitteita tehtaillaan, niin otettaisiin huomioon myös se, että jonkun virkamiehen täytyy aika paljon nähdä vaivaa ja tehdä työtä saadakseen aloitteeseen vastauksen. Sekin työaika ja panos on pois jostakin kenties tähdellisemmästä työtehtävästä, aloitteet kun kaiken lisäksi aika harvoin johtavat konkreettisiin toimiin.
Oman havainnon mukaan paljon parempiin lopputuloksiin päästään hoitamalla asia suoraan keskustelemalla asianomaisessa lautakunnassa ja ottamalla yhteyttä virkamiehiin. Suoralla vaikuttamisella tosin ei saa nimeään lehteen, mutta menestyksellisen lopputuloksen kannalta sillä ei pitäisi olla merkitystä. Mielestäni tänään valtuustossa oli kuitenkin yksi järkeväkin aloite; mielenkiinnolla seuraan, kuinka se etenee.
Näitä kirjoituksiani on käynyt lukemassa tosi paljon ihmisiä, se on hyvä. Palautettakin on (teknisistä vaikeuksista huolimatta) tullut runsaasti. Olen tehnyt päätöksen, että vastaan kaikkiin asiallisiin kysymyksiin ja kommentteihin niin pian kuin suinkin ehdin. Nimettömien tai nimimerkillä kirjoittavien viestit toki luen, mutta niihin en aio vastata.
Varsinainen kokous alkoi kello 18.00. Lista oli harvinaisen lyhyt eikä herättänyt juurikaan puheenvuoroja. Lähes yhtä kauan kuin varsinainen kokous kesti valtuustoaloitteiden käsittely. Niitä oli useita, mutta kaikille oli yhteistä se, että niiden laatijat/lukijat ovat ensi kevään eduskuntavaaliehdokkaita. Tämä herätti salissa yleistä hilpeyttä.
Minusta on vaan hyvä, että valtuutetut ovat aktiivisia olivat sitten vaalit tulossa tai eivät. Toivoisin kuitenkin, että kun aloitteita tehtaillaan, niin otettaisiin huomioon myös se, että jonkun virkamiehen täytyy aika paljon nähdä vaivaa ja tehdä työtä saadakseen aloitteeseen vastauksen. Sekin työaika ja panos on pois jostakin kenties tähdellisemmästä työtehtävästä, aloitteet kun kaiken lisäksi aika harvoin johtavat konkreettisiin toimiin.
Oman havainnon mukaan paljon parempiin lopputuloksiin päästään hoitamalla asia suoraan keskustelemalla asianomaisessa lautakunnassa ja ottamalla yhteyttä virkamiehiin. Suoralla vaikuttamisella tosin ei saa nimeään lehteen, mutta menestyksellisen lopputuloksen kannalta sillä ei pitäisi olla merkitystä. Mielestäni tänään valtuustossa oli kuitenkin yksi järkeväkin aloite; mielenkiinnolla seuraan, kuinka se etenee.
Näitä kirjoituksiani on käynyt lukemassa tosi paljon ihmisiä, se on hyvä. Palautettakin on (teknisistä vaikeuksista huolimatta) tullut runsaasti. Olen tehnyt päätöksen, että vastaan kaikkiin asiallisiin kysymyksiin ja kommentteihin niin pian kuin suinkin ehdin. Nimettömien tai nimimerkillä kirjoittavien viestit toki luen, mutta niihin en aio vastata.
lauantaina, syyskuuta 30, 2006
Voi rähmä!
Kylläpä yllätti eilen iltapäivällä kuulemani uutinen; kaupunginjohtajamme Jyrki Myllyvirta on hakenut Oulun kaupunginjohtajaksi. Ensireaktioni oli, että voi rähmä. Myllyvirta on ollut Mikkelissä pitkään ja jotenkin olin kuvitellut, että apulaiskaupunginjohtajat lähtevät ensin.
Itse olen ollut kuusi vuotta kaupungin luottamuselimissä ja sinä aikana saanut tehdä yhteistyötä myös kaupunginjohtajan kanssa. Olen oppinut luottamaan hänen valmisteluihinsa ja siihen, että hän on ollut vaikeissakin asioissa sanansa mittainen. Hän on myös ollut sellainen, jolta on aina voinut kysyä mitä tahansa ja tyhmiltäkin tuntuviin kysymyksiin on tullut asiallisia vastauksia.
Ymmärrän toki, että eteenpäin on mentävä. Siinä mielessä tietenkin toivon, että hänet Ouluun valittaisiin, mutta näin "salaa" uskallan jopa toisenlaistakin ratkaisua toivoa. Varsinainen seuraajapeli on varmasti jo alkanut. Politrukit hiovat suunnitelmiaan ja jokainen kolmesta suuresta puolueesta alkaa metsästää itselleen mieleistä kaupunginjohtajaehdokasta.
Riitely siitä, mikä puolue paikan saa, ei ole onneksi julkista, sillä se ei ole mitään kivaa seurattavaa. Tyytyväisenä voin todeta, että siihen riitelyyn en aio osallistua pitkällä tikullakaan. Toivon vaan, että olipa seuraava kaupunginjohtaja mistä tahansa puolueesta, hänet on valittu ainoastaan pätevyytensä perusteella.
Itse olen ollut kuusi vuotta kaupungin luottamuselimissä ja sinä aikana saanut tehdä yhteistyötä myös kaupunginjohtajan kanssa. Olen oppinut luottamaan hänen valmisteluihinsa ja siihen, että hän on ollut vaikeissakin asioissa sanansa mittainen. Hän on myös ollut sellainen, jolta on aina voinut kysyä mitä tahansa ja tyhmiltäkin tuntuviin kysymyksiin on tullut asiallisia vastauksia.
Ymmärrän toki, että eteenpäin on mentävä. Siinä mielessä tietenkin toivon, että hänet Ouluun valittaisiin, mutta näin "salaa" uskallan jopa toisenlaistakin ratkaisua toivoa. Varsinainen seuraajapeli on varmasti jo alkanut. Politrukit hiovat suunnitelmiaan ja jokainen kolmesta suuresta puolueesta alkaa metsästää itselleen mieleistä kaupunginjohtajaehdokasta.
Riitely siitä, mikä puolue paikan saa, ei ole onneksi julkista, sillä se ei ole mitään kivaa seurattavaa. Tyytyväisenä voin todeta, että siihen riitelyyn en aio osallistua pitkällä tikullakaan. Toivon vaan, että olipa seuraava kaupunginjohtaja mistä tahansa puolueesta, hänet on valittu ainoastaan pätevyytensä perusteella.
torstaina, syyskuuta 28, 2006
Mäntyiemen syyskokous
Eilen illalla olin Lomakoti Mäntyniemen syyskokouksessa. Mäntyniemi sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Mikkelistä, Ihastjärven tien varressa. Upea luonnonkaunis niemi lähellä keskustaa. Toiminta Mäntyniemessä on välillä oikeinkin vilkasta. Majoituspalvelut ja ravintolatoiminta on vuokrattu yrittäjälle, joka myös asuu alueella. Paikka onkin suosittu perhejuhlien ja kokousten pitämiseen.
Kokouksessa esitettiin huoli kaupungin suuntaan. Mäntyniemen kiinteistöjä on korjailtu jo vuosikausia paitsi talkoilla niin myös Työlinkki-projektin puitteissa. Projektin rahoittajina on ollut TE-keskus ja kaupunki. Jälleen on rahoituspäätösten aika. Hakemus kaupungin suuntaan noin 10 000 euron suuruisesta avustuksesta on tehty ja tullee käsittelyyn talousarvion yhteydessä.
Projektin puitteissa saadaan vuosittain työllistettyä sellaisia erityisryhmiä, jotka muuten ovat erittäin vaikeasti työllistyviä. Taloudellinen merkitys näille projektin parissa työskenteleville ei ole suuren suuri, mutta henkinen merkitys sitäkin suurempi. Itsensä tunteminen tarpeelliseksi edes silloin tällöin on meille kaikille tärkeää.
Toinen esille noussut asia liittyi eläkeläisjärjestöjen toimitila-asiaan. Järjestöt ovat aiemmin toimineet vanhalla Sotkulla, mutta nyt vaikuttaa siltä, että aktiiviseen toimintaan siellä ei enää olisi mahdollisuuksia. Kaupungin on etsittävä näille sadoille virkeille eläkeläisille paikka, jossa he voivat vapaasti kokoontua. Juhlapuheissa ja strategioissa kyllä ymmärretään ennaltaehkäisevän ja omaehtoisen toiminnan merkitys terveyttä ja kuntoa ylläpitävänä asiana, mutta käytännön toimet laahaavat perässä.
Kokouksessa esitettiin huoli kaupungin suuntaan. Mäntyniemen kiinteistöjä on korjailtu jo vuosikausia paitsi talkoilla niin myös Työlinkki-projektin puitteissa. Projektin rahoittajina on ollut TE-keskus ja kaupunki. Jälleen on rahoituspäätösten aika. Hakemus kaupungin suuntaan noin 10 000 euron suuruisesta avustuksesta on tehty ja tullee käsittelyyn talousarvion yhteydessä.
Projektin puitteissa saadaan vuosittain työllistettyä sellaisia erityisryhmiä, jotka muuten ovat erittäin vaikeasti työllistyviä. Taloudellinen merkitys näille projektin parissa työskenteleville ei ole suuren suuri, mutta henkinen merkitys sitäkin suurempi. Itsensä tunteminen tarpeelliseksi edes silloin tällöin on meille kaikille tärkeää.
Toinen esille noussut asia liittyi eläkeläisjärjestöjen toimitila-asiaan. Järjestöt ovat aiemmin toimineet vanhalla Sotkulla, mutta nyt vaikuttaa siltä, että aktiiviseen toimintaan siellä ei enää olisi mahdollisuuksia. Kaupungin on etsittävä näille sadoille virkeille eläkeläisille paikka, jossa he voivat vapaasti kokoontua. Juhlapuheissa ja strategioissa kyllä ymmärretään ennaltaehkäisevän ja omaehtoisen toiminnan merkitys terveyttä ja kuntoa ylläpitävänä asiana, mutta käytännön toimet laahaavat perässä.
tiistaina, syyskuuta 26, 2006
Hirvensalmella
Tänään oli seutuvaltuuston kokous Hirvensalmella. Varsinaisten isojen asioiden pohtiminen tällä palstalla täytyy jättää tuonnemmaksi, niin väsynyt nyt päivän riennoista olen. Kevyesti voin kuitenkin muutaman ajatuksen tähän heittää. Tiedän nimittäin, että muutamat ihmiset lukevat näitä kirjoituksiani ihan säännöllisesti ja ovat ilmaisseet pettymyksensä, mikäli kirjoittamiseen tulee useamman päivän tauko.
Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen piti kokouksen aluksi katsauksen kunnan asioista. Kalvojen lomassa huomasin ajattelevani, että kylläpä on kunnastaan iloinen ja ylpeä kunnanjohtaja. Mikäpä on iloinen ollessa; kaikki kunnan tunnusluvut näyttävät hyviltä ja kunta vakuuttaa pärjäävänsä hyvin näinkin. Suurinta iloa varmasti tuottavat tilastot kuntaan muuttaneista, tuohan se aina positiivista virettä ja myös suoraa tuloa kuntaan.
Kunnan tekeminen houkuttelevaksi muuttajille ei ole ollut pelkästään sattumasta kiinni. Siihen on varmasti tehty määrätietoisesti työtä ja luotu ne mahdollisuudet esim. kaavoituksen kautta, joita muuttajat ovat arvostaneet ja peräänkuuluttaneet.
Seudun näkökulmasta katsottuna on pelkästään hyvä asia, että jollakin nurkalla menee näin hyvin. Yhteistyön tekeminen on paljon helpompaa silloin, kun kaikki eivät ole pakkoliitosten uhan edessä. Tällä seudulla on hyvä jatkaa toimivaksi havaittua, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, kuntien välistä yhteistyötä niin kauan kuin se on kaikkien kannalta järkevää.
Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen piti kokouksen aluksi katsauksen kunnan asioista. Kalvojen lomassa huomasin ajattelevani, että kylläpä on kunnastaan iloinen ja ylpeä kunnanjohtaja. Mikäpä on iloinen ollessa; kaikki kunnan tunnusluvut näyttävät hyviltä ja kunta vakuuttaa pärjäävänsä hyvin näinkin. Suurinta iloa varmasti tuottavat tilastot kuntaan muuttaneista, tuohan se aina positiivista virettä ja myös suoraa tuloa kuntaan.
Kunnan tekeminen houkuttelevaksi muuttajille ei ole ollut pelkästään sattumasta kiinni. Siihen on varmasti tehty määrätietoisesti työtä ja luotu ne mahdollisuudet esim. kaavoituksen kautta, joita muuttajat ovat arvostaneet ja peräänkuuluttaneet.
Seudun näkökulmasta katsottuna on pelkästään hyvä asia, että jollakin nurkalla menee näin hyvin. Yhteistyön tekeminen on paljon helpompaa silloin, kun kaikki eivät ole pakkoliitosten uhan edessä. Tällä seudulla on hyvä jatkaa toimivaksi havaittua, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, kuntien välistä yhteistyötä niin kauan kuin se on kaikkien kannalta järkevää.
sunnuntai, syyskuuta 24, 2006
Auringonpaistetta
Upean lämpimät syyskelit jatkuvat. Onneksi olikin ihan vapaa viikonloppu. Lauantaina vietimme koko päivän ystäväperheen kanssa retkeillen ja luonnosta nauttien. Pojista on aina yhtä mukavaa seikkailla metsässä ja me aikuiset poltimme tulia ja puhuimme syntyjä syviä.
Sunnuntaina pääsimme veneretkelle Saimaalle. Kiersimme auringonpaisteessa pitkin vesiä ja ihmettelimme upeita maisemia. Huomasin vaan, kuinka paljon rakentamattomia rantoja meillä täällä vielä on.
Ensi kevään eduskuntavaalien jäsenäänestys päättyi tänään. Ehdokkaita oli 13, joista lopulliselle listalle tulee 10. Oma sijoitukseni oli upea. Puolueväki oli äänestänyt minut toiselle sijalle. Savonlinnan Jouni Backman sai 2055 ja minä 1944 ääntä. Kolmantena oli Mikkelin Arto Seppälä 1651 äänellä. Seuraavat saivat ääniä tasaisesti noin 700 paikkeilla. Tästä on hyvä jatkaa!
Sunnuntaina pääsimme veneretkelle Saimaalle. Kiersimme auringonpaisteessa pitkin vesiä ja ihmettelimme upeita maisemia. Huomasin vaan, kuinka paljon rakentamattomia rantoja meillä täällä vielä on.
Ensi kevään eduskuntavaalien jäsenäänestys päättyi tänään. Ehdokkaita oli 13, joista lopulliselle listalle tulee 10. Oma sijoitukseni oli upea. Puolueväki oli äänestänyt minut toiselle sijalle. Savonlinnan Jouni Backman sai 2055 ja minä 1944 ääntä. Kolmantena oli Mikkelin Arto Seppälä 1651 äänellä. Seuraavat saivat ääniä tasaisesti noin 700 paikkeilla. Tästä on hyvä jatkaa!
perjantaina, syyskuuta 22, 2006
Balettia
Mikkelissä on parhaillaan menossa balettijuhlat. Eilen illalla oli mukava katsoa uutisia, joissa oli väläys onnistuneesta illasta. Monta vuotta on saanut todistella itselle ja muille, että kaupungin belettijuhlien rahallinen tukeminen tuo Mikkeliä valtakunnallisesti esille. Näin varmasti on käynyt, onhan tv-uutisten lisäksi juhlista kirjoitettu päivittäin myös Helsingin Sanomissa. Ainut pelottava asia eilisessä uutispätkässä vaan oli se, että Mikaelin lavaa moitittiin jälleen liian pieneksi. Puheet konserttitalon laajentamisesta eivät lopu ikinä.
Juhlat näkyvät myös kaupungin katukuvassa. Venäläisiä baletti-ihmisiä on seudullamme tällä hetkellä satoja ja he osaavat käyttää kaupallisia palveluita hyvin hyväkseen. Olisi vaan toivottavaa, että keskikaupungin kauppiaatkin haluaisivat maksavista asiakkaista enemmän irti ja kokeilisivat edes balettijuhlien aikana pidennettyjä aukioloaikoja. Tuntuu nimittäin pahalta katsoa iltaisin laumoina vaeltavia turisteja, jotka katselevat suljettujen liikkeiden näyteikkunoita.
Itse olen ollut kerran tilaisuudessa nauttia baletista; Savonlinnan kaupunginhallitus kutsui mikkeliläiset vieraakseen ja veivät meidät omaan balettiinsa. Esitys oli kuulemma korkeatasoinen ja oli minustakin "ihan kivaa". En vaan ole mitenkään erityisen perehtynyt tähän taidemuotoon, enkä siis siitä juurikaan mitään ymmärtänyt. Olihan se toki mukavaa seurata, kuinka miehet hyppivät ja loikkivat korkealle ja taitavasti sukkahousuissaan, mutta mitään balettifania minusta ei tällä kokemuksella vielä tullut.
Juhlat näkyvät myös kaupungin katukuvassa. Venäläisiä baletti-ihmisiä on seudullamme tällä hetkellä satoja ja he osaavat käyttää kaupallisia palveluita hyvin hyväkseen. Olisi vaan toivottavaa, että keskikaupungin kauppiaatkin haluaisivat maksavista asiakkaista enemmän irti ja kokeilisivat edes balettijuhlien aikana pidennettyjä aukioloaikoja. Tuntuu nimittäin pahalta katsoa iltaisin laumoina vaeltavia turisteja, jotka katselevat suljettujen liikkeiden näyteikkunoita.
Itse olen ollut kerran tilaisuudessa nauttia baletista; Savonlinnan kaupunginhallitus kutsui mikkeliläiset vieraakseen ja veivät meidät omaan balettiinsa. Esitys oli kuulemma korkeatasoinen ja oli minustakin "ihan kivaa". En vaan ole mitenkään erityisen perehtynyt tähän taidemuotoon, enkä siis siitä juurikaan mitään ymmärtänyt. Olihan se toki mukavaa seurata, kuinka miehet hyppivät ja loikkivat korkealle ja taitavasti sukkahousuissaan, mutta mitään balettifania minusta ei tällä kokemuksella vielä tullut.
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006
Think-thank
Eilen tv-uutisissa kerrottiin, että sosiaalipuolen työvoimapula uhkaa. Mitään uutta tässä ei tietenkään ollut, mutta huomionarvoista on se, että nyt on ymmärretty pulan uhkaavan myös sosiaalityöntekijöitä. Kunnallisella puolella toimineena olemme sen kyllä huomanneet jo pitkän aikaa. Myös Mikkelissä on ollut vaikeuksia saada päteviä, yliopistotutkinnon suorittaneita sosiaalityöntekijöitä.
Lisäämällä koulutukseen otettavien määrää, voidaan varmasti asiaan vaikuttaa. Suurempana haasteena pidän kyllä sitä, kuinka nämä kuntiin palkatut sosiaalityöntekijät saataisiin pysymään rankassa ja vaativassa työssä ottaen vielä huomioon siitä maksettavan liian pienen palkan. Sosiaalityö jos mikä vaatii henkilökohtaista tuntemista työntekijän ja asiakkaan välillä ja luottamuksen rakentaminen puolin ja toisin ei synny hetkessä.
Yleisenä ongelmana on sosiaalipuolen liian pieni resurssointi. Kasvavat menot ruokkivat toinen toistaan ja väärässä kohdassa "säästäminen" lisää kustannuksia jossain toisaalla. Tämän aamun uutisissa kerrottiin siitä, kuinka jopa ajattelua on ruvettu ulkoistamaan. Tätä kutsutaan think-thankiksi ja sitä varten on jo perustettu alan yrityksiäkin.
Uutisissa haastateltiin tutkijaa, joka totesi, että poliittisilla päättäjillä ei nykyisin ole aikaa ajatteluun. Pelkät rutiinipäätökset vievät ajan ja suurten ja pitkän tähtäimen suunnitelmien ajatteluun ei ole mahdollisuuksia. Kuulostipa tutulta; tätä samaa olen ollut huomaavinani minäkin. Juuri tämä lyhytnäköinen poliittinen päätöksenteko aiheuttaa kustannuksia jossakin, joita sitten yritetään seuraavassa asiapykälässä "säästämällä" pienentää.
Lisäämällä koulutukseen otettavien määrää, voidaan varmasti asiaan vaikuttaa. Suurempana haasteena pidän kyllä sitä, kuinka nämä kuntiin palkatut sosiaalityöntekijät saataisiin pysymään rankassa ja vaativassa työssä ottaen vielä huomioon siitä maksettavan liian pienen palkan. Sosiaalityö jos mikä vaatii henkilökohtaista tuntemista työntekijän ja asiakkaan välillä ja luottamuksen rakentaminen puolin ja toisin ei synny hetkessä.
Yleisenä ongelmana on sosiaalipuolen liian pieni resurssointi. Kasvavat menot ruokkivat toinen toistaan ja väärässä kohdassa "säästäminen" lisää kustannuksia jossain toisaalla. Tämän aamun uutisissa kerrottiin siitä, kuinka jopa ajattelua on ruvettu ulkoistamaan. Tätä kutsutaan think-thankiksi ja sitä varten on jo perustettu alan yrityksiäkin.
Uutisissa haastateltiin tutkijaa, joka totesi, että poliittisilla päättäjillä ei nykyisin ole aikaa ajatteluun. Pelkät rutiinipäätökset vievät ajan ja suurten ja pitkän tähtäimen suunnitelmien ajatteluun ei ole mahdollisuuksia. Kuulostipa tutulta; tätä samaa olen ollut huomaavinani minäkin. Juuri tämä lyhytnäköinen poliittinen päätöksenteko aiheuttaa kustannuksia jossakin, joita sitten yritetään seuraavassa asiapykälässä "säästämällä" pienentää.
maanantaina, syyskuuta 18, 2006
Viikonloppu viihteellä
Lauantai-iltana oli paikallisen kuppilamme (Wetterin baarin) pihalla tarjolla paistettuja muikkuja ja räiskäleitä. Alkuillasta kävimme siellä mekin. Paikalla olikin paljon emolalaisia ja sisällä oli myös elävää musiikkia. Nautimme muikut kylmän juoman kera ja tapasimme monia tuttuja. Tällaiset oman kaupunginosan yhteiset tapahtumat ovat aina mukavia ja niissä tapaa usein sellaisia ihmisiä, joita ei muuten tulisi niin tavattua.
Sunnuntaina läksin elokuviin. Kotimainen uutuus "Riisuttu mies" on herättänyt paljon kohua. Kaksituntinen meni toki nopeasti ja olen huonompiakin elokuvia nähnyt. Näyttelijät olivat hyviä ja juonessakin monta sellaista kohtaa, joita jäin miettimään.
Tänään olikin jo aika astua arkeen; puhelin soi pitkin päivää ja iltapäivällä oli kaupunginhallituksen kokous. Asioita oli aika paljon ja muutamia oikein isojakin. Etukäteen oli kerrottu, että kokous lopetetaan viimeistään klo 18.00. Joillakin meistä oli sovittu muuta menoa vielä kokouksen jälkeen.
Toisaalta se, että kokouksen päättymisaika on etukäteen tiedossa, vauhdittaa asioiden käsittelyä mukavasti, mutta toisaalta ei kenellekään pitäisi tulla tunnetta, että ei ehdi kysyä/kommentoida jotakin asiaa. Tänään sellainen olo saattoi jollekin tulla.
Sunnuntaina läksin elokuviin. Kotimainen uutuus "Riisuttu mies" on herättänyt paljon kohua. Kaksituntinen meni toki nopeasti ja olen huonompiakin elokuvia nähnyt. Näyttelijät olivat hyviä ja juonessakin monta sellaista kohtaa, joita jäin miettimään.
Tänään olikin jo aika astua arkeen; puhelin soi pitkin päivää ja iltapäivällä oli kaupunginhallituksen kokous. Asioita oli aika paljon ja muutamia oikein isojakin. Etukäteen oli kerrottu, että kokous lopetetaan viimeistään klo 18.00. Joillakin meistä oli sovittu muuta menoa vielä kokouksen jälkeen.
Toisaalta se, että kokouksen päättymisaika on etukäteen tiedossa, vauhdittaa asioiden käsittelyä mukavasti, mutta toisaalta ei kenellekään pitäisi tulla tunnetta, että ei ehdi kysyä/kommentoida jotakin asiaa. Tänään sellainen olo saattoi jollekin tulla.
sunnuntai, syyskuuta 17, 2006
Mökkiläisvaltuuskunta
Perjantai-iltana sain olla mukana Mikkelin seudun ensimäisessä mökkiläisvaltuuskunnan kokouksessa. Kokous pidettiin Kenkäverossa ja paikalla oli noin 25 asiasta kiinnostunutta. Jokainen seudun kunta on nimennyt edustajansa valtuuskuntaan ja sen tarkoituksena on saada tuotua asioita nimenomaan mökkiläisten näkökulmasta esille.
Valtuuskunnan jäsenet ovat siis niitä ihmisiä, jotka asuvat toisessa kunnassa (yleensä pääkaupunkiseudulla) ja viettävät vapaa-aikaansa mökkeillen jossain Mikkelin seudun kunnassa. Jäsenet ovat edustamassa mökkikuntaansa. Porukka oli varsin sekalaista, mutta ilmeisen aktiivista ja kokenutta porukkaa.
Ensimmäisten järjestäytymisasioiden jälkeen valtuuskunta totesi, että eivät halua profiloitua mökkiläisiksi. Yksimielisesti todettiin, että suurin osa viettää paljon vapaa-aikaansa ympäri vuoden ns. kakkosasunnollaan ja haluavat olla aktiivisemmin mukana "oman kunnan" ja seudun asioiden hoidossa. Valtuuskunnan nimenä onkin tästä eteenpäin Vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta.
Niitä asioita, mitä vapaa-ajanasukkaat jatkossa tulevat käsittelemään on paljon ja aiheet vaihtelevat varmasti laidasta laitaan. Uskon, että tällaiselle keskustelufoorumille on tilausta ja että vapaa-ajanasukkaat tulevat rikastuttamaan meitä kunnallisia toimijoita kannanotoillaan.
Valtuuskunnan jäsenet ovat siis niitä ihmisiä, jotka asuvat toisessa kunnassa (yleensä pääkaupunkiseudulla) ja viettävät vapaa-aikaansa mökkeillen jossain Mikkelin seudun kunnassa. Jäsenet ovat edustamassa mökkikuntaansa. Porukka oli varsin sekalaista, mutta ilmeisen aktiivista ja kokenutta porukkaa.
Ensimmäisten järjestäytymisasioiden jälkeen valtuuskunta totesi, että eivät halua profiloitua mökkiläisiksi. Yksimielisesti todettiin, että suurin osa viettää paljon vapaa-aikaansa ympäri vuoden ns. kakkosasunnollaan ja haluavat olla aktiivisemmin mukana "oman kunnan" ja seudun asioiden hoidossa. Valtuuskunnan nimenä onkin tästä eteenpäin Vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta.
Niitä asioita, mitä vapaa-ajanasukkaat jatkossa tulevat käsittelemään on paljon ja aiheet vaihtelevat varmasti laidasta laitaan. Uskon, että tällaiselle keskustelufoorumille on tilausta ja että vapaa-ajanasukkaat tulevat rikastuttamaan meitä kunnallisia toimijoita kannanotoillaan.
perjantaina, syyskuuta 15, 2006
Sentin mitalla
Eilen illalla urakoin puhtaiden pyykkien parissa ja silityksen lomassa katsoin ajankohtaisohjelmaa (a-piste), jossa vieraaksi oli kutsuttu sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen. Hänen tittelikseen oli kylläkin laitettu tasa-arvoministeri. Jo heti ensi minuuteilla huomasi, minkäsävyisestä haastattelusta on kysymys. Verenpaineeni nousi samaa tahtia silitysraudan kuumenemisen kanssa.
Toimittaja jäi kiinni hokemaan "Naisen euro on 80 senttiä" ja käytti aikaa ja energiaa siihen, että sai todistettua ettei näin suinkaan ole vaan "Naisen euro onkin 96 senttiä". Vakavasta epäkohdasta puhuminen juuttui liian pitkäksi aikaa senttien laskemiseen.
Todellinen vääryys on se, että naisvaltaisten alojen palkat ovat aina olleet ja ilmeisesti tulevat aina olemaankin matalammat, kuin vastaavan koulutustason omaavien miesvaltaisten alojen palkat. Jotenkin vaan oletetaan, että naiset hakeutuvat kutsumuksensa mukaisesti esim. hoiva-, hoito-,opetusaloille eivätkä näin ollen tarvitse niin paljoa rahallista korvausta tekemästään työstä kuin yhtä paljon kouluja käyneet asentajat, teknikot, insinöörit jne.
Tämän uskomuksen ja logiikan purkaminen tarvitsee enemmän kuin yhden tv-ohjelman verran todistelua senttien määrästä. Töitä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta riittää näköjään jatkossakin. Olisikin suotavaa, että tasa-arvo -etuliite kulkisi kaikkien ministereitten salkuissa, sillä niin itsestäänselvää tulisi sen huomioon ottamisen kaikilla sektoreilla olla.
Toimittaja jäi kiinni hokemaan "Naisen euro on 80 senttiä" ja käytti aikaa ja energiaa siihen, että sai todistettua ettei näin suinkaan ole vaan "Naisen euro onkin 96 senttiä". Vakavasta epäkohdasta puhuminen juuttui liian pitkäksi aikaa senttien laskemiseen.
Todellinen vääryys on se, että naisvaltaisten alojen palkat ovat aina olleet ja ilmeisesti tulevat aina olemaankin matalammat, kuin vastaavan koulutustason omaavien miesvaltaisten alojen palkat. Jotenkin vaan oletetaan, että naiset hakeutuvat kutsumuksensa mukaisesti esim. hoiva-, hoito-,opetusaloille eivätkä näin ollen tarvitse niin paljoa rahallista korvausta tekemästään työstä kuin yhtä paljon kouluja käyneet asentajat, teknikot, insinöörit jne.
Tämän uskomuksen ja logiikan purkaminen tarvitsee enemmän kuin yhden tv-ohjelman verran todistelua senttien määrästä. Töitä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta riittää näköjään jatkossakin. Olisikin suotavaa, että tasa-arvo -etuliite kulkisi kaikkien ministereitten salkuissa, sillä niin itsestäänselvää tulisi sen huomioon ottamisen kaikilla sektoreilla olla.
tiistaina, syyskuuta 12, 2006
Aamuisia ajatuksia
Eilen olikin kaupunginhallituksen kokous poikkeuksellisesti jo heti aamusta. Tuntui vähän omituiselta istua kokoushuoneessa heti aamukahdeksalta; taidan olla aika urautunut ja kaavoihin kangistunut tässäkin mielessä. Kokouksessa ei ollut kuin yksi päätettävä asia, mutta sitäkin tärkeämpi.
Teimme päätöksen Matkakeskuksen urakoista. Suuret summat vilahtivat nopeasti, mutta asia on ollut meille kaikille harvinaisen selvä jo vuosia (joillekin jopa vuosikymmeniä). Aloittamislupa rakentamiselle annettiin saman tien, joten nyt voimme alkaa seurata historiallisen rakennuksen nousemista Mannerheimintielle.
Esittelyn aikana huomasin miettiväni, että toivon mukaan olen vielä 30 vuoden päästä virkeänä 67-vuotiaana (eläkeläisenä) nauttimassa tämänpäivän päätöksen hedelmistä. Voin käydä torilla kahvittelemassa ja siitä astella siltaa pitkin satamaan ja muistella, kuinka minäkin sain olla silloin vuonna 2006 tekemässä päätöksiä kotikaupunkimme kehittämisestä.
Maanantai-ilta olikin sitten vapaata oleilua ja normaalia perheenäidin touhua. Ruuanlaittoa ja pyykinpesua ja sähköposteihin vastailua. Eipä silti, mukavaltahan nämäkin hommat tuntuivat, kun niihin oli kosolti aikaa. Tänään on jo taas vähän vauhdikkaampaa menoa.
Työpaikalla on tänään liikuntapäivä ja jalkaudumme Kalevankankaan maastoon. Toivottavasti siellä vielä eilen tiellä maannut käärmevainaja olisi jo kadonnut, sillä eilen käydessäni lenkillä, säikähdin sitä toden teolla. Iltapäivällä on Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous ja totutun tavan mukaan on tiedossa pitkä istunto.
Listalla oli tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä asioita, joita erästä koskeva aineisto tuli vasta eilen 15 jälkeen sähköpostilla. Tämä valmisteluun liittyvä asia on tuntunut yleistyvän ihan liiaksi. Milloin mihinkin kokoukseen liittyvää materiaalia tulee edellisenä päivänä sähköpostilla ja vielä oletetaan, että ihmiset sen huomaisivat ja myös siihen tutustuisivat.
Olen huomannut ärsyyntyväni tästä joka kerta aina vaan enemmän. Ihan kuin virkamiehet olettaisivat, että me luottamushenkilöt istuisimme jatkuvasti koneiden ääressä odottaen jotakin tärkeää postia ja että vielä ehtisimme ne lukeakin. Argh, täytynee antaa taas tänään Jaskalle (Niemi) palautetta. Nyt on hyvä lähteä luontoon!
Teimme päätöksen Matkakeskuksen urakoista. Suuret summat vilahtivat nopeasti, mutta asia on ollut meille kaikille harvinaisen selvä jo vuosia (joillekin jopa vuosikymmeniä). Aloittamislupa rakentamiselle annettiin saman tien, joten nyt voimme alkaa seurata historiallisen rakennuksen nousemista Mannerheimintielle.
Esittelyn aikana huomasin miettiväni, että toivon mukaan olen vielä 30 vuoden päästä virkeänä 67-vuotiaana (eläkeläisenä) nauttimassa tämänpäivän päätöksen hedelmistä. Voin käydä torilla kahvittelemassa ja siitä astella siltaa pitkin satamaan ja muistella, kuinka minäkin sain olla silloin vuonna 2006 tekemässä päätöksiä kotikaupunkimme kehittämisestä.
Maanantai-ilta olikin sitten vapaata oleilua ja normaalia perheenäidin touhua. Ruuanlaittoa ja pyykinpesua ja sähköposteihin vastailua. Eipä silti, mukavaltahan nämäkin hommat tuntuivat, kun niihin oli kosolti aikaa. Tänään on jo taas vähän vauhdikkaampaa menoa.
Työpaikalla on tänään liikuntapäivä ja jalkaudumme Kalevankankaan maastoon. Toivottavasti siellä vielä eilen tiellä maannut käärmevainaja olisi jo kadonnut, sillä eilen käydessäni lenkillä, säikähdin sitä toden teolla. Iltapäivällä on Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous ja totutun tavan mukaan on tiedossa pitkä istunto.
Listalla oli tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä asioita, joita erästä koskeva aineisto tuli vasta eilen 15 jälkeen sähköpostilla. Tämä valmisteluun liittyvä asia on tuntunut yleistyvän ihan liiaksi. Milloin mihinkin kokoukseen liittyvää materiaalia tulee edellisenä päivänä sähköpostilla ja vielä oletetaan, että ihmiset sen huomaisivat ja myös siihen tutustuisivat.
Olen huomannut ärsyyntyväni tästä joka kerta aina vaan enemmän. Ihan kuin virkamiehet olettaisivat, että me luottamushenkilöt istuisimme jatkuvasti koneiden ääressä odottaen jotakin tärkeää postia ja että vielä ehtisimme ne lukeakin. Argh, täytynee antaa taas tänään Jaskalle (Niemi) palautetta. Nyt on hyvä lähteä luontoon!
lauantaina, syyskuuta 09, 2006
Myrskyn silmässä
Nyt on vettä satanut vuorokauden. Varmaan ihan tervetullutta luonnon puolesta, mutta näin jalankulkijan näkökulmasta vesisade ei ole kivaa. Tänään oli torilla sadonkorjuumarkkinat ja monenlaista myyntikojua olikin paikalle pystytetty.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö oli varustautunut myös torille teemanaan "Tule keskustelemaan kaupungin ajankohtaisista asioista päättäjien kanssa". Meitä luottamushenkilöitä oli paikalla aivan liian vähän Merja, Satu, Erkki, Valto, Paavo ja minä. Eipä silti, ei asiakkaitakaan ollut paljoa enempää.
Tällaista se monasti on; ihmisillä on kaikenlaista muutakin puuhaa viikonloppuisin kuin seisoskella tuntitolkulla vesisateessa torilla. Eniten säpinää olikin kojulla silloin, kun koko pömpeli lähti poukkoilemaan pitkin toria. Onneksi ei kenellekään tullut asian johdosta ruumiinvammoja.
Itse olen loppupäivän yrittänyt saada luitani lämmitettyä ja toivon, että en nyt tästä reissusta vilustuisi. Nyt onkin tulet uuniin viritetty ja tuikkukynttilät aseteltu. Ihanaa olla rauhassa kotona, villasukat jalassa ja tuijotella tuleen. Ulkona riehuva myrsky ei haittaa enää yhtään.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö oli varustautunut myös torille teemanaan "Tule keskustelemaan kaupungin ajankohtaisista asioista päättäjien kanssa". Meitä luottamushenkilöitä oli paikalla aivan liian vähän Merja, Satu, Erkki, Valto, Paavo ja minä. Eipä silti, ei asiakkaitakaan ollut paljoa enempää.
Tällaista se monasti on; ihmisillä on kaikenlaista muutakin puuhaa viikonloppuisin kuin seisoskella tuntitolkulla vesisateessa torilla. Eniten säpinää olikin kojulla silloin, kun koko pömpeli lähti poukkoilemaan pitkin toria. Onneksi ei kenellekään tullut asian johdosta ruumiinvammoja.
Itse olen loppupäivän yrittänyt saada luitani lämmitettyä ja toivon, että en nyt tästä reissusta vilustuisi. Nyt onkin tulet uuniin viritetty ja tuikkukynttilät aseteltu. Ihanaa olla rauhassa kotona, villasukat jalassa ja tuijotella tuleen. Ulkona riehuva myrsky ei haittaa enää yhtään.
torstaina, syyskuuta 07, 2006
Arkista aherrusta
Juuri luin maanantaina kirjoittamaani tekstiä. Huomasinpa, kuinka oikeassa olinkaan arvioidessani etukäteen, mistä valtuustossa tullaan puhumaan. Eipä tosin voi ajatella, että olisin erityisen hyvä ennustaja, sillä onhan tämä jo kuudes vuoteni Mikkelin kaupunginvaltuustossa eli joitakin päätelmiä olen oppinut tekemään.
Parina päivänä on saatu seurata Tampereella tapahtuvaa uudistusta. Siellä on päädytty valitsemaan kaupungin johtoon luottamushenkilö perinteisen virkamiehen sijaan. Ehdokkaita/halukkaita oli viime vaiheessa kolme, joista valtuutetut saivat eilen äänestää. Puolueet olivat keskuudestaan valinneet ehdokkaansa ja näistä oli käyty kovaa lobbausta etukäteen. Eilen tv-uutisissa näkemäni lopputulos hymyilytti. Valituksi tuli kokenut (eli 62-vuotias mies) kunnallispoliitikko ja hänen vierellään oli NELJÄ eri ikäistä NAISTA, jotka siis valittiin APULAISIKSI.
En ole asiaan mitenkään erityisesti vihkiytynyt, joten en tiedä miten toimenkuvat näiden kesken jakautuvat. Kunhan ei vaan käy niin, että yksi (mies) johtaa ja apulaiset (naiset) tekevät työt... ja onkohan näillä kaikilla tarkoitus siirtyä kokopäivätoimisiksi poliitikoiksi vai kuinka homma on aiottu järjestää. Mielenkiinnolla tulen minäkin tilannetta seuraamaan.
Olen varma, että Tampereen kokoisessa kaupungissa kunnallispolitiikassa toimiminen käy työstä. Joskus (aika usein itse asiassa) tuntuu siltä, kuin jo Mikkelinkin kokoisessa kaupungissa kunnalliseen päätöksentekoon aktiivisesti osallistuminen olisi vähintäänkin osapäivätyötä. Joka viikko on useita kokouksia, joissa on syytä olla paikalla ja pelkkä paikallaolo ei niinkään työllistä, vaan se, että asioihin on perehdyttävä etukäteen.
Kuntalaisten yhteydenotot ovat osa poliitikon arkea. Näitä yhteydenottoja tulee päivittäin kymmeniä niin sähköpostitse, puhelimitse kuin kadulla ja kaupoissakin. Ja se on useimmiten pelkästään mukavaa. Kyse on kuitenkin ihmistä lähellä olevista asioista ja siitä, että vaikuttamaan valitut henkilöt ottavat heidän huolensa ja murheensa todesta.
Näin kännykkäaikana huomaankin olevani puhelimessa illat pitkät ja myös viikonloppuisin. Onneksi olen vielä toistaiseksi osannut laittaa puhelimen myös välillä kiinni. Ensi kevään eduskuntavaalit alkavat ihmisiä selvästi jo kiinnostaa, sillä etenkin viime aikoina yhteydenottoja Mikkelin ulkopuolelta on tullut runsaasti ja se on tietenkin hyvä asia.
Parina päivänä on saatu seurata Tampereella tapahtuvaa uudistusta. Siellä on päädytty valitsemaan kaupungin johtoon luottamushenkilö perinteisen virkamiehen sijaan. Ehdokkaita/halukkaita oli viime vaiheessa kolme, joista valtuutetut saivat eilen äänestää. Puolueet olivat keskuudestaan valinneet ehdokkaansa ja näistä oli käyty kovaa lobbausta etukäteen. Eilen tv-uutisissa näkemäni lopputulos hymyilytti. Valituksi tuli kokenut (eli 62-vuotias mies) kunnallispoliitikko ja hänen vierellään oli NELJÄ eri ikäistä NAISTA, jotka siis valittiin APULAISIKSI.
En ole asiaan mitenkään erityisesti vihkiytynyt, joten en tiedä miten toimenkuvat näiden kesken jakautuvat. Kunhan ei vaan käy niin, että yksi (mies) johtaa ja apulaiset (naiset) tekevät työt... ja onkohan näillä kaikilla tarkoitus siirtyä kokopäivätoimisiksi poliitikoiksi vai kuinka homma on aiottu järjestää. Mielenkiinnolla tulen minäkin tilannetta seuraamaan.
Olen varma, että Tampereen kokoisessa kaupungissa kunnallispolitiikassa toimiminen käy työstä. Joskus (aika usein itse asiassa) tuntuu siltä, kuin jo Mikkelinkin kokoisessa kaupungissa kunnalliseen päätöksentekoon aktiivisesti osallistuminen olisi vähintäänkin osapäivätyötä. Joka viikko on useita kokouksia, joissa on syytä olla paikalla ja pelkkä paikallaolo ei niinkään työllistä, vaan se, että asioihin on perehdyttävä etukäteen.
Kuntalaisten yhteydenotot ovat osa poliitikon arkea. Näitä yhteydenottoja tulee päivittäin kymmeniä niin sähköpostitse, puhelimitse kuin kadulla ja kaupoissakin. Ja se on useimmiten pelkästään mukavaa. Kyse on kuitenkin ihmistä lähellä olevista asioista ja siitä, että vaikuttamaan valitut henkilöt ottavat heidän huolensa ja murheensa todesta.
Näin kännykkäaikana huomaankin olevani puhelimessa illat pitkät ja myös viikonloppuisin. Onneksi olen vielä toistaiseksi osannut laittaa puhelimen myös välillä kiinni. Ensi kevään eduskuntavaalit alkavat ihmisiä selvästi jo kiinnostaa, sillä etenkin viime aikoina yhteydenottoja Mikkelin ulkopuolelta on tullut runsaasti ja se on tietenkin hyvä asia.
maanantaina, syyskuuta 04, 2006
Valtuuston kokous
Tänään on kaupunginvaltuuston kokous. Listalla on paljon asioita, mutta luulen, että pitkiä puheita ei tarvita monestakaan asiasta. Keskustelua tullee herättämään ne samat vanhat asiat eli henkilöstötilinpäätös, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja matkakeskuksen "tarkennettu" kustannusarvio. Ensimmäinen kolmannesvuosiraportti (talouden tarkastelua siis) tuskin kielenkantoja kilvoittaa.
Yleensäkin valtuuston kokoukset kulkevat vähän samoja latuja. Etukäteen voi arvata ketkä puheenvuoroja tulevat käyttämään, mistä asiasta ja minkä sisältöisiä puheet ovat. Itse pidän valtuustokokousten parhaimpana antina ryhmäkokouksia. Niissä käydään valtuuston listalla olevat asiat tarkasti läpi ja jokaisella on mahdollisuus asioihin ottaa kantaa. Samalla voidaan keskustella siitä, ollaanko jostakin asiasta kenties ryhmänä jotakin mieltä.
Joskus saa palautetta juuri siitä, miksei valtuustossa puhuta enempää. Varsinkin lukiolaisryhmät, joita olen parvella käyttänyt, ovat ihmetelleet vaisua menoa. On syytä muistaa, että asioihin vaikuttaneet puheet on pidetty jo lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa asioita valmisteltaessa ja että valtuustossa pitäisi enemmistön tahto olla jo esityksessä nähtävissä. Muutosesitykset valtuutetuilta ovat mahdollisia, mutta äänestystulos on usein tiedossa jo etukäteen.
Ryhmäkokoukset pidetään ennen varsinaista kokousta ja olisi toivottavaa, että näihin voitaisi varata riittävästi aikaa. Meille, jotka olemme mukana asioiden valmistelussa kaupunginhallituksessa, asiat ovat tuttuja ja useimmiten myös selviä. Ne valtuutetut, jotka vasta ryhmäkokouksessa pääsevät asiaan tutustumaan, voi hätäinen tunti olla liian vähän asioiden kunnolliseen perehtymiseen. Toki tässäkin on jokaisen valtuutetun omalla aktiivisuudella osuutta. Enemmän toivoisinkin mahdollisuutta vuoropuheluun oman hallitusryhmän ja valtuustoryhmän välillä vielä siinä vaiheessa, kun asioista vasta valmistelun kuluessa keskustellaan.
Liian monta kertaa tulee olo, että neljän hengen sd-hallitusryhmä olisi voinut enemmän kysellä/kuunnella muun valtuustoryhmän mielipiteitä asioista. Perustuuhan demokraattinen päätöksenteko kuitenkin joukkovoimaan ja sen hyödyntämisessä taitaa meilläkin vielä olla kehittämistä.
Yleensäkin valtuuston kokoukset kulkevat vähän samoja latuja. Etukäteen voi arvata ketkä puheenvuoroja tulevat käyttämään, mistä asiasta ja minkä sisältöisiä puheet ovat. Itse pidän valtuustokokousten parhaimpana antina ryhmäkokouksia. Niissä käydään valtuuston listalla olevat asiat tarkasti läpi ja jokaisella on mahdollisuus asioihin ottaa kantaa. Samalla voidaan keskustella siitä, ollaanko jostakin asiasta kenties ryhmänä jotakin mieltä.
Joskus saa palautetta juuri siitä, miksei valtuustossa puhuta enempää. Varsinkin lukiolaisryhmät, joita olen parvella käyttänyt, ovat ihmetelleet vaisua menoa. On syytä muistaa, että asioihin vaikuttaneet puheet on pidetty jo lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa asioita valmisteltaessa ja että valtuustossa pitäisi enemmistön tahto olla jo esityksessä nähtävissä. Muutosesitykset valtuutetuilta ovat mahdollisia, mutta äänestystulos on usein tiedossa jo etukäteen.
Ryhmäkokoukset pidetään ennen varsinaista kokousta ja olisi toivottavaa, että näihin voitaisi varata riittävästi aikaa. Meille, jotka olemme mukana asioiden valmistelussa kaupunginhallituksessa, asiat ovat tuttuja ja useimmiten myös selviä. Ne valtuutetut, jotka vasta ryhmäkokouksessa pääsevät asiaan tutustumaan, voi hätäinen tunti olla liian vähän asioiden kunnolliseen perehtymiseen. Toki tässäkin on jokaisen valtuutetun omalla aktiivisuudella osuutta. Enemmän toivoisinkin mahdollisuutta vuoropuheluun oman hallitusryhmän ja valtuustoryhmän välillä vielä siinä vaiheessa, kun asioista vasta valmistelun kuluessa keskustellaan.
Liian monta kertaa tulee olo, että neljän hengen sd-hallitusryhmä olisi voinut enemmän kysellä/kuunnella muun valtuustoryhmän mielipiteitä asioista. Perustuuhan demokraattinen päätöksenteko kuitenkin joukkovoimaan ja sen hyödyntämisessä taitaa meilläkin vielä olla kehittämistä.
sunnuntai, syyskuuta 03, 2006
Vetovoimaiset munkit
Lauantaina tarjosimme kuntalaisille torilla markkinakahveja munkkien kera. Menestys oli valtaisa. Munkinpaistajat tekivät hommia tauotta ja välillä asiakkaat joutuivat jopa hieman odottelemaan. Ihmisiä kävi aurinkoisella kojullamme lähes tuhat. Ilman tehokasta talkooporukkaa ei tämäkään tilaisuus olisi ollut mahdollista. Kiitos teille siitä!
Se, että saa olla ihmisten kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa, on poliitikon hommien parasta puolta. Monenlaisista asioista ihmisillä olikin tarvetta jutella, niin pienistä kuin isoista. Paljon keskustelimme valtakunnallisista ajankohtaisista asioista. Sainkin monta tärkeää ajatusta "vietäväksi sinne Arkadianmäelle".
Perjantaina olivat Naisvuoren eläkkeensaajat kutsuneet kaikki kaupunginvaltuutetut (59) tilaisuuteensa Sotkulle. Tilaisuus alkoi kello 13 ja paikalla oli meitä viisi. On luonnollista, että kovinkaan moni ei pysty keskellä päivää töistään irrottautumaan, minulla oli mahdollisuus olla paikalla tunnin verran. Keskeisimmäksi asiaksi nousi eläkeläisjärjestöjen toimitilakysymys. Siinä varmasti on löydettävissä joku kaikkia tyydyttävä kompromissi. Eläkeasioista jatkettiin juttuja vielä torilla.
Olemme nyt reilun vuorokauden seuranneet syntymän ihmettä. Onni osti lauantaina jonkun tämän hetken hittijutun, joka osoittautui dinosauruksen munaksi. Muna on kulkenut mukana mummolassa Orijärvellä ja lauantai-illan kyläreissulla Kirsillä. Paketissa luvattiin, että munasta todellakin kuoriutuu dinosaurus ja nyt sunnuntai-iltana yhdeksän maissa on vihdoin alkanut tapahtua. Toivon kylläkin, että lisko pysyisi aisoissa eikä esimerkiksi tule minun untani häiritsemään. Kaikenlaista sitä keksitäänkin,hui.
Se, että saa olla ihmisten kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa, on poliitikon hommien parasta puolta. Monenlaisista asioista ihmisillä olikin tarvetta jutella, niin pienistä kuin isoista. Paljon keskustelimme valtakunnallisista ajankohtaisista asioista. Sainkin monta tärkeää ajatusta "vietäväksi sinne Arkadianmäelle".
Perjantaina olivat Naisvuoren eläkkeensaajat kutsuneet kaikki kaupunginvaltuutetut (59) tilaisuuteensa Sotkulle. Tilaisuus alkoi kello 13 ja paikalla oli meitä viisi. On luonnollista, että kovinkaan moni ei pysty keskellä päivää töistään irrottautumaan, minulla oli mahdollisuus olla paikalla tunnin verran. Keskeisimmäksi asiaksi nousi eläkeläisjärjestöjen toimitilakysymys. Siinä varmasti on löydettävissä joku kaikkia tyydyttävä kompromissi. Eläkeasioista jatkettiin juttuja vielä torilla.
Olemme nyt reilun vuorokauden seuranneet syntymän ihmettä. Onni osti lauantaina jonkun tämän hetken hittijutun, joka osoittautui dinosauruksen munaksi. Muna on kulkenut mukana mummolassa Orijärvellä ja lauantai-illan kyläreissulla Kirsillä. Paketissa luvattiin, että munasta todellakin kuoriutuu dinosaurus ja nyt sunnuntai-iltana yhdeksän maissa on vihdoin alkanut tapahtua. Toivon kylläkin, että lisko pysyisi aisoissa eikä esimerkiksi tule minun untani häiritsemään. Kaikenlaista sitä keksitäänkin,hui.
perjantaina, syyskuuta 01, 2006
Oih ja voih!
Mikkelin kaupunginhallitus sai aikamoisella vaivalla ja väännöllä joskus viime keväänä tehtyä päätöksen siitä, että lähdemme mukaan lääninhallituksen organisoimaan Etelä-Savon matkapalvelukeskukseen. Idea tässä siis on se, että kaupungin tarvitsemat (kustantamat) taksikyydit pääasiassa eräille sosiaalipuolen asiakkailleen välitetään nyt keskitetysti matkapalvelukeskuksesta (Iisalmesta).
Hankkeella haluttiin lisää tehokkuutta ja sitä kautta kustannussäästöjä. Yksinkertainen tavoite on se, että samaan taksiin voidaan ottaa samalta suunnalta lähteviä matkustajia, jolloin taksien peräkkäinen ajo vähenisi. Ongelmaksi etukäteen tiedettiin se, että kaikkia kyytejä/kyydittäviä ei voida kuitenkaan yhdistellä toisten kanssa. Samasta toiminnasta oli saatu kokemuksia muualta Suomesta, eivätkä ne olleet kovinkaan mairittelevia.
Päätös mukaan lähtemisestä oli vaikea. Tiedot toiminnan järjestämisestä olivat ristiriitaisia, eikä varmuutta sen toimivuudesta voinut olla. Päätöksentekoa jouduttiin lykkäämään muutamaan kertaan, kun asiasta ei ollut tarpeeksi tietoa. Tässäkin asiassa olisi ollut syytä kuunnella niitä, jotka ovat käytännön työn ammattilaisia eli taksimiehiä. Mikäli näin olisi tehty, olisi voinut kaupunginhallituksenkin päätös olla toisenlainen.
Nyt olemme tilanteessa, jossa toiminta on kiireellä käynnistynyt ja kuukauden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Ensimmäiset päivät eivät näytä kovin hyviltä, mutta on syytä toivoa, että alkuhankaluuksien jälkeen toiminta sujuisi, niinkuin sen on meille vakuutettu sujuvan. Muutoin alkaa harmittaa oikein todella.
Hankkeella haluttiin lisää tehokkuutta ja sitä kautta kustannussäästöjä. Yksinkertainen tavoite on se, että samaan taksiin voidaan ottaa samalta suunnalta lähteviä matkustajia, jolloin taksien peräkkäinen ajo vähenisi. Ongelmaksi etukäteen tiedettiin se, että kaikkia kyytejä/kyydittäviä ei voida kuitenkaan yhdistellä toisten kanssa. Samasta toiminnasta oli saatu kokemuksia muualta Suomesta, eivätkä ne olleet kovinkaan mairittelevia.
Päätös mukaan lähtemisestä oli vaikea. Tiedot toiminnan järjestämisestä olivat ristiriitaisia, eikä varmuutta sen toimivuudesta voinut olla. Päätöksentekoa jouduttiin lykkäämään muutamaan kertaan, kun asiasta ei ollut tarpeeksi tietoa. Tässäkin asiassa olisi ollut syytä kuunnella niitä, jotka ovat käytännön työn ammattilaisia eli taksimiehiä. Mikäli näin olisi tehty, olisi voinut kaupunginhallituksenkin päätös olla toisenlainen.
Nyt olemme tilanteessa, jossa toiminta on kiireellä käynnistynyt ja kuukauden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Ensimmäiset päivät eivät näytä kovin hyviltä, mutta on syytä toivoa, että alkuhankaluuksien jälkeen toiminta sujuisi, niinkuin sen on meille vakuutettu sujuvan. Muutoin alkaa harmittaa oikein todella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)